Siirry sisältöön

Aika tehdä lasten ja perheiden hyvinvointiloikka!

Muutokset yhteiskunnassa vaativat muutosta myös toimintatavoissa. Uudistusta haetaan monesta suunnasta: uudistamalla rakenteita sekä palveluita, hakemalla uudenlaisia kumppanuuksia. Taloudellinen tilanne on ajanut meidät etsimään uusia keinoja, joilla voidaan vastata lasten ja perheiden tuen ja avun tarpeisiin. Odottamisen ja jonottamisen tiedetään olevan haitallista ja aiheuttavan kustannuksia, joten onkin tärkeää vastata näihin tarpeisiin heti niiden ilmaantuessa. Toisaalta on huomioitava talouden realiteetit ja resurssien niukkuus. Käytettävissä olevat resurssit on siis suunnattava parhaalla mahdollisella tavalla. Näitä muutoksia on suunniteltu ja toteutettu monenlaisia: kuntauudistus, sote-uudistus ja kärkihankkeet ovat esimerkkejä kansallisen tason toimenpiteistä.

Monitasoisten muutosten yhteydessä on tärkeää huolehtia siitä, että jollain on vastuu kokonaiskuvan rakentamisesta ja yksittäisten uudistusten kiinnittämisestä tähän kuvaan. Lapsi- ja perhepolitiikan näkökulmasta lapsivaikutusten arviointi on oivallinen väline siihen, että ratkaisujen ja päätösten vaikutuksia arvioidaan sekä kokonaisuuden että erillisten toimenpiteiden osalta. Itse asiassa lapsivaikutusten arviointi ja ennen kaikkea arvioinnissa esiin nostettujen vaikutusten huomioiminen politiikan teossa, on lapsi- ja perheystävällisen yhteiskunnan edellytys.

Järjestöt yhteiskunnan voimavarana

Lapsi- ja perhejärjestöjen mielestä lapsi- ja perhepolitiikka tulisi saattaa entistä suuremman mielenkiinnon kohteeksi. Huoli on noussut ennen kaikkea niistä säästötoimenpiteistä, joita lapsiin ja perheisiin on kohdistettu, vaikka rinnalla iloitaan monista uusista avauksista lasten ja perheiden hyväksi. Järjestöt haluavat olla mukana merkittävänä voimavarana yhteiskunnassamme. Yhdessä voimme tehdä yhteiskuntamme kaipaaman hyvinvointiloikan. Tarvitsemme niiden rohkeiden päätösten jatkajia, joilla on Suomeen rakennettu aikanaan hyvinvointiyhteiskunnan perusteet ja jotka huomioivat ihmisoikeusperusteisuuden.

Hyvinvointiloikan ottaminen edellyttää toimia monella osa-alueella

Lähtökohtana tulee olla ihmisten oman asiantuntijuuden tunnustaminen ja siksi tasavertaisen osallisuuden mahdollistaminen ja edistäminen. Järjestöillä on hyvää osaamista osallisuuden mahdollistamisesta. Vertaisuus ja yhteisöllisyys ovat niin ikään hyvinvointiloikan kulmakiviä. Erilaiset kohtaamisen areenat auttavat usein jo itsessään, mutta ainakin julkisia palveluja täydentävänä toimintatapana vertaisuutta tulisi hyödyntää entistä useammin.

Sujuva arki edellyttää monien asioiden uudelleen ajattelua. Lähtökohtaisesti moninaistuvat perheet edellyttävät myös uudenlaisten asioiden huomioimista perheiden arjessa ja arjen tueksi rakennetuissa palveluissa. On myös tärkeä huolehtia todellisista mahdollisuuksista työn ja perheen yhteensovittamiseksi, sekä siitä, että sosiaaliturva rakentuu arkea sujuvoittamaan, eikä tee siitä entistä mutkikkaampaa.

Hyvinvointiyhteiskunnassa on tärkeää huolehtia yhdessä tekemisestä ja aktiivisesta hyvinvoinnin rakentamisesta. Toivottavasti kaukana ovat ne ajat, jolloin asioista päätettiin tai tietoja vaihdettiin ilman asiakkaiden läsnäoloa tai asiakkaita kuulematta. Tuki on suunnattava ennen kaikkea niihin arjen kasvuympäristöihin, joissa lapset ja perheet muutoinkin ovat. Tuen pitää rakentua yhteisen näkemyksen kautta, eikä viranomaislähtöisesti. Aina on etsittävä niitä keinoja, joilla lasten ja perheiden omat voimavarat vahvistuvat. Toimiva ja turvallinen arki syntyy luottamuksesta omiin voimavaroihin ja siihen, että tarvittaessa saa apua.

Hyvinvointiyhteiskunnan kantava periaate on ollut eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, lähtökohtien tasoittaminen mm. lapsi- ja perhepolitiikan keinoin. Säästöjen kurimuksessa ei tulisi unohtaa investointien merkitystä. Hyvinvointiloikka voidaan ottaa toteuttamalla edellä mainittuja ehdotuksia mm. LAPE-kärkihankkeen tai SOTE-uudistuksen rinnalla. Mutta näistä huolimatta tarvitaan investointeja tulevaisuuteen, lapsiin ja perheisiin, jos halutaan olla kaukaa viisaita. Huomisen hyvinvointia rakennamme tänään!

Hyvinvointiloikka

Hanna Heinonen

Toiminnanjohtaja, päätoimittaja

Hanna on Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.

Miia Pitkänen

Ohjelmajohtaja

Miia vastaa keskusliiton ohjelmatyöstä ja kansainvälisestä yhteistyöstä, asiantuntijatyönä tehdystä sisältötyöstä ja sen kehittämisestä sekä vaikuttamistyöstä. Lisäksi Miia toimii lapsipolitiikan ja lastensuojelun asiantuntijana.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Kommentointi on suljettu tälle artikkelille.