Siirry sisältöön

Lapset asialla! – kohti lapsiystävällisempiä palveluita ja lapsille sopivampia ympäristöjä

Aino avustaa sairaalavaatetyöpajassa asiantuntijoita eli lapsia.

Lapsen oikeuksien päivää (20.11.) vietetään tänä vuonna juhlavuoden merkeissä: YK:n lapsen oikeuksien sopimus tuli Suomea sitovaksi vuonna 1991, 25 vuotta sitten. Lapsen oikeuksien päivän kansallisia teemoja ovat olleet muun muassa ”Kasvata ilolla” (2012), vammaisten lasten oikeudet (2013), lapsen oikeus leikkiin (2014), lapsiperheiden köyhyys (2015) ja nyt vuonna 2016 lasten yhdenvertainen oikeus osallisuuteen.[i]

Lapsen oikeuksien sopimuksella on ollut keskeinen vaikutus siihen, että lapset nähdään nykyään aktiivisina toimijoina ja heillä on myös enenevässä määrin mahdollisuuksia osallistua asiantuntijoina itseään koskevien palveluiden kehittämistyöhön. Lapset voivat tuoda asioiden käsittelyyn merkittäviä näkökulmia ja kokemuksia, ja siksi heidän näkemyksensä pitäisi ottaa huomioon lapsia koskevassa toiminnassa ja päätöksenteossa.[ii] Lapsen oikeuksien komitea on korostanut, että sopimuksen 12 artiklan mukainen lapsen oikeus osallistua ja vaikuttaa tulee ulottaa myös lapsille suunnattujen palveluiden ja toimintaympäristöjen suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen.

Lapset asialla – uudenlainen leikkipiha

Vierailin oppimis- ja ohjauskeskus Valteri-koulu Ruskiksen ja Skillan uuden leikkipihan avajaisissa 4.11.2016. Uudenlaisessa pihassa on pyritty huomioimaan monenlaisten käyttäjien tarpeet ja tarjoamaan esteetön osallistuminen kaikille. Pihan on suunnitellut Aino Kiviranta[iii] yhdessä koulun lasten ja nuorten kanssa ja suunnitelmat toteutettiin Siton maisema-arkkitehti Jenny Asantin johdolla.

Aino Kiviranta on jo teollisen muotoilun lopputyössään[iv] Taideteollisessa korkeakoulussa Aalto yliopistossa soveltanut osallistavia suunnittelumenetelmiä. Hän järjesti yhteissuunnittelutyöpajoja, jossa ideoi unelmien leikkipuistoa yhdessä erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa. Työn lopputuloksena syntyi esteetön leikkipuistokonsepti sekä esteettömiä leikkivälineitä.

Aino Kivirannan opinnäytetyön hypoteesina oli, että ei ole erityistä tarvetta muotoilla vain vammaisille lapsille tarkoitettuja leikkikenttävälineitä. Leikkivälineet tulisi sen sijaan muotoilla niin, että ne ovat käyttökelpoisia ja yhdenvertaisesti saavutettavia kaikille lapsille. Lähtökohta on inklusiivisen periaatteen mukainen. Tämä lähtökohta näkyi myös Ruskiksen ja Skillan uudella leikkipihalla.

Lasten vuoro suunnitella ja ideoida

Oli ilahduttavaa kuulla, että Aino Kiviranta on yhdessä museolehtori Hanna Kapasen kanssa jatkanut lapsilähtöistä ideointia ja toimintaa Lastenvuoro! yhteissuunnittelutyöpajoilla[v]. Työpajojen tavoitteena on ollut kehittää menetelmiä, joiden avulla lapset voivat osallistua heitä koskevien julkisten tilojen ja palvelujen suunnitteluun ja haastaa erilaisten sairaalakalusteiden ja -tuotteiden valmistajat kehittämään lasten ideoita.

Lastenvuoro! tekstiilisuunnittelun työpajojen kokemusten ja tulosten perusteella Kummit ry järjesti sairaalavaatetyöpajan, jossa lapset suunnittelivat Uuteen Lastensairaalaan uudet potilasvaatteet yhdessä suunnittelija Paola Suhosen kanssa.[vi] Työpajatyöskentelyssä lapset osallistuivat suunnitteluprosessiin ja muotoiluun. Heidän näkemyksensä ja ideansa toimivat Uuden Lastensairaalan tekstiilisuunnittelun lähtökohtana ja suunnittelijan työn tukena. Lasten suunnittelemat mallit ja kuosit ovat tällä hetkellä tuotekehittelyssä ja uudet sairaalavaatteet otetaan käyttöön sairaalan valmistuessa.

Lasten osallistuminen – kestävää kehitystä

YK:n ympäristö- ja kehityskomitea on määritellyt kestävän kehityksen siten, että se on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.[vii]

Yhteiskunnallisesti oikeudenmukainen kestävä kehitys turvaa ihmisille yhdenvertaiset mahdollisuudet oman hyvinvointinsa luomiseen, perusoikeuksien toteutumiseen ja elämän perusedellytysten hankkimiseen. Se luo mahdollisuudet myös tasavertaiseen osallistumiseen ja vastuunottoon päätöksenteossa omassa maassa ja maailmanyhteisössä.[viii] Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on korostanut lapsen oikeuksien täytäntöönpanossa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja toimintaohjelmaa.

Lasten yhdenvertainen oikeus osallistua on perus- ja ihmisoikeuksissa turvattu oikeus sekä merkittävä arvo sinällään. Se on myös tärkeä keino parempien ja lapsille sopivampien palveluiden kehittämiseen.

Kun lapsi uskoo omiin mahdollisuuksiinsa osallistua ja vaikuttaa, hän oppii tekemään aloitteita, panee toimeksi ja vie eteenpäin pyrkimyksiään sekä ohjaa toimintojaan kehitystasonsa suomissa rajoissa, mikä edistää lapsen toimijuutta ja kehitystä aktiiviseksi kansalaiseksi.[ix] Näin ollen lasten osallistumisen tukeminen vaikuttaa myös siihen minkälaisia tulevaisuuden aikuisia heistä kasvaa ja kehittyy.[x]

Hyvää lapsen oikeuksien viikkoa!

Paola Suhonen ihastelemassa lasten suunnittelemia kuoseja. Kuva Matti Hannula.

Paola Suhonen ihastelemassa lasten suunnittelemia kuoseja. Kuva Matti Hannula.

 

Lue lisää sairaalavaatetyöpajasta ja lasten osallisuudesta Uuden Lastensairaalan suunnittelussa Lapsen Maailma -lehden joulukuun numerosta, joka ilmestyy 2.12.2016

Katso myös Leikki on lapsen oikeus – myös sairaalassa, Lastensuojelun Keskusliiton blogikirjoitus

 

[i] Lapsenoikeudet.fi https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-paiva-ja-viikko/

[ii] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 12 Lapsen oikeus tulla kuulluksi

http://lapsiasia.fi/wp-content/uploads/2015/03/CRS_12.pdf

[iii] Taking design seriously. Putting people first. http://seriousdesign.fi/

[iv] Aino Kiviranta (2015): Enabling play -Designing accessible playground equipment for and with children

https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/15296

[v] Habitaressa Lasten vuoro osallistua!- lasten ajatuksia muotoilusta http://www.helsinkidesignweek.com/ohjelma/habitaressa-lasten-vuoro-osallistua/?lang=fi

http://www.designmuseum.fi/fi/events/habitaressa-lasten-vuoro-osallistua/

[vi] Katso artikkeli ”Lapset innolla mukana ideoimassa uuden sairaalan tekstiilejä” Lastenklinikoiden Kummit ry lehdestä 1/2016 https://issuu.com/kummit/docs/kummit-lehti_1_2016/53

[vii] YK:n ympäristö- ja kehityskomitea, WCCD 1988.

[viii] Professori Pentti Malaskan johtaman työryhmän laatima muistio kestävän kehityksen määritelmästä

http://www.ym.fi/fi-fi/ymparisto/kestava_kehitys/mita_on_kestava_kehitys

[ix] Lapsuuden ja nuoruuden etiikka sosiaali- ja terveysalalla. ETENE julkaisuja 41/2013. http://etene.fi/documents/1429646/1555962/ETENE-julkaisuja+41+Lapsuuden+ja+nuoruuden+etiikka+sosiaali-+ja+terveysalalla.pdf/3e711c32-e950-4892-bf1b-ee8b9be55769

[x] Tiia Hipp & Kati Palsanen (2014): Lasten osallistumisen etiikka – Lapset ja nuoret palveluiden kehittäjinä. Lastensuojelun Keskusliiton julkaisuja  https://www.lskl.fi/materiaali/lastensuojelun-keskusliitto/Lasten_osallistumisen_etiikka1.pdf

Kirsi Pollari

Erityisasiantuntija

Kirsi on lakimies ja toimii erityisasiantuntijana Lastensuojelun Keskusliitossa. Hänen tehtäväalueensa on lapsen oikeudet. Erityisesti hän on perehtynyt vammaisten lasten oikeuksiin ja lasten terveydenhuoltoon liittyviin kysymyksiin.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *