Lausunto oikeusministeriön ihmisoikeusinstituutiotyöryhmälle kansallisen ihmisoikeusinstituution perustamisesta Suomeen

Asia OM 6/41/2009

Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä ihmisoikeuksien edistämistä ja valvomista kansallisella tasolla perustamalla YK:n hyväksymien ns. Pariisin periaatteiden mukainen ihmisoikeusinstituutio. On tärkeää, että lasten oikeudet nykyistä selkeämmin mielletään ihmisoikeuksiksi. Kansallinen ihmisoikeusinstituutio kokoaisi nykyistä rakenteellisesti ja sisällöllisesti pirstaleista toimijakenttää.

Instituution toiminnan perusedellytyksenä on riippumattomuus valtion hallinnosta. Tämä tarkoittaa sitä, että sillä tulee olla lain tasolla turvattu itsenäisen oikeushenkilön asema. Sen tulisi myös saada päättää itsenäisesti omasta toiminnastaan ja työntekijöistään.

Suomessa eduskunnan oikeusasiamiehellä on Pariisin periaatteissa edellytettyä riippumattomuutta vastaava itsenäinen valta. Sen vuoksi hallinnollisesti yksinkertaisinta olisi perustaa ihmisoikeusinstituutio jo olemassa olevien oikeusasiamiehen rakenteiden yhteyteen ilman, että eduskunnan oikeusasiamiehen tehtäväkenttää tai toimintaa tarvitsisi välttämättä muuttaa. Oikeusasiamiehen toimistoon yhdistettäisiin nykyisten ihmisoikeustoimielinten toimistot. Tällä on merkittävä synergiaetu, koska osa nykyisistä toimistoista on heikosti resursoituja.

Keskusliiton mielestä kansallisen perus- ja ihmisoikeusinstituution tehtävänä on laaja-alaisesti edistää kansallisen perus- ja ihmisoikeusjärjestelmän kehittämistä sekä perus- ja ihmisoikeuksien täytäntöönpanoa Suomessa. Ihmisoikeusinstituution mandaatin tulee olla mahdollisimman laaja, kuten taustamuistiossa todetaan.

Suomessa on ylimpien laillisuusvalvojien lisäksi monia ihmisoikeuksien alalla toimivia viranomaisia ja neuvottelukuntia samoin kuin tutkimuslaitoksia ja järjestöjä. Rakenteet ovat kuitenkin hajanaisia, minkä vuoksi perus- ja ihmisoikeustyön koordinointi tehostaisi toimintaa. Samalla on säilytettävä niin tutkimuslaitosten kuin kansalaisjärjestöjen autonomia myös ihmisoikeusinstituutiosta.

Kokoavana elimenä ihmisoikeusinstituutio voisi siten keskittyä ihmis- ja perusoikeuksien yleiseen edistämiseen kansallisella tasolla lisäämällä ihmisoikeustiedotusta, -koulutusta ja ihmisoikeuskasvatusta hyödyntämällä olemassa olevia toimijoita alihankkijoina. Lisäksi instituutio voisi laatia vuosittaisen Suomea koskevan perus- ja ihmisoikeusraportin. Keskittämällä ihmisoikeusosaamista instituutio edistäisi myös kansallisten ihmisoikeustoimijoiden keskinäistä tiedonvaihtoa. Instituutioon voidaan kerätä kansallisia ihmisoikeuskysymyksiä koskeva tietopankki.

Lastensuojelun Keskusliitto katsoo, että instituutioon perustettavan valtuuskunnan tulee edustaa nimenomaan kansalaisyhteiskuntaa. Maassamme on monia kansalaisjärjestöjä, joiden toiminnassa ihmisoikeuksien edistäminen on keskeisellä sijalla. Kansalaisjärjestöjen edustajia valittaessa on syytä muistaa, että eri sektoreiden keskusjärjestöt kokoavat kattavasti oman alansa järjestöasiantuntemuksen. Esimerkiksi Lastensuojelun Keskusliiton lapsen oikeudet ja lapsipolitiikka -toimikunta kokoaa alan keskeiset toimijat.

Valtuuskunnan rinnalla on syytä säilyttää nykyiset eri ministeriöiden yhteydessä toimivat lautakunta- ja neuvottelukuntatyyppiset toimielimet, jotka omalla toimialueellaan vastaavat ihmisoikeuskysymyksiin liittyvistä tehtävistä. Näin pystytään säilyttämään erityiskysymyksiä koskeva asiantuntemus myös substanssiviranomaisilla. Ihmisoikeusinstituution tulee koordinoida myös näiden toimielinten toimintaa.

Palaa otsikoihin