Siirry sisältöön

Holhoaako yhteiskunta liikaa viina-asiassa?

Henkeä kohti laskettu alkoholin kulutus on lisääntynyt Suomessa 1950-luvulta lähtien noin kuusinkertaiseksi. Noin kahdesta litrasta puhdasta alkoholia 12,5 litraan vuodessa.

Syyskuussa ilmestynyt sosiaali- ja terveysministeriön muistio kommentoi kulutuksen kasvua näin: ”Erityisen ristiriitaista on, että alkoholilainsäädännön tavoitteena on aina ollut alkoholihaittojen vähentäminen. Tavoitteen saavuttamisessa on siis epäonnistuttu.”

Muistion ydin on seuraava: alkoholin suuri kokonaiskulutus aiheuttaa paljon alkoholihaittoja. Niitä voidaan vähentää kulutusta vähentämällä. Kulutuksen vähentämiseen ei ole yhtä kertakaikkista taikakeinoa. Tarvitaan monia keinoja, kuten ajoittaisia hinnankorotuksia, saatavuuden rajoituksia ja rattijuoppouden promillerajan alentamista ja monia muita toimenpiteitä.

Arviomuistion rajoitusehdotukset herättivät happamia kommentteja yksilön holhoamisesta, valtion yksityiselämään tunkeutuvasta säätelystä, Viron tuonnin lisääntymisestä ja päättäjien yksinkertaisuudesta.

Muistion varsin hillityistä alkoholin saannin rajoituksista ja mahdollisista hinnankorotuksista puhuttiin kohtalokkaina muutoksina, joissa valtiovalta pyrkii estämään kansalaisten viinansaannin. Kommenteissa ihmetyttää niiden kiihkeys ja kohtuuttomuus. Jos sinne tänne tehdään pieniä kiristyksiä, se oletettavasti vähentää hieman kulutusta ja suuressa kokonaisuudessa tällä on merkitystä. Ihmisten valtaosan elämä ei pyöri viinan ympärillä eikä muutos heille olisi kovin merkityksellinen.

Viinan voimalla päin taantumusta

Päinvastoin kuin jotkut tuntuvat luulevan, alkoholin saanti on Suomessa helppoa ja sen kulutus on selvästi korkeammalla tasolla (12,5 alkoholia puhdasta alkoholia henkeä kohti vuodessa) kuin esimerkiksi naapureillamme Ruotsissa ja Norjassa.

Emme siis ole niin taantumuksellisia kuin tämän blogin kirjoittaja uskoo. Ruotsalaisethan ne taantumuksellisia ovat, siellä juodaan vain 10,3 litraa puhdasta alkoholia henkeä kohti vuodessa. Norja on taantumuksen tyyssija 7,8 litrallaan. Meitä taantumuksellisempi on myös vanha viinimaa Italia (10,7) Edistyksellisiä ovat venäläiset (15,8) ja kaikkein edistyksellisimpiä moldovalaiset, jotka ovat venyneet jopa 18,2 litran puhtaan alkoholin kulutukseen henkeä kohti vuodessa.

Edistyksen, vapauden ja alkoholin suhde on mietityttänyt ihmisiä aiemminkin. Tämän jutun lopussa on Kaarlo Kramsun runo Koditon vapaus vuodelta 1887.

Peruskysymys

Peruskysymys on se, hyväksymmekö kansalaisina sen, että alkoholin saatavuutta ja hintaa säännöstellään haittojen aisoissa pitämiseksi. Jos hyväksymme, on optimaalisen alkoholin hinnan määrittäminen pelkkä tekninen kysymys: hinnan täytyy pitää kulutusta aisoissa mutta se ei kuitenkaan saa olla niin korkea, että seurauksena on liiallinen halvan viinan tuonti tai kotipoltto.

Sääntelyn vastustajat toistavat usein, että juoppo hankkii viinansa joka tapauksessa, maksoi mitä maksoi. Hinnan korotuksista olisi heidän mukaansa vain haittaa, kun se vie köyhän viimeisetkin rahat. Hinnankorotus ei rahoja vie, vaan ostopäätös. Tietysti alkoholi on vahvasti riippuvuutta aiheuttava aine, mutta se on silti vain ylellisyystuote, ei välttämättömyys. Argumentin virhe on kuitenkin siinä, että kansa ei jakaudu jyrkkärajaisesti juoppoihin ja kohtuukäyttäjiin. Mitä helpommin halpaa viinaa on saatavilla, sen suurempi osa kohtuukäyttäjistä suistuu alkoholismiin.

Muutokset eivät holhoa ketään eivätkä ne säätele kenenkään yksityiselämää. Kyse on niiden ehtojen muutoksista joissa alkoholia hankitaan. Mahdollisten muutosten jälkeen yksilö on aivan yhtä vapaa kuin aiemminkin päättämään mihin rahansa käyttää. Kun viinan hinta nousee, vaihtoehtoiset ajanviettotavat tulevat hieman houkuttelevimmiksi. Yksilön kannalta ei tapahtune vahinkoa, jos hän asiaa harkittuaan alkoholiharrastuksensa sijasta päätyy välillä tekemään jotain muuta. Jos ei, se on edelleen hänen ratkaisunsa.

Internetin keskustelupalstoilta löytyy alkoholiasiaan rajoituksiin happamasti suhtautuvien kommenttien lisäksi toinenkin kuva. Se on ahdistuneitten ihmisten huoli ja avunpyynnöt puolison, yhteisten lasten vanhemman, pahenevasta juopottelusta ja sen aiheuttamasta kaikinpuolisesta kurjuudesta.

Juuri siksi, että valtio ei voi puuttua yksityisen ihmisen alkoholinkäyttöön, jää ongelmien torjuntaan vain yleisiä keinoja, saatavuuden sääntelyä, hintapolitiikkaa, tiedottamista ja muita toimenpiteitä, joissa säännöt ovat kaikille samat. Tämä ei estä joidenkin alkoholisoitumista, mutta vähentää alkoholisoituvien määrää ja siten inhimillistä kärsimystä.

Terveydelle vaarallinen käyttäytyminen ei ole pelkästään yksityisasia. Seuraukset tulevat lähiympäristön ja meidän kaikkien maksettaviksi rikosvahinkojen, terveyskulujen, lastensuojelun kulujen ja muiden haittojen muodossa. Tämän vuoksi alkoholinkäytön ehtojen sääntely yhteisön voimin tuntuu moraalisesti oikeutetulta.

Koditon vapaus

Tänne rientäin joutukaatte
Kaikki vapaamieliset;
Orjina kyll’ olla saatte,
Pois nyt orjuus, kahlehet!
Missä enää vapautta
Löytää joukoss’ ihmisten?
Sitä vainotaan kuin sutta.
Täällä vaan on suoja sen
Luona täytten maljojen.

Tuskin enää miestä tapaa,
Jok’ ei pelkäis varjoaan.
Tääll’ on mieli, kieli vapaa,
Pelkoa ei laisinkaan.
Rinnat nousee, kuohuileepi,
Aatteet kiitää lentohon;
Vapaus vaan vallitseepi.
Muuall’ on hän koditon:
Täällä hänen kotins on.

Kuule ääntä vapahitten,
Kuin se miehekkäästi soi!
Mutta mik’ on kumppanitten?
Tuskin seisoa he voi.
Viinan orjiks vapaat vääntyy,
Sammuu into tulinen:
Vapaus selin heihin kääntyy,
Eik’ ees luona maljojen
Viihdy joukoss’ ihmisten.

Kaarlo Kramsu 1887: Runoelmia. Werner Söderström, Porvoo.

Lisää aiheesta:

Muistiota on käsitelty Lastensuojelun Keskusliiton tuoreessa lausunnossa.

Keskusliitto on aiemmin tänä vuonna (13.5.2013) antanut lausunnon, jossa se vaatii julkisella paikalla tapahtuvaa alkoholimainontaa kiellettäväksi.

http://yle.fi/tekstitv/arkisto/kuluttaja/nain_eurooppa_juo_-_suomen_alkoholiveropolitiikka_varoittava_esimerkki_2169.html

Kulutustiedot WHO 2011

Erityisasiantuntija Heikki Sariola

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *