Siirry sisältöön

Lähialueyhteistyö entistä tärkeämpää

Viimeaikaiset tapahtumat Ukrainassa sekä Suomen ja Venäjän väliset lapsikiistat ovat puhuttaneet ja herättäneet erilaisia tunteita sekä Suomessa että Venäjällä.

Vierailin viime viikolla Moskovassa tapaamassa kollegoja ja yhteistyökumppaneita, joiden kanssa olen urani aikana tehnyt yhteistyötä lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen tiimoilta.

Matkan aikana huomasin suhteellisen nopeasti, että Venäjän nykyinen poliittinen tilanne on vaikuttanut sosiaalialan ilmapiiriin. Yhteistyöhalukkuutta Suomen kanssa löytyy vielä kuitenkin paljon.

Venäjän äskettäin hyväksymä laki ulkomaalaisista agenteista on aiheuttanut kuitenkin varovaisuutta. Suomen ja Venäjän välisten yhteisten projektien suunnitteleminen vaati enemmän pohdintaa ja hienovaraisuutta kuin aikaisemmin.

Taloudellinen tilanne hidastaa kehitystä

Venäjän sosiaalialan tehottomuus on pitkään ollut ongelma ja taloudellisen tilanteen heikentyminen on jarruttanut sosiaalialan uudistuksia ja vaikuttanut negatiivisesti sosiaalialan investointeihin ja kehittämiseen.

Sosiaalihuoltoa kyllä kehitetään, mutta kehitys on hidasta ja sosiaalihuoltolainsäädäntö on hajanaista.

Monet sosiaalialan järjestöt, yhteisöt ja säätiöt ovat joutuneet sulkemaan ovensa tai keskittymään pelkästään rahoituksen etsimiseen.

Suomen ja Venäjän välillä on perinteisesti tehty erityisesti lähialueella tiivistä yhteistyötä lasten hyvinvoinnin edistämisessä. Maiden monet yhteiset hankkeet ovat tuottaneet hyviä tuloksia ja pysyviä muutoksia lasten asioissa sekä Suomen ja Venäjän yhteistyön kehittämisessä.

Yhteistyö ei ole hävinnyt

Vaikeasta tilanteesta huolimatta on hienoa huomata, että yhteistyö lastensuojeluasioissa Venäjän ja Suomen välillä ei ole täysin hävinnyt.  Alan asiantuntijat ovat edelleen halukkaita vaihtamaan keskenään osaamista ja tietoa.

Näen, että tällä hetkellä on erittäin tärkeää jatkaa yhteistyötä Venäjän sosiaalialan osaajien kanssa.

Toivottavasti yhteistyön ylläpitämiseen ja kehittämiseen kiinnitetään huomioita myös päätöksenteon tasolla.

Tässä koko ajan haastavammaksi muuttuneessa yhteistyötilanteessa olisi entistä tärkeämpää, että Suomen valtio sitoutuisi omalta osaltaan lähialueyhteistyöhön. Yksi esimerkki siitä olisi, että valtion taloudellinen tuki kansalaisjärjestöjen lähialueyhteistyölle palautettaisiin.

Erityisasiantuntija Julia Kuokkanen

Julia Kuokkanen

Erityisasiantuntija

Julia toimii keskusliitossa erityisasiantuntijana. Hän on ammatiltaan sosiaalityöntekijä ja hänen erityisosaamisensa on Venäjän lastensuojelu. Vapaa-ajalla Julia harrastaa lenkkeilyä ja viettää aikaa perheensä ja ystäviensä kanssa.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *