Siirry sisältöön

Havaintoja lapsikiistojen käsittelystä venäläisessä mediassa

Suomen lastensuojelu on viime vuosina ollut jatkuvan ryöpytyksen kohteena venäläisessä mediassa. Kuluva vuosi ei ole ollut tässä suhteessa poikkeus.

Huomion kohteena ei ole vain Suomi. Suomen lisäksi Venäjällä on ollut ja on myös monissa muissa maissa lukuisia kahden kansalaisuuden perheiden lasten huoltajuuteen ja huostaanottoihin liittyviä kiistoja, joista niin ikään uutisoidaan mediassa.

USA:n osalta ongelmat ovat liittyneet erityisesti Venäjältä adoptoitujen lasten kohtaloihin.

Rosbalt-uutistoimiston aivan hiljattain julkaiseman artikkelin mukaan Suomessa venäläisiltä vanhemmilta on tahdonvastaisesti otettu pois 35-40 lasta, Norjassa 15 ja Ranskassa 20 lasta.

Saksassa venäläisiltä viranomaisilta on pyytänyt apua ainakin tuhannen sosiaaliviranomaisten sijoittaman lapsen vanhemmat. Artikkelissa luetellaan 17 maata joissa on ollut vastaavia tapauksia ja todetaan, että luetteloa voisi jatkaa pitkällekin.

Epäluottamus muita maita kohtaan

Viime aikoina lapsi- ja perhekiistat eri maissa on venäläisessä mediassa nähty entistä useammin laajamittaisena ilmiönä, kokonaisuutena, jossa erilliset tapaukset liittyvät toisiinsa. Yhdistäväksi tekijäksi nähdään ulkomailla asuvien Venäjän kansalaisiin kohdistetut tavalla tai toisella ilmenevät vääryydet, joiden edessä venäläiset ovat suojattomia.

Uutisoinnista huokuu voimakas epäluottamus muiden maiden niin lastensuojelu- kuin oikeusjärjestelmänkin oikeudenmukaisuuteen ja puolueettomuuteen.

Tietolähteiden yksipuolisuus ja puolueellisuus eivät mediaa tunnu häiritsevän. Ainakaan lähdekritiikistä sitä ei voi syyttää, eikä sen oma puolueellisuus jää epäselväksi. Tapahtumien kuvausten ja selitysten totuusarvo näyttää määrittyvän kansalaisuuden perusteella.

Lievimmillään ongelmien ja konfliktien taustatekijöinä mainitaan kulttuuriset erot. Mutta paljon tavallisempia ovat väittämät, joiden mukaan viranomaiset puuttuvat perheiden asioihin erilaisin tekaistuin perustein. Hyvin yleisesti viranomaisten toiminnan selittäjänä pidetään venäläisvastaisuutta.

Toistuvasti on tuotu myös esille tosiasiaväittämänä tai hypoteesina, että lasten huostaanotoilla olisi yhteys Euroopan ja USA:n väestöpoliittisiin pyrkimyksiin.

Toisin sanoen, että ne yrittäisivät korjata demografista tilannettaan venäläislasten kustannuksella. Siksi ne ovat valmiita mihin hintaan hyvänsä pitämään venäläislapset omalla alueellaan.

Patenttiratkaisu ongelmiin

Yhdeksi ongelmaksi on nähty se, että lasta ei voi viedä vapaasti maasta. Lainsäädäntöä onkin ehdotettu muutettavaksi siten, että ulkomaalaisen kanssa avioituneen ja ulkomailla asuvalle perheelle syntyneelle lapselle voitaisiin myöntää Venäjän kansalaisuus ilman ulkomaisen puolison suostumusta.

Venäjän lapsiasiavaltuutetun Pavel Astahovin patenttiratkaisu ristiriitoihin ja ongelmiin näyttää olevan kahdenvälisten sopimusten solmiminen ja kahdenvälisten komissioiden asettaminen ongelmatilanteita selvittämään.

Tosin hiljattain hän esitti, että Suomessa asuville ’sekaperheille’, joiden lapsia aletaan jahdata koulussa ja jonka sosiaaliviranomaiset huostaanottavat, ainoa vaihto ehto on pakeneminen maasta.

Dialogia tarvitaan

Median uutisoinnin valossa kansainväliset lapsikiistat näyttäisivät olevan pikemminkin eskaloitumassa ja kärjistymässä kuin hiipumassa. Onneksi median välittämä kuva ei ole koko kuva. Suomen ja Venäjän välillä on käynnissä monenlaista ja monentasoista rakentavaa dialogia ja yhteistyötä myös lastensuojeluun liittyen.

Toki paljon enemmänkin sitä voisi olla ja sen soisi saavan paremmin näkyvyyttä.

Mutta ainakin toistaiseksi jopa yltiöyksisilmäinen, faktat ja fiktion sujuvasti sekoittava tunnepitoinen ryöpytys on selvästi mediaseksikkäämpää kuin rakentava kanssakäyminen.

Samalla on todettava, että niin venäläisten kuin muidenkin maahanmuuttajien asemassa sekä suomalaisten asenteissa heihin on paljon korjaamisen varaa. Kovin harva voinee väittää tehneensä voitavansa tässä suhteessa.

Erityisasiantuntija Martti Kemppainen

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *