Siirry sisältöön

Mihin lapset investoisivat?

Child Rights Connect on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kansalaisjärjestöyhteenliittymä, joka alkuvuodesta selvitti lasten ja nuorten ajatuksia ja toiveita hallitusten rahankäytöstä.

Kansainväliseen tutkimukseen vastasi 2693 lasta 71 eri maasta, myös suomalaislasten näkemyksiä on mukana. Lastensuojelun Keskusliitto päätti mahdollistaa kyselyyn vastaamisen mahdollisimman monelle Suomessa asuvalle lapselle ja käännätti tästä syystä kyselyn suomeksi.

Lasten ja nuorten vastauksia saatiin Suomessa yhteensä 499. Suuren vastaajamäärän vuoksi Lastensuojelun Keskusliitto päätti koota Suomessa asuvien lasten näkemyksiä omaksi kokonaisuudekseen jotta heidän äänensä tulee varmasti kuulluksi.

Samalla keskusliitto voi huolehtia siitä, että myös kansallisen tason päättäjät saavat suomalaislasten ja -nuorten viestin YK:n lapsen oikeuksien komitean lisäksi.

Suomen oma raportti lasten vastauksista julkaistaan kesäkuun alussa.

Lapsen edun toteutuminen tärkeintä

Lapsiin investoimisessa on arvioitava miten investoinnilla edistetään lapsen edun toteutumista. Lapsen etua on arvioitava sekä investoinnin ajankohtana, että suhteessa tulevaisuuteen eli millaisia vaikutuksia nyt tehtävillä investoinneilla on lasten elämään tulevaisuudessa.

Lapsen edun arviointi ei kuitenkaan onnistu, elleivät lapset itse tule kuulluiksi. Lapsen edun toteutuminen edellyttää siten lasten osallisuutta. Aikuisten tehtävä on mahdollistaa osallisuus ja lasten näkemyksien huomioiminen ratkaisuja tehtäessä.

Puhuttaessa investoinnista lapsiin ja nuoriin on tärkeää kuulla myös lasten ajatuksia niistä investointeihin liittyvistä ratkaisuista, jotka koskettavat heitä. Aikuiset arvioivat lapsen etua usein toisista lähtökohdista kuin lapset itse.

Siksi onkin hyvä, että lasten näkemyksillä haastetaan aikuiset ajattelemaan asioita toisenlaisesta näkökulmasta. Tämä pakottaa vähintäänkin perustelemaan ne valinnat, joita lasten edun nimissä tehdään tai kenties sen, miksei lasten etua ole huomioitu osassa ratkaisuja.

Lapsiin investoiminen hallituksen strategiseksi painopisteeksi

Lapsen oikeuksien täysimääräisen toteutumisen esteenä on pidetty kyvyttömyyttä ottaa lapsiin investoimisen merkitys vakavasti. Sen vuoksi lapsiin investointi on tärkeää.

Lapsiin investoimisen tulisi olla ilman muuta hallituksien yksi keskeisistä strategisista painopisteistä. Lastensuojelun näkökulmasta muutos on mahdollinen myös korjaavien palvelujen tarpeessa ja kuluissa, jos investoimme strategisesti oikein. Investoimalla lapsiin edistämme yhdenvertaisuutta ja turvaamme lapsillemme entistä tasa-arvoisemmat lähtökohdat, joista ponnistaa kohti aikuisuutta.

Hyvinvointivaltion toimivuus perustuu muun muassa kaikkien yhtäläisiin mahdollisuuksiin kouluttautua ja saada tukea niissä tilanteissa, joissa omat voimavarat eivät riitä. Lapsiköyhyydestä aiheutuvat kustannukset ovat suuria, jollei lapsiköyhyyden kehityskulkuihin puututa ajoissa.

Lapsiin investoiminen hyödyttää koko yhteiskuntaa

Kansainväliseen kyselyyn vastanneiden lasten mielestä lapsiin pitäisi investoida, koska se hyödyttää koko yhteiskuntaa nyt ja tulevaisuudessa. Lasten järkeilyn tuotoksena on juuri sama viesti, jota me lapsijärjestöissä yritämme päättäjille viestittää.

Kyselyn perusteella kaikissa maissa lapset peräänkuuluttivat kohtuullisia asuinolosuhteita lapsille. Lasten mielestä olisi oikeudenmukaista, jos investoinnit kohdistuisivat erityisesti haavoittuvissa olosuhteissa eläviin lapsiin.

Lapset myös näkivät perheisiin investoinnin merkityksen tärkeyden ja keskeisyyden: perheisiin investointi on suora investointi myös lapsiin. Tässä kohden kannattaisi keskustella siitä, millaisista investoinneista perheet hyötyvät.

Yhteiskunnan muutoksen myötä myös perhemuodot ovat moninaistuneet ja tämä tuntuu unohtuvan välillä, kun perheiden palveluja kehitetään tai tehdään perhepolitiikan yleisiä linjauksia.

Lapset auttavat tekemään parempia päätöksiä

Investointeihin liittyvät hallituksen päätökset vaatisivat lasten näkökulmasta tarkennuksia. Hallitusten pitäisi kertoa ymmärrettävällä tavalla se, miten he käyttävät rahaa lasten hyväksi.

Hallinnon kieli on siis liian monimutkaista ja tämä voi johtaa jopa virhetulkintoihin tai väärinymmärryksiin. Kenties investointeja tehdään, mutta ne eivät tule näkyviksi lapsille.

Lapset olivat kyselyn mukaan myös huolissaan julkisten varojen käytöstä tai näin ainakin voisi tulkita, koska lapset perään kuuluttivat hallituksilta huolellista rahankäytön suunnittelua ja tuhlaamisen välttämistä.

Lapset olivat sitä mieltä, että jos he osallistuisivat päätöksentekoon, heidän näkemyksensä voisi auttaa hallituksia tekemään parempia päätöksiä esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa ratkaistaan lapsiin ja perheisiin liittyviä investoinnin kysymyksiä.

Lapsille hallituksen prosessit eivät kuitenkaan ole selkeitä, ja se miten niihin on mahdollista vaikuttaa, on myös epäselvää. Tähän lapset kaipaavat apua aikuisilta, jotta heidän äänensä saataisiin kuulumaan.

Raportissa on myös konkreettisia ohjeita päättäjille, miten lasten näkemyksiä voisi ottaa paremmin huomioon. Lapsilla on näkemyksiä ja kokemuksia.

Lapsiin ja perheisiin investointi ei ole vain taloudellista investointia, vaan myös sitä, että annamme aikaa, kohtaamme ja kuulemme mitä sanottavaa lapsilla on.

Tutustu koko raporttiin täältä.

Ohjelmajohtaja Hanna Heinonen ja erityisasiantuntija Tiia Hipp

Hanna Heinonen

Toiminnanjohtaja, päätoimittaja

Hanna on Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *