Siirry sisältöön

”Korona on tylsä ja tyhmä” – Poikkeustila lapsen silmin

Korona lapsen silmin kuva 1 Lasten voi olla vaikeaa ymmärtää kaikkien rajoitusten tarpeellisuutta, kun koronavirus ei näyttäydy oman tilanteen kannalta merkittävänä. Ja vaikka rajoitukset ymmärtäisikin, ne saattavat silti tuntua tylsiltä.

Koronavirus pelottaa, ihmetyttää ja hämmentää lapsia. On kummallista, kun ei ole päässyt kouluun tai voinut tavata kavereita. Aikuisilta lapset toivovat ymmärrettävää tietoa ja tukea ahdistuksen voittamiseksi.

COVID-19-viruksen aikaansaama poikkeustila on vaikuttanut lasten elämään monella tapaa. Kysyimme, mitä lapset ajattelevat poikkeustilasta, koronasta, etäkoulusta ja uudenlaisesta perheajasta. Blogi on täysin epätieteellinen ja pienellä otannalla toteutettu.  

Viisivuotiaan Danielin mukaan korona on tylsä ja tyhmä. Tämä ei tunnu yhtään kivalta, pelkään koronavirusta ja kaipaan ystäviäni “, hän sanoo ja täsmentää: ”Korona on kaikki maailman pissat ja kakat yhteensä! Eikä pelkät kakat ja pissat riitä, vaan myös kaikki maailman rumat sanat yhteensä!”  

Moni varmasti jakaa Danielin ajatukset. Poikkeustila on kiperä paikka meille kaikille ja vaikuttaa jokaisen elämään. Ei tosiaankaan tunnu yhtään kivalta, kun ei ole mitään selkeää aikataulua, jossa päästäisiin siirtymään takaisin normaaliin elämään. 

”Välillä se pelottaa” 

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ohjeistaa kysymään lapselta suoraan, mitä hän ajattelee ja mikä häntä pelottaa. Lasten pelot ovat yleensä hyvin konkreettisia. Lapset pelkäävät erityisesti sitä, että korona tarttuu omaan perheeseen tai läheisiin.  

Korona lapsen silmin piirros 2

Aikuisten on hyvä kuunnella lasten huolia ja antaa tilaa heidän ajatuksilleen. On tärkeää hyväksyä lapsen negatiivisetkin tunteet. Onhan niitä aikuisilla itselläänkin.

8-vuotiaan Ruusan mukaan välillä pelottaa ja välillä ei. Se vähän pelottaa, jos sairastun, mutta yleensä ei pelota kuitenkaan.” 

Aikuisen on varottava, ettei tule siirtäneeksi omia huoliaan ja ahdistustaan lapseen. Lapset kaipaavat turvallista puhekumppania. Moni isompi lapsi lukee jo itse uutisia ja huolta voi syntyä koko maailman tilanteesta ja tulevaisuudesta. Silloin lapsen kanssa on hyvä keskustella ja muistuttaa, että vaikka tartuntaluvut ovat suuria, ovat esimerkiksi lasten vakavat sairastumiset hyvin harvinaisia.  

”Ei mua niinkään pelota omalta osalta, mut ukin ja mummon ja toisen ukin osalta pelottaa”, sanoo 11-vuotias Sisu. ”Jos ne sairastuu ja jos me ei päästä niitä tapaamaan nyt ollenkaan.” 

Kotona lukittuna olemisessa ei pääse syntymään varsinaista pelkoa”, kuvaa myös 15-vuotias Veera. Läheisten hyvinvointi pelottaa, koska tietää, että niille voi sattua jotain. 

Painajaiset ovat osassa perheistä yleistyneet ja lapset ovat saattaneet hakeutua aikuisten viereen nukkumaan, vaikka eivät muuten sellaista enää tekisikään. Toisaalta kaikki lapset eivät pelkää tai näytä pelkoaan ja sekin on ihan normaalia. Se ei välttämättä vielä tarkoita, ettei pelkoja tai pohdintoja olisi. Tiktokin koronavideotkin voivat olla lapsen oma tapa käsitellä tilannetta. 

Osa lapsista voi ahdistua tilanteesta voimakkaastikin, vaikka ei sitä näytä. Jos lasta ahdistaa kovasti ja pitkään, kannattaa olla yhteydessä vaikka kouluterveydenhoitajaan tai -kuraattoriin tai muuhun ammattilaiseen. 

Suomen Unicef muistuttaa, että lapsella on oikeus saada totuudenmukaista tietoa siitä, mitä maailmalla tapahtuu, mutta toisaalta myös erityistä suojelua aikuisten taholta. 

”Kyllä sen täytyy olla jonkun syytä” 

Yhdessä perheen kanssa tekeminen nousee esiin lasten puheissa rauhoittavana ja positiivisena elementtinä. Ekaluokkalaisen Sebastianin mukaan korona ei itsessään ole kivaa, mutta se on kivaa, että saadaan olla yhdessä ja tehdä kivoja asioita yhdessä”. Sebastian arvostaa myös sitä, että saa leikkiä paljon pihalla, niin kuin eskarissa. Kavereita hänellä on ikävä. 

Ikävä ja kaipuu kavereita, sukulaisia ja opettajaakin kohtaan korostuu lasten ajatuksissa. Videopuhelut eivät täysin korvaa isovanhemman halausta ja mökillekin tekisi mieli mennä.  

Lasten voi olla vaikeaa ymmärtää kaikkien rajoitusten tarpeellisuutta, kun koronavirus ei näyttäydy oman tilanteen kannalta merkittävänä. Ja vaikka rajoitukset ymmärtäisikin, ne saattavat silti tuntua tylsiltä. Teini-ikäisten kaverisuhteille ja yhteiselle hengaamiselle poikkeustila on tuonut dramaattisen muutoksen. 

”Rajoitukset tuntui alussa ihan hirveiltä, kun ei pääse pelaamaan tai treeneihin, mutta on siihenkin nyt tottunut”, sanoo 14-vuotias Pertti (nimi muutettu haastateltavan toiveesta). ”Kyllä sen sitten kuitenkin ymmärtää, kun miettii, ettei se leviäis ja ettei vanhukset sais koronaa.” 

Korona lapsen silmin piirros 3

Kaikkea hauskaa ei ole peruttu koronan takia. Poikkeustilan aikaan on vietetty myös syntymäpäiviä.

13-vuotias Elias on miettinyt, kuinka kamalaa on kesällä, jos huvipuistot eivät aukea. ”On tää niin väärin, etten en pääse laskettelemaan, kun kiinalainen söi lepakon, hän nurisee. 12-vuotiaan Nooan mukaan tylsintä on se, ettei skuuttirampeille voi mennä porukalla. 10-vuotias Noel puolestaan on pitänyt yllättävänä sitä, että muihin tulee pitää turvaväliä. 

14-vuotiasta Aaroa ärsyttää etäkoulu. “Ottaa aivoon, kun opettajat ei todellakaan ole varautuneet tähän tilanteeseen, eivätkä osaa käyttää sähköisiä välineitä, ainakaan järkevästi.” 15-vuotiasta Veeraa rasittaa välillä se, että koko perhe on koko ajan kotona. 

Toisaalta lähikouluun palaaminenkin herättää ristiriitaisia tunteita. Ruusan mielestä palaaminen on ”jee”, mutta Perttiä se ärsyttää. Kun tilanteet muuttuvat jatkuvasti, voi lasten joustavuus ja kestävyys olla koetuksella. Ärtymys voi leimahtaa uudestaan. Silloin aikuisten on hyvä kuunnella heidän huoliaan ja antaa tilaa heidän ajatuksilleen. On tärkeää hyväksyä lapsen negatiivisetkin tunteet. Onhan niitä aikuisilla itselläänkin. 

”Kenen syy tämä korona on? Kyllä sen täytyy olla jonkun syytä”, tiukkaa 7-vuotias Saara.  

”Älä huoli, kyllä se järjestyy” 

4-vuotias Isla ei tykkää koronasta. “Kavereita on ikävä, mutta kotona on kiva askarrella ja leikkiä”, hän sanoo löytäen tilanteesta kuitenkin hopeareunuksen.  

Lapset ovat hyviä sopeutumaan ja aikuisia nopeampia tottumaan uusiin tilanteisiin. He löytävät tilanteesta myös runsaasti hyviä puolia. Koulukin on lähtenyt monilla sujumaan odotettua mukavammin.  

“Koulu tuntuu jo aika normaalilta, varmaan kun tätä on kestänyt jo näin pitkään”, kuvaa tilannetta kymmenenvuotias Siru. Samaa mieltä on 15-vuotias Tuukka, jonka näkökulmasta koulunkäynti on saattanut toimia jopa paremmin, kun ajoissa on enemmän joustoa: ”Ja kivaa, kun saa nukkua pidempään”. 

“Kivointa on ollut se, ettei tarvi aamulla lähteä kotoa mihinkään,arvioi Noel. 7-vuotiaan Oliviankin mielestä etäkoulussa on ollut kivaa, vaikka kotona onkin välillä tylsää. Saara puolestaan huomioi, että kotikoulussa säästyy kätevästi koulumatkalta. 

Nooa löytää myös yhden, joka iloitsee tilanteesta: luulen, että meidän koira on tykännyt tästä paljon. Sillä on nyt koko ajan seuraa.” 

Kaksivuotias Liisa on keksinyt tilanteeseen sopivan laulunkin: ”Älä huoli, kyllä se järjestyy”, hän laulelee äidille, isälle ja isosiskolle. 

Kiitos Liisa, me kaikki tarvitsemme tällaista uskon vahvistusta <3 

  • Mannerheimin Lastensuojeluliitto on laatinut kymmenellä kielellä hyvät ohjeet aikuisille siitä, miten lapsille voi puhua koronasta. 
  • Suomen Unicef antaa 8 vinkkiä koronasta puhumiseen lapsen kanssa. 
  • Lapsen tunteet -blogista löydät keinoja tukea lasta tunteiden käsittelyssä koronatilanteessa. 
  • Turun yliopiston uudelle Voimaperheet -yhdessä selviydytään tutkimussivustolle on koottu tietoa, neuvoja lasten hankalien tunteiden läpikäymiseen sekä harjoituksia, joilla helpottaa sekä vanhemman että lapsen ahdistusta. Sivusto vaatii kirjautumista. 

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *