Siirry sisältöön

Maamme keskeisin sisäinen uhka

Niin mikä se on? Tässä muutama vinkki: Sen on todettu periytyvän. Se liittyy oleellisesti koulutuksen keskeytykseen. Mitä nuorempana – sitä suuremmat kustannukset, sekä rahassa että henkisesti mitattuna. Vaarassa on ainakin 65 000 lasta ja nuorta. Keksitkö?…

Mietit ehkä mielenterveysongelmia, mutta se ei ole oikea vastaus. Sisäministeriön mukaan maamme keskeisin sisäinen uhka on syrjäytyminen.

Erityishuomiota on kiinnitettävä lasten ja nuorten syrjäytymiseen. Lasten ja nuorten enemmistö voi hyvin, mutta osalla pahoinvointi vain lisääntyy. Syitä on valitettavan monta. Yksinäisyys on näistä yksi. On murheellista, että OECD-maista juuri Suomessa perheet syövät vähiten yhdessä. Me kaikki tiedämme mihin pitkään jatkunut yksinäisyys voi johtaa.

Toinen syy on köyhyys. Nuorista köyhistä alkaa jo muodostua oma ryhmänsä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen äskettäin julkistama Suomalaisten hyvinvointi 2010 -raportti kertoo surullista tarinaa: heikoimman elämänlaadun riskiryhmiin kuuluvat 18–25 -vuotiaat työttömät ja heikosti koulutetut nuoret.

Onkin järjen vastaista, että hallituksessa hyväksyttiin äskettäin laki toimeentulotuen leikkaamisesta nuorilta, jotka eivät ole hakeutuneet koulutukseen tai työhön. Se ei paranna syrjäytyneen nuoren selviytymismahdollisuuksia. Ennalta ehkäisevä toiminta sen sijaan parantaisi. Suuri osa peruskoulun jälkeen syrjäytymisvaaraan ajautuvista nuorista kun voitaisiin löytää jo kouluaikana, jos vain oppilashuollossa olisi riittävästi henkilöstöä.

Ei alkava vuosi kuitenkaan ihan surkealta näytä. Tulevalla nuorisolain muutoksella pyritään syrjäytymisen ehkäisemiseen. Vuoden alusta alkaen laki velvoittaa kuntia toteuttamaan nuorisotyötä ja politiikkaa monialaisena yhteistyönä. Lakiin lisättiin myös pykälä etsivästä nuorisotyöstä ja tähän liittyen tietojen luovuttamisesta etsivää nuorisotyötä varten. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on auttaa juuri niitä alle 29-vuotiaita, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella ja jotka tarvitsevat tukea kiinnittyäkseen tarjolla olevaan palveluun tai jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Tästä on hyvä jatkaa.

Yhteisöllisempää vuotta 2011!

Asiantuntija Eliisa Jämsén

Eliisa Jämsén

Erityisasiantuntija, HR

Eliisa toimii Valtakunnallisten koulutuspäivien tuottajana. Toinen puoli työajasta kuluu lapsen oikeuksien parissa. Työpäivän jälkeen aika rientää kahden lapsen kanssa touhutessa.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *