Siirry sisältöön

25 vuotta ihanteita ja konkretiaa

Marraskuun 20. päivä nostetaan jälleen lippu salkoon lapsen oikeuksien päivän johdosta. Tämä vuosi on eräänlainen virstanpylväs, sillä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ratifioinnista Suomessa tulee kuluneeksi 25 vuotta. Neljännesvuosisadassa niin lapsen oikeudet kuin hyvinvointikin ovat kokeneet suuria muutoksia. Merkittävä tekijä näiden muutosten taustalla on Suomen talous, joka tuolloin 25 vuotta sitten koki ennen näkemättömän kriisin free project planning software.

Henkilökohtaisesti vuoden 1991 syksy oli jännittävää aikaa aivan muista syistä. Aloitin koulutieni, ja perhepäivähoidon pieni porukka vaihtui tuolloin isolta tuntuneeseen ala-asteeseen. Ensimmäisten kouluvuosien aikana, jolloin opettelin  kaunokirjoitusta, kertotauluja ja englannin alkeita, Suomessa irtisanottiin, leikattiin ja vähennettiin. Omat vanhempani välttivät irtisanomiset, mikä on voinut olla oman tulevaisuuteni suhteen varsin merkittäväkin hyvinvoinnin tekijä.

Vuosien 1995–2007 välisenä nousukautena köyhien lasten määrä kasvoi 100 000 lapsella

Lapsen Maailma 11/2016 infografiikka

Lapsen Maailma 11/2016 infografiikka

Ensimmäinen jääkiekon MM-kulta tuli ja lama loppui. Vuonna 1995 köyhissä perheissä lasketaan olleen 52 000 lasta. Tuolloin alkanut nousukausi ei näkynyt lapsiperheköyhyyden vähenemisenä, sillä 2007 sama luku oli jo 151 000 lasta. Kotonani jääkaapista löytyi aina ruokaa, oli tietokonepelit ja pelikonsolit. Matkoillakin käytiin. Pääsin osaksi monesta asiasta, joka yhä useammalle lapselle ei ollut itsestäänselvyys.

Suomi raportoi YK:n lapsen oikeuksien komitealle vuosituhanteen vaihteessa, että selvitysten mukaan laman vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin jäivät oletettua vähäisemmiksi. Myöhemmät selvitykset ovat osoittaneet, että tuossa arviossa on ollut tiettyä optimismia. Vuonna 1987 syntyneistä joka neljäs oli 25. ikävuoteen mennessä käyttänyt psyykenlääkkeitä tai käynyt psykiatrian erikoissairaanhoidossa. Myös lastensuojelutilastot kertovat toisenlaisesta kehityskulusta.

Juhlavuoden kunniaksi kokosimme Lapsen Maailman infografiikkaan aikajanan tuodaksemme näkyväksi lapsen oikeuksissa ja hyvinvoinnissa lamavuosista lähtien tapahtuneita yksittäisiä muutoksia. Kehitys on ollut monelta osin positiivista, mutta ei välttämättä yhdenvertaista lasten kesken. Lapsen yhteiskunnallisen aseman ja hyvinvoinnin vahvistaminen vaatii lapsen edun ja lapsivaikutusten arviointia. Tämä on hyvä muistaa nyt, kun haasteellisessa taloustilanteessa on päädytty jälleen kohdistamaan leikkauksia lapsiin ja lapsiperheisiin.

Liputtaessamme lapsen oikeuksien päivänä emme kiinnitä huomiota pelkästään korkeisiin ihanteisiin vaan myös jokapäiväiseen todellisuuteen, jossa lapset nyky-Suomessa elävät.

Erkka Rautio

Tietoasiantuntija

Erkka toimii Keskusliiton tietopalvelussa tietoasiantuntijana ja seuraa mielenkiinnolla informaatioyhteiskunnan kehitystä eri ilmiöineen.

Ville Lavikainen

Hankekoordinaattori

Ville toimii Kaikille eväät elämään -ohjelman koordinaatiohankkeen hankekoordinaattorina. Harrastuksenaan hän opiskelee tilastotiedettä ja juoksee niin kovaa kuin pääsee.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *