Kansainvälistä lastensuojelun tulevaisuuden visiointia

Lastensuojelun Keskusliitto on tehnyt perustamisestaan lähtien aktiivisesti kansainvälistä työtä. Yhteistyön tarkoituksena on yhtäältä jakaa maailmalle Suomen ja pohjoismaisen näkökulman mukaisia kokemuksia lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisestä ja toisaalta tuoda kansalliseen ajatteluun kansainvälisesti hyväksi havaittuja ajatuksia ja toimintatapoja.

Kesän jälkeen saimme mahdollisuuden osallistua kahteen kansainväliseen konferenssiin, joiden molempien kantava teema rakentui tulevaisuuden visioinnin ympärille. Elokuussa Wienissä pidettiin 33. FICE:n (Fédération Internationale des Communautés Educatives/International Federation of Educative Communities) ja 2. CYC-verkoston (The International Child and Youth Care Network) konferenssi teemalla ”Together Towards a Better World for Children, Adolescents and Families” ja syyskuussa Espanjan Oviedossa EUSARF:n (European Scientific Association on Residential & Family Care for Children and Adolescents) 14. konferenssi “Shaping the future – connecting knowledge and evidence to child welfare practice”. Molemmissa tapahtumissa osanottajia oli useita satoja ympäri maailmaa.

Konferenssien anti oli varsin runsas. Ne muistuttivat siitä, että lastensuojelua ja varsinkin sijaishuoltoa koskevissa kansainvälisissä keskusteluissa on paljon yhteisiä aiheita. Kummassakin konferenssissa käsiteltiin teorian ja käytännön suhdetta sekä temaattisina aiheina esimerkiksi lastensuojelun päätöksentekoa ja osallisuuden entistä vahvempaa toteutumista. Suomalaisesta näkökulmasta on kiinnostavaa, että käsitteellisellä tasolla kansainvälisessä keskustelussa korostuvat sijaishuollossa toteutettavat ohjelmat. Meidän kontekstissa ohjelma-ajattelua ei (vielä) ole havaittavissa samassa laajuudessa, vaikka toimintavoissa onkin löydettävissä paljon yhtäläisyyksiä.

Nuorten terveisiä

Wienin konferenssiin osallistui myös iso joukko nuoria eri puolilta maailmaa. Konferenssin ja nuorisovaihdon vahvana teemana oli jälkihuolto sekä onnistuneet siirtymät sijaishuoltoon ja sijaishuollosta. Konferenssiin osallistuneet nuoret koostivat jälkihuollon osalta tärkeinä näkemänsä pääkohdat, jotka on julkaistu 10 kohdan koontina. Nuorten terveiset jälkihuollon osalta ovat sekä kansallisesti että kansainvälisesti häkellyttävän samankaltaisia: nuoret korostavat, että jälkihuollon laadusta ei ole yhtään tinkimisen varaa ja toimivaan jälkihuoltoon on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Jälkihuollon teema on myös Suomessa ajankohtainen: Lastensuojelun Keskusliitto julkaisi kesäkuussa uudistetun jälkihuolto-oppaan, johon on koottu myös nuorten näkemyksiä.

Kannanotot

Kummassakin konferenssissa otettiin kantaa lapsen tarpeisiin perustuvan ja laadukkaan sijaishuollon tärkeyden puolesta. Merkittävää näissä molemmissa ulostuloissa on se, että niissä puolustetaan myös laitoshoidossa toteutettavan ryhmämuotoisen sijaishuollon tarpeellisuutta. Kantavana ajatuksena on, että sijaishuollon muodon ei tulisi olla sinällään itseisarvo. Sen sijaan tulisi huomioida kunkin lapsen yksilölliset tarpeet ja eri vaihtoehtojen huolellinen punninta. Jokaiselle lapselle tulisi löytää paras mahdollinen sijaishuoltopaikka. Joillekin lapsille se on ryhmämuotoinen laitoshoito, jossa korostuu toiminnan hoidollisuus tai terapeuttisuus. Lapsen oikeudet tulee olla niin ikään keskiössä.

Terveisiä Suomesta

Molemmissa konferensseissa oli myös suomalaisia esityksiä. Lastensuojelun Keskusliiton toiminta oli esillä Wienissä työryhmäpuheenvuoron ja Oviedossa posteriesityksen muodossa. Molemmat perustuivat vuosi sitten julkaistuun sijaishuollon laatukysymyksiä tarkastelleeseen selvitykseen Sattumuksia vai suunnitelmallisuutta?. Esityksillä haluttiin välittää tietoa niin laadukkaan sijaishuollon elementeistä kuin sijaishuoltokentän uudelleen muovautumisesta. Esitykset kirvoittivat kiinnostavaa keskustelua ja kysymyksiä suomalaisista käytännöistä.

Susanna Hoikkala

Erityisasiantuntija

Susannan erityisasiantuntemus liittyy lapsen asemaa, lastensuojelun sijaishuoltoa ja sosiaalityötä koskeviin kysymyksiin. Hän tuntee varsinkin laitoshoidon kenttää niin käytännön työkokemuksen kuin tutkimustyön kautta.

Miia Pitkänen

Ohjelmajohtaja

Miia vastaa keskusliiton ohjelmatyöstä, asiantuntijatyönä tehdystä sisältötyöstä ja sen kehittämisestä sekä vaikuttamistyöstä. Hänen vastuualueisiinsa kuuluvat myös kansainvälinen yhteistyö sekä jäsenyhteisötyö. Lisäksi Miia toimii lapsipolitiikan ja lastensuojelun asiantuntijana.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *