Siirry sisältöön

Hyvää ystävänpäivää

Vietämme parhaillaan ystävänpäivää työmatkalla New Yorkissa. Joka paikka, kauppa, kahvila ja ravintola on täynnä pinkkejä ja punaisia Valentine´s Day -sydämiä, karamelleja, kimalletta, suklaata ja lemmekkäitä kortteja. Kaupunki tuntuu pursuavan rakkautta, suukkoja ja halauksia.

Hyvää ystävänpäivää – ihan kaikille

Matkamme syynä oleva kokous järjestettiin Covenant Housessa, joka on asunnottomien lasten ja nuorten auttamiseen keskittynyt järjestö. On surullisen selvää, etteivät rakkaus, huolenpito ja sydämenmuotoiset suklaarasiat jakaudu tasaisesti kaikkien kesken.

Vuonna 2016 Yhdysvalloissa oli kodittomina yhteensä 549 928 ihmistä. Ilman kotia eli jopa 61 265 lapsiperhettä. Yhden ainoan tammikuisen yön aikana laskettiin kodittomana yksin olevan 35 686 18-24-vuotiasta nuorta.

LGBTQ-nuoret ovat kodittomista selvästi yliedustettuina. Muita riskitekijöitä kadulle ajautumiseen ovat vanhempien hylkääminen ja sijoituksessa eläminen, mielenterveysongelmat, hyväksikäyttö, päihdeongelmat ja työttömyys perheessä. Syyt ovat moninaisia ja usein hyvin monimutkaisia, mutta yhteistä kodittomille nuorille on varhaisen tuen puute, joka johtaa liian usein syrjäytymiseen ja pysyvään elämään yhteiskunnan reunalla.

Covenant House pyrkii parhaansa mukaan tasoittamaan tilannetta. Se tarjoaa kodittomille lapsille ja nuorille muun muassa terveydenhuoltoa, lakineuvoja ja -apua sekä ammatinvalintaopastusta sekä hätäapuna yösijan vähän alle kahdelletuhannelle lapselle joka yö. Viime vuoden aikana järjestö tavoitti 80 000 koditonta lasta ja nuorta.

Pienituloiset jäävät näkymättömiksi

Suomalainen yhteiskunta on perustunut monella tapaa erilaisille periaatteille ja arvoille kuin yhdysvaltalainen. Me kansakuntana olemme tavoitelleet mahdollisuuksien tasa-arvoa ja saavuttaneetkin sitä kohtuullisen hyvin. Meidän näkökulmastamme Yhdysvaltain kodittomien määrät ja tilanteet tuntuvat käsittämättömiltä. Meillä ei lähtökohtaisesti jää kansalaisyhteiskunnan varaan se, että turvattomat lapset pääsevät suojaan ja saavat tukea ja huolenpitoa, joka voi muuttaa heidän elämänsä suunnan.

Suomessa lapsille on tarjolla monia hyviä käytäntöjä, toimivia palveluita ja rakenteita. Lapsi- ja perhepolitiikka on kuitenkin usein lyhytjänteistä ja etukäteiset lapsivaikutusten arvioinnit tai näiden arviointien huomioiminen ratkaisuja tehtäessä puuttuu, esimerkiksi käy vaikkapa alkoholilainsäädäntö tai juuri kaatunut perhevapaiden uudistus. Tulonsiirtoja käyttävät erityisesti pienituloiset lapsiperheet, joissa elää noin 10 prosenttia kaikista lapsista. Monet hallituksen tekemistä leikkauksista kohdentuvat juuri näihin perheisiin, ehkä siksi, että yksittäisten uudistusten tai tulonsiirtojen leikkausten kokonaisarvio jää tekemättä.

On vaara, että nämä pienituloisuudessa elävät lapset jäävät näkymättömäksi. Tästä syystä Suomeen tarvitaan kattava, strateginen lähestymistapa, jonka avulla lasten erilaiset tilanteet ja tarpeet tulevat esiin kaikessa päätöksenteossa. Lapsi- ja perhejärjestöt ovatkin esittäneet, että olisi laadittava kansallinen lapsistrategia.

Ei sokerisydämiä, vaan aitoa välittämistä

International Forum for Child Welfare, jonka kokousta Covenant House nyt isännöi, on perustettu vuonna 1989 Haikon kartanossa Porvoossa. Järjestö on vuosien varrella jakanut tietoa ja järjestänyt menestyksekkäitä kansainvälisiä seminaareja eri puolilla maapalloa. Nyt se näyttää nykyisessä muodossaan tulleen taipaleensa päähän. Yhteistyö ja ystävyys, jotka ovat rakentuneet yhteiselle halulle parantaa lasten asemaa kaikkialla maailmassa, jatkuvat silti jossain muodossa. Lastensuojelun Keskusliitto yhtenä perustajajäsenistä jättää haikeana hyvästit. Kasvattaa silti uskoa maailmaan ja lasten tulevaisuuteen, että tällaista paloa ja ihmisoikeuksille omistautuneita ihmisiä löytyy kaikista eri maista.

Sokerisydämet ja teddykarhut eivät riitä. Tarvitaan tekoja, aitoa halua ja kykyä nähdä jokainen lapsi yksilönä, jonka elämän kulku ei ole kohtalonomainen, vaan siihen voi vaikuttaa. Tarvitaan hyviä aikuisia, mutta myös hyviä rakenteita, jotka tasaavat mahdollisuuksia ja vähentävät lapsuudessa koettujen vastoinkäymisten merkitystä koko elämän kululle. Kansalaisyhteiskunta voi auttaa silloin, jos hallitukset eivät sitä tee. Mutta paras tilanne on silloin, kun koko kylä kasvattaa.

Yhteiskunnan pitää pyrkiä varmistamaan, että jokaisella lapsella on hyvä olla niin ystävänpäivänä kun kaikkina muina päivinäkin.

Hanna Heinonen

Toiminnanjohtaja, päätoimittaja

Hanna on Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.

Juuli Hurskainen

Viestintäpäällikkö

Juuli toimii viestintäpäällikkönä ja vastaa Perheystävällinen työpaikka -hankkeen toteutuksesta keskusliitossa. Hän on onnellinen sekä työstään että perheestään ja hänellä on lukulistallaan Ruuhkavuosien ratkomisopas.

Kommentit

  1. kati lind sanoo:

    Hyvillä asioilla olette sielläkin, Hyvää ystävänpäivää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *