Siirry sisältöön

Lapsia ja perheitä tuettava ajoissa

Vantaan lastensuojelun työntekijät ottivat tänään vahvasti kantaa Helsingin Sanomissa omiin mahdollisuuksiinsa tehdä työtä. Suuret asiakasmäärät yhtä työntekijää kohden eivät mahdollista työn tekemistä siten, kun se lapsen, vanhempien ja työntekijöiden näkökulmasta pitäisi tehdä.

Tähän liittyy monia isoja kysymyksiä: kohdentuuko lastensuojelun työntekijöiden työaika oikeisiin asioihin ja oikeisiin tehtäviin? Miten työtä, sen jakautumista ja tekemistä voitaisiin rationalisoida, vai voidaanko? Millaisia resurssilisäyksiä tarvitaan ja mihin lisäresurssit tulisi kohdentaa? Millaisia muutoksia normiohjauksella voidaan saada aikaan? Tarvitaanko tiukempaa kansallista ohjausta lastensuojelun toimeenpanon tueksi?

Aikaa perheiden kohtaamiselle ei ole

Lastensuojelun työntekijät ovat jo pitkään tuoneet esille huolensa siitä, miten he selviävät työstään. Lastensuojelun Keskusliitto selvitti yhdessä Talentian kanssa työntekijöiden näkökulmia vuoden 2012–2013 vaihteessa.

Olisiko jo tekojen aika- selvityksessä tulee hyvin esille se, kuinka lastensuojelun työntekijöiden työaikaa kuluu melkoisesti neuvottelujen ja tapaamisten järjestämiseen sekä asioiden kirjaamiseen, myös itse neuvottelut ovat työllistäviä. Kaikki tämä aika on pois lasten ja perheiden henkilökohtaiselta tapaamiselta.

Työstä selviytymisestä työajan puitteissa oli vaikeuksia jo kyselyä tehtäessä, vain 7 % vastanneista työntekijöistä selvisi työstään ilman ylitöitä.

Hyvä lastensuojelu tarkoittaa varhaista tukea vanhemmille

Toisessa selvityksessä, jonka keskusliitto toteutti yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa, osoitettiin, kuinka lastensuojelun kustannukset kertyvät. Lapsen edun mukaisesti toteutettu lastensuojelu tarkoittaa vanhempien tukemista heidän kasvatustehtävässään, tuen ja palvelujen tarjoamista mahdollisimman varhain ja matalalla kynnyksellä.

Lapsen edun mukaista on myös mahdollistaa pysyvät kiintymyssuhteet lapselle. Ehkäisevien palvelujen on osoitettu olevan myös kustannustehokkaita. Selvityksessä käy ilmi, että pitkäaikainen kodin ulkopuolelle sijoittaminen nostaa kustannukset kymmenkertaiseksi verrattuna lastensuojelun avopalveluihin.

Yhden vuoden laitossijoituksen kustannuksilla voitaisiin esimerkiksi järjestää intensiivistä perhetyötä yli seitsemäksi vuodeksi, perhe voisi käydä perheneuvolassa yli 400 kertaa tai kotipalvelua voitaisiin järjestään lähes 3000 tuntia.

Asiakkaiden ja työntekijöiden huoleen on tartuttava

Vaikka meillä on tutkittua tietoa, numeerista faktaa, asiakkaiden kokemuksia lastensuojelusta, työntekijöiden kokemus työn tekemisen mahdottomuudesta, ei lastensuojelu ole edelleenkään poliittisesti kiinnostava aihe.

Ei vaikka lastensuojelun todellisuuden olisi jo aika päiviä sitten pitänyt valjeta päättäjille. Ja vaikka edelliseen hallitusohjelmaan on kirjattu, että kaikki toimet, joilla vähennetään huostaanottoja, on otettava käyttöön.

Lastensuojelun tila on hyvinvointiyhteiskuntamme häpeäpilkku. Sen kuntoon saattaminen edellyttää investointeja varhaisiin palveluihin, vahvaa kansallista johtamista ja ohjausta siihen miten kunnat lastensuojelua toteuttavat sekä korvamerkittyä rahoitusta lastensuojelulle.

Asiakkaiden ja työntekijöiden huoleen on tartuttava!

Ohjelmajohtaja Hanna Heinonen

Hanna Heinonen

Toiminnanjohtaja, päätoimittaja

Hanna on Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.

Kommentit

  1. Pirjo Porenne sanoo:

    Tämä lastensuojelun ilmeisen kauhea tilanne pitäisi tuoda julkisuuteen ja rummuttaa sitä niin kauan, että konkreettisia muutoksia tapahtuu. Poliitikot vastuuseen! Näin ennen vaaleja on juuri sopiva hetki. Lisää konkretiaa ja oikeita tuloksia. Esim. televisioon laaja yhteiskunnallinen keskustelu, johon on kutsuttu kaikki mahdolliset asiantuntijat, poliitikot, alan työntekijät, omakohtaisia kokemuksia omaavat ihmiset jne. kertomaan lisää alan ongelmista. Vastaavia keskustelujahan yhteiskunnallisista ongelmista on järjestetty monta kertaa aikaisemminkin. Eihän näin voi enää jatkua. Miten on mahdollista, että Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa (?) näin olennainen asia on päästetty näin häpeälliseen tilaan? Rahaongelmista itketään aina, mutta rahaa on vaikka kuinka paljon. Raivostuttaa, että eliitin järkyttävän poskettomiin palkkioihin ym. turhuuksiin sitä näyttää kyllä riittävän loputtomasti. Hävettää, että näin tärkeä asia on rappiolla eikä sitä saada kuntoon. Hävettää olla suomalainen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *