Siirry sisältöön

Lastensuojelutilastot 2015 – mitä numerot kertovat?

Kansalliset lastensuojelutilastot vuodelta 2015 on julkaistu eilen. Mutta mitä luvut meille kertovat? Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kokonaismäärän väheneminen parilla prosentilla antaa kenties pienoisen positiivisen signaalin. Sama positiivinen kehityssuunta näyttäisi koskevan myös huostaanottoja. Viime vuosina on myös todettu kiireellisten ja vastentahtoisten toimenpiteiden määrän lisääntyminen. Onpa jopa puhuttu määrän lisääntyneen huolestuttavasti. Siksi on ilahduttavaa lukea tilastoista, että kiireellisten sijoitusten määrä väheni vuonna 2015, edes prosentilla. Lastensuojeluilmoitusten määrä sen sijaan kasvoi edellisestä vuodesta seitsemän prosenttia.

Tilastot antavat meille jonkinlaista käsitystä, mutta pelkät numerot eivät vielä sinällään kerro asioiden huononemisesta – tai paranemisesta. Vuodesta 1991 kerätty lastensuojelutilasto näyttää pitkällä aikavälillä selvän kasvavan trendin kodin ulkopuolelle sijoittamisessa sekä kiireellisissä sijoituksissa. Määrien kasvusta on oltu toistuvasti huolissaan. On kuitenkin huomattava, että pelkkä sijoitusten määrän lasku ei voi olla tavoite sinällään. Tavoitteena tulee olla yhteiskunta, jossa sijoituksia tarvitaan vähemmän.

Syntyy siis tarve saada asioista enemmän tietoa. Vaikka käsitys kiireellisestä sijoituksesta viimesijaisena vaihtoehtona on selvä, ei tilastojen valossa synny ymmärrystä siitä, mitä on kiireellisten sijoitusten taustalla. Kenties vakavia laiminlyöntejä? Äärimmäisessä hädässä olevia lapsia? Vai ehkä keinottomuutta työntekijöillä tai puutteita palvelujärjestelmässä?

Tavoitteena tulee olla yhteiskunta, jossa sijoituksia tarvitaan vähemmän.

Kiireellisten sijoitusten prosessien toimivuudesta tai toimimattomuudesta, kuten ylipäätään lastensuojelun toimivuudesta, tarvitaan tietoa myös lapsilta ja perheiltä, jotka arjessa kokevat joko saavansa avun tai joutuvansa voimattomina järjestelmän rattaisiin.

Teini-ikäisten sijoitusten määrän lisääntymisestä on oltu tilastojen valossa huolissaan jo pitkään. Tiedämme sen nuorten määrän, joka on tullut sijoitetuksi kodin ulkopuolelle. Tutkimusten valossa tiedämme taustalla olevan muun muassa psyykkistä oireilua, koulunkäynnin vaikeuksia, ristiriitoja vanhempien kanssa tai päihteiden käyttöä. Tarvitaan lisää tietoa siitä, missä tilanteissa näiden nuorten kohdalla huostaanotto on oikea keino vastata näihin pulmiin, tuen ja palvelun tarpeisiin. Tuntuu vaikealta uskoa, että huostaanotto olisi ainoa oikea keino vastata nuorten avuntarpeisiin.

Aika tulee näyttämään, onko uusimmassa tilastossa havaittu kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärän aleneminen sekä kiireellisten sijoitusten määrän kasvun pysähtyminen vain väliaikaista satunnaisvaihtelua vai pysyvä trendi. Viime viikolla useat lapsi ja perhejärjestöt vaativat lastensuojelututkimukseen pysyviä rakenteita. Tämä on toimi, jotka paitsi antaa välineitä tilastotiedon tulkitsemiseen, mahdollistaa laskevat luvut viimesijaisissa toimissa myös tulevaisuudessa.

Kiireellisesti sijoitettujen sekä lastensuojeluilmoitusten määrien muutokset edellisvuoteen verrattuna 2009–2015

Kiireellisesti sijoitettujen sekä lastensuojeluilmoitusten määrien muutokset edellisvuoteen verrattuna 2009–2015

Hanna Heinonen

Toiminnanjohtaja, päätoimittaja

Hanna on Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.

Ville Lavikainen

Tietoasiantuntija

Ville toimii Keskusliitossa tietoasiantuntijana. Harrastuksenaan hän opiskelee tilastotiedettä ja juoksee niin kovaa kuin pääsee.

Kommentit

  1. Solveig Holmström sanoo:

    Vaikka tilastoissa on merkintä sijoitusten ja huostaanottojen vähenemisestä (-315), tehtiin kuitenkin v. 2015 uusia sijoituksia 3 773. Tilanne ei ole muuttunut parempaan suuntaan. Eniten sijoitettiiin 16-17 vuotiaat (3.09%) joille ei ole kehitetty toimivia ennaltaehkäiseviä palveluja paitsi kodin ulkopuolelle sijoittamista.

    Tilasto ei kerro miten monta nuorta on vuoden aikana täyttänyt 18 vuotta ja poistunut sijoitettujen tilastosta. Jälkihuolto on kasvanut 4% ja nyt on eniten nuoria (6 497) jälkihuollossa koko tilastoinnin aikana. Merkittävää on huomata, että vaikka jälkihuollon nuoret ovat avohuollon asiakkaina, uusien avohuollon asiakkaiden määrä on vähentynyt -17 000. Avohuollon asiakkaista 85,3 % on jälkihuollon asiakkaita.

    1. Ville Lavikainen sanoo:

      Hei ja kiitos kommentistasi!

      Lastensuojelutilaston mukaan vuonna 2015 yhteensä 5 059 lapsella tai nuorella alkoi uusi sijoitus. 3 773 lasta oli puolestaan vuoden aikana kiireellisesti sijoitettuna. Molemmat luvut ovat pienempiä kuin edellisenä vuonna, mutta pelkän lastensuojelutilaston avulla ei voi tehdä johtopäätöksiä tilanteen muuttumisesta paremmaksi tai huonommaksi.

      Avohuollossa olevien asiakkaiden määrää taas ei voi mitenkään verrata edelliseen vuoteen, sillä 1.4.2015 voimaan tulleen sosiaalihuoltolain mukaan avohuollon asiakkuus ei enää ala lastensuojeluasian vireille tulosta, vaan vasta kun palvelutarpeen arvion perusteella nähdään tarve lastensuojelulle ja lastensuojelun palveluille. Näin ollen asiakasmäärien laskun syynä on mitä todennäköisimmin suurilta osin tämä lakimuutos.

      Terveisin,
      Ville Lavikainen
      Tietoasiantuntija
      Lastensuojelun Keskusliitto

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *