Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle sosiaalialan tietoteknologiahankkeesta: Sosiaalipalvelujen määritykset

Lastensuojelun Keskusliitto haluaa lausunnossaan antaa positiivista palautetta erittäin asiantuntevasti laadittuihin asiakirjoihin sosiaalipalvelujen luokittelemiseksi. Kiinnitimme huomiota muutamiin kohtiin, joihin toivomme täsmennystä.

Sosiaalipalvelujen luokituksen sanasto

Termi 1: sosiaalihuolto

Määrittelyä voisi täsmentää lisätiedolla, jossa kerrotaan sosiaalihuollon suunnittelun ja toteuttamisen julkishallinnollisesta vastuusta.

Termi 3: palveluperuste

Termin selityksessä käytetty ”järjestää” –käsite luo turhan rinnastuksen palvelunjärjestäjä –termiin. Ehdotamme että järjestämisen sijasta käytettäisiin muotoa: ”…velvoittaa antamaan sosiaalipalveluja…” (ks. kommentti termistä 17: palvelunjärjestäjä). Lisäksi kysymme myönnetäänkö tukea, jos kyseessä on subjektiivinen oikeus?

Termi 16: palvelunantaja

Palvelunantajan käsitemäärittelyä sekavoittaa se, että palvelunantaja voi olla myös palvelun järjestäjä. Ehdotus: ”toimija, joka tuottaa palveluja.” Palvelunantaja on läheinen termi palveluntuottajan kanssa. Isoissa organisaatioissa palveluntuottaja voisi olla osa palvelunantajan toimintaa (esim. järjestön yhtiöittämä lastensuojeluyksikkö on palveluntuottaja, joka on osa konsernia eli palvelunantajaa). Osakeyhtiön yritysrekisteriin merkitty nimi on selkeästi palvelunantaja, mutta kuitenkin harvoin voi sanoa sen jakautuvan useisiin palveluntuottajiin. Jos yhtiön nimi (esim. Perhekoti Maija Oy) on palvelunantaja, voisi esim. ”Maijan perhekoti” olla palveluntuottaja, jolloin se kuitenkin olisi synonyymi toimintayksikölle.

Termi 17: palvelunjärjestäjä

Ilmaisu ”…vastaa palvelujen toteutumisesta…” erottuu heikosti palvelunantajasta ja palveluntuottajasta. Palvelunjärjestäjä on yksiselitteisesti viranomainen. Kustannusvastuun kytkeminen järjestämisvastuuseen on hankalaa siksi, että palvelun järjestäjiä voi olla useampia. Tällöin palvelujen järjestäjä ei aina/kaikilta osin vastaa kustannuksista. Esimerkiksi lastensuojelun sijaishuollossa sijoituskunta voi olla eri kuin sijoittajakunta. Sijoituskunnan on järjestettävä lapselle tarvittavat palvelut ja tukitoimet (toki yhteistyössä sijoittajakunnan kanssa) ja sillä on oikeus periä niistä aiheutuneet kustannukset sijoittajakunnalta. Sijoituskunnalle koituu kuitenkin palveluvelvoitteita, joista ei ole mahdollista periä maksua sijoittajakunnalta. Ehdotus: ”sosiaalihuollon palvelujen järjestämisestä vastaava viranomainen.” Palvelunjärjestäjä on myös hankintalaissa käytetyn ilmaisun mukaan palvelunostaja, jota tosin voivat olla myöskin palveluntuottajat toinen toisilleen sekä sosiaalihuollon asiakkaat.

Termi 18: palveluntuottaja

Termin selitys ei ole riittävä ilmaisemaan täsmällisesti mikä on palveluntuottaja. Käsittääksemme kyse on organisaatiosta tai yksittäisestä henkilöstä, joka saa aikaan palveluja. Palveluntuottaja siis vastaa palvelun ylläpitämisestä ja toimivuudesta.

Termi 19: toimintayksikkö; palveluyksikkö

Termin selityksessä sana ”organisaatio” hälventää eroa palveluntuottajaan. Onko olemassa organisaatiota, joka ei olisi samalla palveluntuottaja? Sen sijaan osa organisaatiosta voi olla itsenäinen yksikkö ja siten toimia toiminta- tai palveluyksikkönä.

Puuttuva termi: toimipaikka, toimipiste

Palveluprosessin kannalta on oleellista se, mistä palvelu on saatavissa. Esimerkiksi palveluseteliä käyttävä asiakas tekee valintoja palvelun fyysisen sijainnin mukaan. Palvelunantajan perustiedot –määrityksessä (Tikesos 2007) palvelun yhteystiedot on liitetty palveluyksikköön. THL:n ylläpitämässä TOPI –toimipaikkarekisterissä on yksilöity kuitenkin yksiköitä, jotka eivät varsinaisesti ole hallinnollisesti itsenäisiä.

Edellä mainituista syistä esitämme termistöön lisättäväksi toimipaikka tai toimipiste termiä. Sen määrittelyksi ehdotamme: paikka tai osoite, jossa palvelua toteutetaan tai jonka kautta se on saatavissa. Määritelmän mukaan toimipaikka voisi siis olla myös virtuaalinen osoite. Vaikka virtuaalipalvelua ylläpidettäisiin yhdessä tai useammassa fyysisessä osoitteessa, se olisi kuitenkin saatavissa vain virtuaaliosoitteen kautta. Jos toimipaikka –käsitettä ei haluta lisätä, on harkittava toiminta- tai palveluyksikön hallinnollisen itsenäisyyden edellytystä.

Termit 16-19 muodostavat erittäin sekavan käsitekokonaisuuden, joka vaatii ehdottomasti selkiinnyttämistä. Termin palvelunantaja voisi ”poistaa käytöstä” määrittelemällä sen toisarvoiseksi tai synonyymiksi palveluntuottaja –termin kanssa. Silloin palvelunjärjestäjä hankkisi palveluja palveluntuottajan ylläpitämistä toiminta- tai palveluyksiköistä ja niiden toimipaikoista. Konserniesimerkissä kaikki konsernin osat (yhtiöt ja yhdistykset) olisivat palveluntuottajia. (Ks. kuva 1). 

Termi 22: palveluohjaus; palveluneuvonta

Palveluohjauksen käsite on esitetty liian suppeaksi. Paitsi, että palveluohjausta annetaan sosiaalihuollon asiakkaille, sitä annetaan myös ammattihenkilöille. Tällöinkin voi olla kyse asiakaskohtaisesta palveluohjauksesta, jossa palveluohjaaja konsultoi ammattihenkilöä hänen asiakkaansa asiassa. Palveluohjaus on kehittynyt Makropilotin aikaisesta määritelmästä myös palveluohjauksellisen työotteen suuntaan.

Termi 36: lastensuojelu

Määrittely on selkeämpi kuin lastensuojelulaissa; lakiin ehdotetut muutokset entisestään sekoittavat käsitettä. Ehkäisevää lastensuojelua on paitsi lasten kasvuedellytysten ja vanhemmuuden tukeminen kunnan peruspalveluissa, myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen sekä kasvuolojen epäkohtien poistaminen. Jälkimmäinen näkökohta puuttuu käsitteen määrittelystä. Tästä on kielenkäyttöömme vakiintunut käsite ”lasten suojelu” erikseen kirjoitettuna.

Termi 44 sosiaalihuollon mielenterveyspalvelut, mielenterveyspalvelut

Vastauksena esitettyyn kysymykseen, onko olemassa sosiaalihuollon mielenterveyspalveluja vastaamme, että lastensuojelun sijaishuollon asiakkuuksissa mielenterveys on usein keskeisellä sijalla. Kuntouttavana mielenterveystyönä voisi siten pitää esim. laitoshuoltoa sinänsä, jälkihuollon asumispalveluja tai muita tukipalveluja, kuten vertaisryhmät, terapiat, neuvonta ja ohjaus.

Sosiaalipalvelujen luokitus

Johdantokappaleessa 1.2 (2. kpl) puhutaan sosiaalihuollon henkilörekistereistä. Henkilörekistereiden rakenteen määrittely ja yhdenmukaistaminen on ensiarvoiseen tärkeätä. Asiakirjassa ei kuitenkaan mainita mitään ammattihenkilöiden rekisteristä. Olemme kehittämässä laajassa yhteistyössä mm. palvelujen kilpailuttamista helpottavaa järjestelmää, jossa ammattilaisten osaaminen ja käytettävyys erilaisissa tehtävissä on keskiössä. Toivomme, että tämä näkökulma otetaan huomioon, kun henkilörekisterin rakennetta suunnitellaan. Tarvitaan myös ohjeistusta siitä, miten henkilörekisterien välinen tiedonvaihto olisi mahdollista siten, että yhden kirjaamisen periaate toteutuisi.

Kappaleessa 2.3 on selvitetty aiemmin tehtyjä sosiaalialaan liittyviä sanastoja. Haluamme muistuttaa, että myös Lastensuojelun Keskusliitto on julkaissut Sosiaalialan asiasanaston (”SoSa”, BTJ kirjastopalvelu Helsinki 1998). Thesaurus tyyppinen sanasto on käytössä edelleen keskusliiton kirjastossa.

Palvelunkuvausten rakenteesta puhutaan luvussa 4 (sivu 40). Lastensuojelun Keskusliitto on vuodesta 2003 lähtien rakentanut PALVE-tietokantaa, jossa palvelunkuvaukset on lohkottu erillisiksi tietueiksi ja jossa niihin on liitetty metatietoja. Olemme kaivanneet tämän työn tueksi yhtenäisiä suosituksia palvelukuvausten rakenteeksi laajemmin kuin on esitetty ”Palvelunantajan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä” -dokumentissa.

Sosiaalihuollon tehtävät ja palvelumuodot

Palvelutehtävä: Lastensuojelu

Palvelumuodoiksi on listattu kolme lastensuojelun osa-aluetta: avohuolto, sijaishuolto ja jälkihuolto. Vakiintuneeksi käytännöksi on tullut jakaa lastensuojelu neljään osa-alueeseen, josta ehkäisevä lastensuojelu on ensimmäinen.

Palvelutehtävä: Sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalityö

Ennaltaehkäisevä sosiaalityö ei ole johdonmukainen sanaston muiden ehkäisevän työn termien kanssa. Ei ole perusteita sille, miksi tässä kohdassa puhutaan ennalta ehkäisevästä, kun muissa vastaavissa riittää pelkkä ehkäisevä työ.

Sosiaalihuollon palveluprosessi

Oikolukuhavainto

Sivulla 49, ensimmäisessä kappaleessa rivillä 5: …talteen otetuttuja tietoja…

Palvelutehtävä: Lastensuojelu

Lastensuojeluun kuuluvan asian käsittely -prosessin vaiheisiin lisäys: Lastensuojeluun kuuluvan asian vireilletuleminen.

Lastensuojelun järjestäminen –prosessin viimeiseen vaiheeseen lisäys: Lastensuojelun palvelun lopettaminen.

Palaa otsikoihin