Siirry sisältöön

Äänestä lapsien puolustaja Euroopan parlamenttiin!

Kehysriihi meni ja leikkaukset osuivat myös lapsiperheisiin. Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntijalakimies Esa Iivonen sanoi Ylen haastattelussa lasten jääneen politiikassa marginaaliin. Lisäksi lapsilta puuttuvat politiikasta vaikutusvaltaiset puolustajat. En voisi henkilökohtaisesti olla yhtään enempää samaa mieltä Iivosen kanssa.

Miksi lapsien puolustaminen sitten on niin vaikeaa? Iivonen arvelee yhden syyn olevan kuvitelma siitä, että lapsiasiat olisivat Suomessa kunnossa, vaikka näin ei aina ole.

Kun puhutaan leikkauksista ja rahasta on muistettava, että Suomi on suhteellisesti korkean elintason maa. Tämän vuoksi köyhyyskään ei näy täällä aliravitsemuksena ja nälkäkuolemina. Sen sijaan köyhyys on usein esimerkiksi osallistumismahdollisuuksien puutetta. Tällöin puhutaan suhteellisesta köyhyydestä, jonka kuvaaminen on hyvin vaikea. Esimerkiksi tilastoissa köyhyyttä kuvataan pienituloisuusasteena, joka kuitenkin mittarina on paitsi epävakaa, niin myös epäselvä.

Lapsen Maailma -lehdessä yritettiin tuoda köyhyyttä esiin infografiikan keinoin. Menetelmänä käytettiin viitebudjettia ja malliperheen tuloja. Viitebudjetti on asiantuntijoiden lausuntoihin perustuva arviointi sille, minkä verran rahaa tarvitaan kohtuulliseen elämään. Malliperheenä grafiikassa käytettiin kahden vanhemman ja kahden lapsen perhettä, jossa molemmat vanhemmat ovat työttömiä. Tulos oli, että työttömältä kahden lapsen perheeltä jää puuttumaan 442 euroa laaditusta viitebudjetista[1]. Jokainen voi tietenkin haastaa viitebudjetin ja vastata grafiikassa esitettyyn kysymykseen: mistä sinä säästäisit?

LM114-infografiikka-743x1024

Kansainvälinen vertailu vaikeaa

Sosiaaliturvan riittävyyden vertailu kansainvälisesti lisää köyhyyden kuvaamisen haastetta edelleen. Kuten sanottu, Suomi on korkean elintason maa, mutta miltä näyttää meidän sosiaaliturvamme verrattuna Euroopan muihin ”rikkaisiin”? Yhden mahdollisuuden tällaisten vertailujen tekemiseen tarjoaa ruotsalainen Samip-projekti (Social Assitance and Minimum Income Protection), jossa kerätty data mahdollistaa esimerkiksi alla olevan vertailun yhdeksän ”vanhan” EU-maan välillä.

Kappyra_blogi

Kuvaajasta on nähtävissä, että Suomi on sosiaaliturvaltaan parempaa keskitasoa ennen vuokraa (pystyakseli), mutta putoaa alempaan keskitasoon vuokran jälkeen (vaaka-akseli).

Tarkasteltaessa puutetta ja köyhyyttä laajemmin EU:n alueella voi todeta hyvin erot vanhojen ja uusien EU-maiden välillä. Vastikään julkaistussa Tilastokeskuksen lasten ja lapsiperheiden elinoloihin keskittyvässä Hyvinvointikatsauksessa (1/2014) Kaisa-Mari Okkonen tarkastelee lasten toimeentuloa. Artikkelissa todetaan, että siinä missä Suomessa 93 % lapsista ei koe puutetta missään tutkituista asioista, Romaniassa noin 60 % lapsia koki puutetta vähintään kolmessa asiassa.

Lupaukset on (tällä kertaa) myös lunastettava

Kehysriihi meni, mutta EU-vaalit ovat vielä edessä. Euroopassa lapsen edun puolesta toimiva Eurochild-järjestö onkin aloittanut kampanjan, jossa myös Lastensuojelun Keskusliitto on mukana. Kampanjassa sitoutetaan eurovaaliehdokkaita lapsen oikeuksien puolustajiksi kehottamalla heitä allekirjoittamaan Lapsen oikeuksien manifestin.

Allekirjoittaminen on kuitenkin vasta ensimmäinen vaihe. Ystävänpäivänä Pelastakaa Lapset ry:n tiloissa pidetyssä kampanjan avajaistilaisuudessa kaikki paikalla olleet ehdokkaat näkivät lapsen edun puolustamisen tärkeänä. Pelastakaa Lapset ry:n lastensuojelupalveluiden johtaja Riitta Hyytinen huomautti kuitenkin loppupuheenvuorossaan, että kansalaisjärjestöjen tehtäväksi vaalien jälkeen jää sen seuraaminen, että manifestiin sitoutuneet valituksi tulleet myös lunastavat lupauksensa.

Ehkä lapsien tappio kehysriihessä korjataan voitoksi EU-vaaleissa?

Täältä voit tarkistaa, onko ehdokkaasi on allekirjoittanut Lapsen oikeuksien manifestin.

Kuvaus Samip-datasta tehdyistä laskelmista:

Ensin Samip-datasta on haettu yhdeksän maan miniturva yksinhuoltajaperheen tapauksessa (MIPlp) vuonna 2011. Tämän jälkeen vuoden 1992 vuokrat kyseisissä maissa on katsottu Samip-projektissa lähteenä käytetystä julkaisusta. Vuokrat on muutettu kansallisiksi valuutoiksi ja korjattu ILOn Laborstan vuokraindeksillä, jolla korjaus on tehty myös Samip-projektissa. Tämän jälkeen kansalliset valuutat on käännetty euroiksi ja vuoden 2011 ostovoimapariteeteiksi (Suomi=1) Eurostatin tilastojen avulla.

Tietoasiantuntija Ville Lavikainen


[1] Malliperheen tulot perustuvat THL:n julkaisuun perusturvan riittävyydestä ja viitebudjetit Kuluttajatutkimuslaitoksen julkaisuun

Ville Lavikainen

Hankekoordinaattori

Ville toimii Kaikille eväät elämään -ohjelman koordinaatiohankkeen hankekoordinaattorina. Harrastuksenaan hän opiskelee tilastotiedettä ja juoksee niin kovaa kuin pääsee.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *