Siirry sisältöön

Lasten harrastusintoa ei saa taklata

Lapsen oikeuksien teemana on tänä vuonna lapsiperheiden köyhyys. Lähes joka kymmenes suomalaislapsi elää vähävaraisessa perheessä. Köyhyys rajoittaa monia asioita lapsen elämässä, eikä vähiten harrastamista ja siihen liittyviä sosiaalisia suhteita.

Suomessa lapset ovat aina harrastaneet ahkerasti. Ensimmäiset harrastukset aloitetaan usein jo ennen kouluikää. Pihaleikeistä ohjattuun toimintaan siirryttäessä harrastus muuttuu pienin askelin tavoitteellisemmaksi ja sitä myöden kiinnostavammaksi. Paitsi ettei ohjattuun harrastamiseen, ainakaan suosituimmissa urheilulajeissa, ole enää kaikilla varaa.

Kustannukset jopa kolminkertaistuneet

Pelastakaa Lapset ry:n Lapsen ääni -kyselyssä kahdeksan kymmenestä vähävaraisten perheiden lapsesta koki mahdollisuutensa harrastaa rajoittuneeksi ja lähes sama määrä on joutunut jäämään pois harrastuksista perheen taloudellisen tilanteen vuoksi.

Mutta siinä missä vähävaraisen perheen lapsi jää yhä useammin sivuun ohjatuista harrastuksista, eivät hallien ovet ja kenttien portit aukene kohta enää keskituloisillekaan.

Urheilusanomat-lehti teki alkuvuodesta laajan selvityksen urheiluharrastusten kustannuksista Suomessa. Selvityksestä käy ilmi, että kilpa- ja harrasteurheilun maksut ovat kaksin- tai jopa kolminkertaistuneet vuosikymmenessä. Urheilusanomien mukaan lasten jääkiekkoharrastus maksaa Suomessa kymmenessä vuodessa peräti 87 000 euroa, joka tekee 725 euroa kuukaudessa.

Harrastamisen hinnat ovat kohonneet pilviin myös taitoluistelussa, jalkapallossa, hiihdossa ja yleisurheilussa. Urheilusanomien haastattelema liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen puhuukin ”äärimmäisen suuresta yhteiskunnallisesta ongelmasta, johon olisi jo pakko puuttua”.

Harrastaminen osaksi koulutoimintaa

Lapsen oikeuksien viestinnän yhteistyöverkosto nosti taannoisessa asiantuntijakirjoituksessaan esiin harrastusten tärkeyden lasten arjessa. Kirjoituksessa todettiin harrastusten olevan monin tavoin merkityksellisiä lasten tulevaisuuden kannalta, eikä vähiten yhteisöllisyyden ja sosiaalisten suhteiden luojina.

Koulu olisi otollinen ympäristö tarjota tasavertaisia harrastusmahdollisuuksia kaikille lapsille. Yhteistyöverkosto nostaa kirjoituksessaan esiin Opetushallituksen Liikkuva koulu -ohjelman, jonka valtakunnallistaminen on mukana hallituksen kärkihankkeissa. Tavoitteena on taata tunti liikuntaa päivässä perusopetusikäisille lapsille ja nuorille.

Myös kuntien päättäjillä olisi nyt oiva mahdollisuus lähentyä paitsi kouluja, myös paikallisia urheiluseuroja yhteistyön merkeissä. Liikuntatoimien kehittämiseen valtiolta saadut tuet tulisi keskittää lasten harrastusmahdollisuuksien parantamiseen.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *