Siirry sisältöön

Hallituskauden mittaisia tavoitteita

Uuden hallituskauden kynnyksellä olo on odottava. Vaalit ja vaalitulos tuovat aina muutosta mukanaan – tavalla tai toisella. Uusi kausi on hyvä ottaa uutena mahdollisuutena, myös lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta.

Jos tarkastelee puolueiden lapsi- ja perhepoliittisia ohjelmia, sosiaalipoliittisia ohjelmia tai strategisia hallitusohjelmia, uskomme, että tahtotila muutoksen aikaan saamiseksi lasten ja perheiden arjessa on vahva.

Lastensuojelun Keskusliiton vaaliohjelmassa peräänkuulutettiin ajoissa annettavaa apua lapsille ja perheille, laadukkaita ja ennustettavia lastensuojelupalveluita sekä sen tunnustamista, että kaikki päätökset vaikuttavat lapsiin ja että yhteiskunnassamme tulisi systemaattisesti toteuttaa lapsivaikutusten arviointia kaikessa lapsia ja perheitä koskevissa päätöksenteossa.

Yhtäläisyyksiä löytyy

Neljän suurimman puolueen sosiaalipoliittisista tavoitteista löytyy paljon yhtäläisyyksiä myös omaan vaaliohjelmaamme. Keskusta, Perussuomalaiset ja SDP nostavat esiin kunnallisen kotipalvelun saatavuuden ja kotiavulla nähdään olevan keskeinen rooli tarjottaessa perheille tukea ja apua varhaisessa vaiheessa.

Avun saaminen ajoissa edellyttää Keskustan mukaan myös nykyistä jämäkämpää vastuunottoa ja asiakkaiden viranomaiselta toiselle tapahtuvan pompottelun vähentämistä.

SDP painottaa, että jokaiselle lapselle ja nuorelle on turvattava reilut ja tasa-arvoiset lähtökohdat oman elämänsä rakentamiseen ja korostaa toimivien peruspalveluiden merkitystä lasten eriarvoisuuden vähentämisessä.

Kokoomus ajaa tasa-arvoisten palvelujen edistämisen kautta ehkäisevän työn tavoitteiden toteutumista.

Perussuomalaiset kiinnittävät myös huomiota valtionosuusjärjestelmän kehittämistarpeisiin ehdottamalla ns. varhaisen puuttumisen mallin mukaisesti rakentuvaa valtionosuusjärjestelmää.

Tukea lapsivaikutusten arvioinnin lakisääteistämiselle

Varsinaisesti lastensuojeluun kiinnittyvät tavoitteet ovat puolueiden ohjelmissa niukasti kuvattuja. Keskustan näkemystä siitä, että lastensuojeluun on varattava riittävästi resursseja jotta henkilöstö voi tehdä työnsä laadukkaasti ja hyvin, on helppo kannattaa.

Vaikka keskusliiton hallitusohjelmatavoitteissa ei asiaa erikseen mainittu, on se useaan otteeseen ehdottanut, että lastensuojeluun tulisi saada takaisin korvamerkityt rahat.

Saman ajatuksen ovat omassa ohjelmassaan nostaneet esille Perussuomalaiset, jotka korostavat myös perhehoidon ensisijaisuuden tärkeyttä. Tosin unohtaa ei sovi sitä, että laadukkaasti järjestetty ja tuettu perhehoito on ennen kaikkea lapsen kannalta hyvä ratkaisu, mutta ei välttämättä niin kustannustehokas kuin pelkästään perhehoidon hoitopalkkiota laitoshoidon kustannuksiin vertaamalla voisi ajatella.

Keskusliiton kolmas tavoite on lasten huomioiminen entistä paremmin päätöksenteossa. Erityisen ilahduttavaa on siksi lukea Keskustan ehdotusta lapsivaikutusten arvioinnin lakisääteistämisestä.

Lapsipolitiikan koordinaatiota kehitettävä

Sekä Keskusta että Perussuomalaiset peräänkuuluttivat myös lapsi -ja perhepolitiikan johtamisen tarvetta. Suomi on saanut vuonna 2011 YK:n lapsen oikeuksien komitealta suosituksen lapsipolitiikan koordinaation parantamiseksi ja selkiyttämiseksi.

Lapsen oikeuksien sopimus määrittääkin suuntaviivat hyvälle lapsi ja perhepolitikalle. Yhteisten suuntaviivojen lisäksi tarvitaan yli hallintorajojen ulottuvaa yhteistyötä ja sitoutumista lasten ja perheiden näkökulman huomioimiseen sekä päätöksenteossa että lainsäädäntötyössä.

Lapsi- ja perhepolitiikan hyvä johtaminen edellyttää, että samanaikaisesti on tarkasteltava lasten ja perheiden palvelujen kokonaisuutta, lapsiperheiden sosiaaliturvaa ja yhtä lailla työn ja perheen yhteensovittamisen kysymyksiä.

Lupaukset on lunastettava

Tavoitteet on nyt asetettu, lupauksiakin on annettu. Vaikka vaaleja edeltäneessä keskustelussa lasten ja perheiden asiat jäivät valitettavan taka-alalle monien muiden tärkeiden teemojen kohdalla, on vaalien jälkeen lupa odottaa lupausten lunastamista myös lasten ja perheiden asioiden kohdalla.

Teemat näyttäisivät olevan ilahduttavan yhtenäisiä.

Huolenaiheena on, että miten Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaiset lapsen edun huomioivat ratkaisut toteutuvat jatkossa kansallisessa päätöksenteossa esimerkiksi yksin maahantulleiden pakolaislasten tai paperittomien terveydenhuollon kysymyksissä.

Yhdessä tehdyn muutoksen mahdollisuudet ovat olemassa. Järjestöt ovat mielellään mukana näissä talkoissa tuoden oman osaamisensa, tietonsa ja verkostonsa mukaan.

Myös lasten ja nuorten äänelle on tärkeä luoda tilaa, sillä he ovat parhaita asiantuntijoita arvioimaan lapsi- ja perhepolitiikan toimivuutta käytännössä. Haluamme nähdä hallituskauden mittaisena tavoitteena lasten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistamisen.

Se on investoimista nykyiseen ja tulevaan.

Toiminnanjohtaja (1.5. alk.) Hanna Heinonen ja ohjelmajohtaja Miia Pitkänen

Hanna Heinonen

Toiminnanjohtaja, päätoimittaja

Hanna on Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.

Miia Pitkänen

Ohjelmajohtaja

Miia vastaa keskusliiton ohjelmatyöstä ja kansainvälisestä yhteistyöstä, asiantuntijatyönä tehdystä sisältötyöstä ja sen kehittämisestä sekä vaikuttamistyöstä. Lisäksi Miia toimii lapsipolitiikan ja lastensuojelun asiantuntijana.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *