Siirry sisältöön

Lapsen kahden maailman sovittaminen on palapeli

Noin 30 000 lasta kokee vuosittain vanhempiensa avo- tai avioeron. Suurin osa lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevista päätöksistä vahvistetaan lastenvalvojilla kuntien sosiaalitoimessa; lastenvalvojilla. Viisi prosenttia päätyy käräjäoikeuteen huoltoriitoina.

Oikeusprosessi kestää pitkään sekä saattaa vaikeuttaa tapaamisten toteutumista prosessin aikana sekä vielä oikeuden päätöksen jälkeenkin. Eroon liittyvät vuosia jatkuvat huoltoriidat ovat enemmän tai vähemmän haitallisia lapselle.

Eroista suuri osa päättyy onnellisesti, jolloin yhteinen vanhemmuus jatkuu eron jälkeenkin.  Lapsesta päädytään riitelemään silti liian usein, eivätkä kaikki vanhemmat toimi erotilanteessa tai myöhemmin lapsen edun mukaisesti. Sosiaalitoimessakin tehtyä sopimusta saatetaan muuttaa sekä lähteä riitelemään lapsesta käräjäoikeuteen olosuhteiden uudelleen muuttuessa.

Aikoinaan kertaalleen sopimukseen päästy tilanne elää ja muuttuu.

Ex:stä tultava lasten asioissa toveri

Erojen yhteydessä suuri joukko lapsia menettää joko kokonaan tai osittain yhteyden toiseen vanhempaansa. Erotilanteessakin vanhempien on arvostettava edelleen lapsen toista vanhempaa, pettymyksestä tai epäluottamuksesta huolimatta.

Eron jälkeen lapsi elää kahdessa maailmassa, jotka lapsen vanhempien on osattava yhdistää jokaiseen perheeseen sopivalla tavalla; perheiden ollessa yksilöllisiä ja erilaisia. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa erota, mutta on oikea ja väärä tapa siihen, miten lapsen etu otetaan erossa huomioon ja mitä lapselle erosta tuodaan esille.

Lapsi aistii aina, iästään huolimatta, isän ja äidin huonot välit ja sovittautuu elämään eron jälkeen kahdessa eri maailmassa.

Viime vuosina vanhempien erotilanteissa on esiintynyt termi vieraannuttaminen, millä tarkoitetaan toisen vanhemman tahallista lapsen ja toisen vanhemman vuorovaikutussuhteen vaikeuttamista ja viimekädessä toisen vanhemman ja lapsen suhteen katkeamista.

Useat tutkimukset osoittavat, että avio- ja avoeroon liittyvät vanhempien keskinäiset konfliktit ja lasten joutuminen osalliseksi näihin ovat yhteydessä lasten kehityksen häiriintymiseen.

Vieraannuttaminen saattaa vaarantaa vakavasti lapsen psyykkisen kehityksen. Lähivanhemman, jonka luokse lapsi jää eron jälkeen asumaan, on oltava kykenevä ja halukas edistämään lapsen ja etävanhemman tapaamisten toteutumista.

Lapsella oikeus molempiin vanhempiinsa

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus ylläpitää suhteita ja yhteyttä molempiin vanhempiinsa. Niin pitkään, kun lapsen vanhemmat ovat sovussa keskenään, ovat asiat hyvin.

Pariskunnat voivat tehdä ennen avioeroa avioehdon, silloin kun parisuhde voi vielä hyvin  eikä ero ole ajankohtainen. Voitaisiinko lasten tapaamisista tehdä ’’vanhemmuussopimus’’ vielä silloin, kun vanhemmat ovat sovussa ja yhdessä; sopimus ikään kuin kaiken varalle?

Varmin tie lapsen aseman ja oireilun helpottamiseen on äidin ja isän sovinto ja varsinkin yhteistyön syntyminen ja palautuminen. Yhteishuolto oikeudellisena ratkaisuna tukee vanhemmuuden jatkumista.

Lapsi tarvitsee kumpaakin vanhempaansa ja hyötyy myönteisten suhteidensa ylläpidosta.  Myönteiset suhteen kumpaankin vanhempaan edistävät lapsen hyvinvointia. Lapsen arjen vakaus on taattava eron jälkeenkin, kiintymyssuhde molempiin vanhempiin on säilytettävä.

Lapsen jäädessä vanhempien erossa kiistakapulaksi ja mikäli vanhempien elämä ei rakennu kuntoon, kärsii myös lapsi. Molempien vanhempien onnistuessa eron jälkeen korjaamaan elämänsä valmiiksi palapeliksi, jossa lapsella on pysyvä paikka, myös lapsi voi hyvin.

Erityisasiantuntija Marianne Lindqvist

Kommentit

  1. Sivusta seurannut sanoo:

    Erittäin hyvä artikkeli, mutta etävanhemman uutena puolisona pohdimme jatkuvasti mistä apua tilanteeseen, jossa äiti yrittää tehdä kaikkensa katkaistakseen yhteyden isän ja lasten välillä. Lapset kärsivät tilanteestä, äiti käyttäytyy häikäilemättömästi. Mutta isä ei saa mistään apua ja tukea. Mistä siis isälle apua?

    1. Marianne Lindqvist sanoo:

      Kiitos kommentistasi. Tämä on erittäin valitettava tilanne vanhempien erotessa. Lapsen erottaminen eron jälkeen etävanhemmasta ei ole kuitenkaan lapsen edun mukaista.
      Voit olla asiassasi yhteydessä kunnan lastenvalvojaan, joka neuvoo lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvissä asioissa.
      Voit myös kysyä oikeudellisia neuvoja kuntasi oikeusaputoimistosta. Oikeusapuohjauksen valtakunnalliset numerot on lakkautettu ja vuoden 2014 alusta lukien kaikki oikeusaputoimistot antavat oikeusapuohjausta. Oikeusapuohjauksessa ei anneta vastauksia oikeudellisiin ongelmiin, mutta neuvojan kanssa voi pohtia, onko syytä kääntyä lakimiehen puoleen vai voiko jokin viranomainen tai muu taho olla avuksi. Puhelimitse myös kerrotaan, mistä asiasta löytyy lisätietoa.

      Eri kuntien oikeusaputoimistojen yhteystiedot löytyvät www-osoitteesta http://www.oikeus.fi/fi/index/yhteystiedot.html

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *