Siirry sisältöön

Ihmisoikeudet ovat yksilön oikeuksia

Rituaalinomainen ympärileikkaus tehdään uskonnon tai perinnetavan vuoksi. Ympärileikkaukset ovat  joutuneet vuosi vuodelta lisääntyvän kritiikin kohteeksi. Syynä tähän on ihmisoikeuksien painoarvon nousu. Myös lapsen ihmisoikeuksia pidetään aiempaa tärkeämpinä.

Perustuslain uskonnonvapauspykälän (11 §) perusteluissa esitetään uskonnonvapauden rajat.

“Esimerkiksi lapsen perusoikeuksia, kuten oikeutta elämään ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, ei saa loukata muun henkilön uskonnon ja omantunnon vapauteen vedoten.”http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1993/19930309

Tämähän tarkoittaa selväkielellä sitä, että vanhemman uskonnonvapaus ei oikeuta lapsen oikeuksien loukkaamiseen. Korkein oikeus sivuutti perustelun vuonna 2008 antamassaan ratkaisussa, vaikka mainitsikin sen päätöksessään ja käytti juuri uskontoa perusteena, jolla se jätti pojalleen ympärileikkauksen teettäneen äidin rankaisematta.

Olin vähän aikaa sitten seuraamassa ympärileikkausoikeudenkäyntiä. Syyttäjä ja lapsen äiti vaativat rangaistusta leikkauksen teettäneelle lapsen isälle ja leikkauksen tehneelle lääkärille. Äiti ja isä olivat olleet ympärileikkauksesta eri mieltä ja isä oli äidin poissa ollessa kutsunut lääkärin kotiin tekemään leikkauksen.

Lapsen isä on Nigeriasta kotoisin oleva katolinen ja äiti suomalainen. Vanhempien uskontoon ympärileikkaus ei siis kuulu. Sen sijaan joihinkin nigerialaisiin paikallisiin perinteisiin se kuuluu. Perhe eli kuitenkin Suomessa ja lapsi on ainoastaan Suomen kansalainen.

Oikeudessa taitettiin peistä paljolti siitä, oliko leikkaukselle ollut lapsen äidin lupa vai ei. Lapsen isä väitti, että lupa oli, äiti taas kiisti tämän. Lääkäri oli tehnyt leikkauksen varmistamatta äidin suostumusta tältä itseltään.

Oikeudenkäynnissä molemmat vanhemmat kertoivat, että lapsen isä oli yrittänyt paitsi suostutella myös painostaa äitiä hyväksymään leikkauksen. Tällainen painostus ei äidin mukaan ole harvinaista perheissä, joissa äiti ei halua lapselle ympärileikkausta.

Pahoinpitelyä on mm. ruumiillinen väkivalta, joka vahingoittaa terveyttä ja aiheuttaa kipua. Pahoinpitely on törkeä, jos siinä käytetään teräasetta (rikoslaki 21 luku 5 § ja 6 §).

Oikeudenkäynnin aikana mielessäni heräsi kysymys: muuttuisiko lapsen törkeä pahoinpitely hyväksyttäväksi, jos siihen olisi lapsen äidin lupa?  Jos korkein oikeus olisi vuoden 2008 ratkaisussaan noudattanut uskonnonvapauspykälän perusteluissa lausuttua periaatetta, olisivat lapsen ihmisoikeudet nyt paremmalla tolalla eikä tällaisia kysymyksiä tarvitsisi esittää.

Ihmisoikeudet ovat yksilön oikeuksia, niitä ei pidä sekoittaa perinteen suojeluun. Yksilöllä, varsinkin lapsella, on oltava oikeus lain suojaan myös silloin kun vaaran muodostaa hänen omasta taustastaan nouseva uhka.

Yksilöt kärsivät haitallisista traditioista. Traditiot taas eivät lainkaan kärsi kun ne lopetetaan, eikä kukaan itke jo lopetettujen julmien tapojen perään.

Aiempi blogikirjoitus aiheesta täällä: Paluuta entiseen ei ole.

Erityisasiantuntija Heikki Sariola

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *