Siirry sisältöön

Lapsiystävällinen kunta pärjää tulevaisuudessa

Lasten ja perheiden asiat ovat ensi vuoden kuntavaaleissa tärkeässä roolissa. Nyt meillä on mahdollisuus tehdä isoja valintoja: voimme valita kunnan luottamushenkilöiksi ihmisiä, jotka ovat sitoutuneet huolehtimaan siitä, että lasten ja perheiden asiat ovat seuraavan nelivuotiskauden ajan poliittisen mielenkiinnon kohteena. Iso osa lasten ja perheiden palveluista on myös jäämässä kuntiin sote-uudistuksesta huolimatta. Tulevat kuntavaalit ovat siten leimallisesti lapsivaalit.

Lapsiystävällinen kunta on parhaimmillaan lapsiperheille hyvä paikka asua, mutta samalla myös vetovoimainen ja kilpailukykyinen asuinalue. Lapsiystävällisyys tarkoittaa sitä, että lapsen oikeudet toteutuvat kunnassa, ja kuntalaisilla – sekä lapsilla että aikuisilla – on käsitys siitä, millaisia toimia lapsen oikeuksien toteutuminen edellyttää. Ja mikä tärkeintä: lapsiystävällisessä kunnassa näihin kehittämistarpeisiin myös tartutaan. Suomen Unicef on viime vuosina edistänyt kansainvälisten mallin mukaan lapsiystävällisyyttä yhteistyössä useiden kuntien kanssa.

Vahva yhteiskunta huolehtii heikoimmista

Hyvä kunta edistää kaikkien kuntalaisten yhdenvertaisuuden toteutumista. Yhteiskunnan vahvuuden sanotaan rakentuvan sitä kautta, kuinka heikoimmat pärjäävät ja miten yhteiskunta kohtelee heikommassa asemassa olevia. Sama analogia koskee kuntia.

Lapsella on vaara olla tai joutua heikoimmaksi jäseneksi, jos hän ei lapsen oikeuksien sopimuksen edellyttämällä tavalla saa osuutta yhteiskunnan varoista, mahdollisuutta osallistua itseään koskevien asioiden suunnitteluun, valmisteluun ja ratkaisemiseen sekä tilanteissa, joissa viranomaiset tai muut aikuiset eivät pysty tarjoamaan lapselle hänen tarvitsemaansa suojelua.

Yhdenvertaisuuden ja myös hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn näkökulmasta on tärkeää huolehtia, että kuntalaiset eivät koskaan ole eriarvoisia tarjottavien palvelujen suhteen. Aina tulee olemaan niitä, jotka tarvitsevat enemmän tukea ja palveluja kuin toiset. Palveluihin suunnatut resurssit eivät jakaudu tasaisesti, mutta tavoite onkin saada hyvinvointi jakautumaan entistä tasaisemmin.

Lapsivaikutusten arviointi on tulevaisuudesta välittämistä

Miten sitten lapsen oikeudet tulevat entistä paremmin huomioiduksi kunta-arjessa? Lastensuojelun Keskusliitto on yhdessä monien lapsi- ja perhejärjestöjen kanssa perään kuuluttanut lapsivaikutusten arvioinnin ottamista osaksi kaikkia päätöksentekoprosesseja. Lapsivaikutusten arviointi on väline lapsen edun toteutumisen arviointiin kaikessa päätöksenteossa. Sen avulla voidaan konkreettisesti arvioida erilaisten ratkaisujen vaikutuksia lapsen hyvinvointiin. Päättäjien on kysyttävä itseltään, ja kuntalaisten päättäjiltä, suunnataanko lapsiin riittävästi resursseja. Toteutuuko lapsen aktiivinen kuntalaisuus ja osallisuus arjessa? Saako lapsi kaikissa tilanteissa hänelle kuuluvan suojelun?

Lapsen hyvinvoinnin edistämisessä keskeisessä asemassa ovat peruspalvelut. Kuntien tehtävien muuttuessa lasten ja perheiden näkökulmasta keskeisten peruspalvelujen toteuttaminen on edelleen kuntien vastuulla. Perusta hyvälle kasvulle ja kehitykselle luodaan lapsuudessa. Voidaankin puhua lapsuuden rakennusopista: siitä, kuinka hyvät perustukset aikuisuudelle tulee rakentaa jo odotusajasta alkaen.

Perhekeskustoiminta, toimiva ja laadukas varhaiskasvatus ja koulu sekä monipuoliset vapaa-ajan mahdollisuudet ovat asioita, joihin on investoitava. Lapsiperheköyhyyden lisääntyminen tulee katkaista ja vain huolella mietityt ja rohkeasti toteutetut investoinnit ovat tie lapsiperheköyhyyden katkaisemiseen. Lapsiperheiden palvelut eivät ole kulu, vaan investointi, ja vieläpä erittäin kustannustehokas sellainen.

Hanna Heinonen

Toiminnanjohtaja, päätoimittaja

Hanna on Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *