Siirry sisältöön

Annappas kun minä näytän!

Miksi me aikuiset aina luulemme tietävämme kaiken?

Tai ainakin tietävämme paremmin kuin lapset? Lapsiasiavaltuutetun Lapsen oikeuksien komitealle lähettämän lapsen oikeuksien sopimuksen lisäraportin mukaan lasten osallistumisen ja kuulluksi tulemisen merkittävin este Suomessa ovat aikuisten ajan puute sekä aikuisten riittämättömät vuorovaikutustaidot eri-ikäisten lasten kanssa.

Euroopan neuvoston alkuvuonna teettämän selvityksen mukaan myös suomalaiset viranomaiset tuottavat liian vähän lapsille kohdennettua ja lapsille tarkoitettua tietoa julkisista palveluista ja viranomaisten toiminnasta. Aikuiset eivät myöskään lapsiasiavaltuutetun raportin mukaan tiedosta sitä, kuinka paljon hyötyä lasten kokemustiedosta olisi palveluiden kehittämisessä.

Asennemuutosta tarvitaan

Mutta onko kyse pelkästään ajan puutteesta tai vuorovaikutustaidoista? Ehkä useimminkin on kyse asenteesta. Kuinka usein itsekin kuulen työntäväni lapsen syrjään ja sanovani: Annappas kun minä näytän!

Tietysti aikuisten on näytettävä esimerkkiä ja monissa asioissa me todellakin tiedämme asiat paremmin kuin lapset. Mutta silti me hävettävän usein luulemme tietävämme asiat niiiin paljon paremmin emmekä edes vaivaudu kysymään tai selvittämään lastemme tai nuortemme mielipidettä.

Pelkäämmekö me oman auktoriteettimme puolesta? Vai onko meillä joku sisäsyntyinen tarve olla oikeassa? Mitä me menettäisimme jos me entistä useammin nöyrtyisimme omassa kaikkitietävyydessämme ja antaisimme lasten ja nuorten itse kertoa miten heitä koskevia asioita pitäisi hoitaa?

Nuorilta nuorille

Se nimittäin kannattaisi, sillä sen verran hyvää jälkeä lapset ja nuoret tekevät kun heille annetaan siihen tilaisuus. Siitä mahtava esimerkki on Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimin nuorten tekemä Uskomme sinuun – Usko sinäkin -opas muille huostaan otetuille lapsille ja nuorille. Opas on täyttä asiaa nuorilta nuorille, se on nuorten näköinen, eikä me aikuiset ikinä olisi osattu tehdä mitään vastaavaa. Oppaan erinomaisuuden huomasivat onneksi muutkin, ja se myytiin loppuun muutamassa päivässä. Uusintapainos on onneksi pikapikaa tulossa jo ensi viikolla ja opasta voi tilata Pesäpuu ry:n ja LSKL:n verkkokaupasta.

Eli kun seuraavan kerran kielenpäällä muhii, että annappas kun minä näytän, niin eiköhän käännetä se lauseeksi: Näytäppäs sinä minulle!

Tiedottaja Hanna-Mari Savolainen

Hanna-Mari Järvinen

Viestinnän asiantuntija

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *