Siirry sisältöön

Kiireessä tehdyt ratkaisut eivät ole lapsen edun mukaisia

Työelämämme on jatkuvan kiireen kierteessä. Asiakkaita kohtaavien työntekijöiden kalenterit ovat täynnä sovittuja tapaamisia, palavereja, puhelinaikoja, dokumentointia, päätöstentekoa.

Kiire luo usein myös työntekijälle tunteen siitä, että joku tapaaminen tai tapahtuma olisi vaatinut enemmän aikaa, enemmän mahdollisuutta paneutua tilanteeseen. Työntekijät ovat jatkuvasti jaksamisen ja ehtimisen äärirajoilla.

Vaaratilanteessa on oikeasti kiire

Myös kiireellisten sijoitusten taustalla on usein sananmukaisesti kiire. Käytännössä kiireellisen sijoituksen taustalla tulee olla lapseen kohdistuva välitön vaara tai uhkatilanne. Tilanne, jossa aidosti ollaan huolissaan lapsen kasvusta ja kehityksestä.

Mistä sitten kertoo kiireellisesti sijoitettujen lasten lukumäärän säännöllinen kasvu vuodesta 2005 alkaen? Joidenkin vuosien kohdalla kiireellisten sijoitusten määrien kasvu on ollut todella voimakasta. Uusimmat valtakunnalliset lastensuojelutilastot kertovat vuoden 2012 tilanteesta, jolloin sijoitettiin kiireellisesti 3 944 lasta. Määrä kasvoi 1,5 prosenttia vuodesta 2011.

Onko tosiaan niin, että kiireellisten sijoitusten kasvun taustalla ovat lisääntyneet vaara- ja uhkatilanteet? Se, että lasten, nuorten ja perheiden ongelmat ovat lisääntyneet, eikä niihin ole pystytty vastaamaan lastensuojelun avohuollossa käytettävissä olevien tukipalvelujen avulla?

Vai onko kiireellisten sijoitusten kasvun taustalla vuoden 2008 lastensuojelulaki, joka korostaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tapahtuvaa lasten ja perheiden tukemista? Samalla lastensuojeluilmoituksen tekemisen kynnystä madallettiin.

Monenlaisia syitä

Molemmat selitykset ovat mahdollisia. Voi olla mahdollista, että lasten ja perheiden tuen tarpeet ovat lisääntyneet ja niihin ei pystytä vastaamaan sellaisilla keinoilla, jotka olisivat tehokkaita.

On myös mahdollista, että lastensuojeluun ilmoitetaan entistä varhaisemmassa vaiheessa havaitusta tuen tarpeesta. Esimerkiksi viranomaiset ovat aktivoituminen tekemään lastensuojeluilmoituksia entistä enemmän.

Näiden määrä vuonna 2012 julkaistuissa tilastoissa nousi edelliseen vuoteen verrattuna 6,7 prosenttia.

Millä tavoin kiire vaikuttaa?

Meidän olisi pystyttävä arvioimaan, miten kiire vaikuttaa kiireellisten sijoitusten määrän kasvuun tai tapaan tehdä kiireellisiä sijoituksia.

Millä tavoin kiire vaikuttaa jo peruspalveluissa, joissa ei ole kenties riittävästi mahdollisuuksia joustavasti arvioida ja vastata perheiden tuen tarpeisiin. Lastensuojelussa isojen asiakas- ja työmäärien mukanaan tuoma ajan puute aiheuttaa priorisointiongelmia: Miten asiakkaat ja heidän asiansa priorisoidaan? Kenen asiat hoidetaan ensin?

Suurena riskinä näen itse käytännön, joissa huostaanottoa edeltää aina kiireellinen sijoitus. Kiireellisen sijoituksen tehtävänä tulisi olla ensisijaisesti auttaa lasta, nuorta ja hänen perhettään akuutissa kriisissä, eikä suinkaan toimia automaattisesti lastensuojelun huostaanoton eteisenä.

Tosiasia lienee se, että kiireellisiä sijoituksia on toisinaan lapsen tilanteen turvaamiseksi tehtävä. Tosiasia on myös se, että kiireessä tehdyt kiireelliset sijoitukset eivät useinkaan ole lapsen edun mukaista toimintaa.

Ohjelmajohtaja Hanna Heinonen

Hanna Heinonen

Toiminnanjohtaja, päätoimittaja

Hanna on Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.

Kommentit

  1. Lassse sanoo:

    Juuri noin pitää ajatella

  2. Riikka Kemppinen sanoo:

    Kun kiireellinen sijoitus tehdään akuutissa kriisissä, ja niillä tiedoilla mitä akuutissa kriisissä on tiedossa, niin kuinka monta niistä jätetään siihen eikä haeta huostaanottoa. Eli jos huostaanottoa ei haeta niin pelkäävätkö sosiaaliviranomaiset että kiireellisen sijoituksen kriteerit olivatkin hätiköidyt, ehkä jopa väärät. Ja että saavat syytteitä “väärästä” kiireellisen sijoituksesta. Siksi kiireellinen sijoitus on vietävä ns. loppuun eli huostaanottoon??

    1. Hanna Heinonen sanoo:

      Lain mukaan kiireellisen sijoituksen kriteerit ovat erilaiset kuin huostaanoton. Siten voi olla tilanne, jossa päädytään kiireelliseen sijoitukseen, mutta jossa ei missään nimessä voitaisi päätyä huostaanottoon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *