Siirry sisältöön

Miljardi euroa etsii uutta kotia, ja toivottavasti turhaan

Kuva 1: Tältä näyttää ennusteen mukaan suomalaisväestön "ikäpyramidi" vuonna 2030 (lähde: Tilastokeskus)

Tuoreen väestöennusteen mukaan lapsiväestö tulee pienenemään nopeasti. Pienenevistä ikäluokista on pidettävä entistä parempaa huolta, jotta syntyvyys saadaan jälleen nousu-uralle.

Syntyvyys Suomessa on ollut voimakkaassa laskussa jo usean vuoden ajan. Tilastokeskuksen tuore väestöennuste vahvistaa ne oletukset, joita vuosittaiset synnytystilastot ovat povanneet: lapsiväestö kutistuu tulevina vuosikymmeninä nopeasti. Kun vuonna 2017 alle 18-vuotiaita oli 1 066 261, niin vuonna 2023 lapsiväestö on pienentynyt noin 43 000 lapsella. Vuonna 2030 lapsia on ennustettu olevan noin 940 000 eli 120 000 lasta vähemmän kuin 2017. Viimeistään silloin voidaan unohtaa puheet väestöpyramidista, sillä väestön ikärakenteen kuvaajat muistuttavat jotain muuta (kuten kuva 1 osoittaa).

Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että peruskoulun ala-asteilla on viiden vuoden päästä 12 000 oppilasta nykyistä vähemmän. Se puolestaan tarkoittaa 600 peruskoulun alaluokkaa vähemmän (oletuksena 20 oppilasta/luokka). Kuinka monta koulua vähemmän se tarkoittaa, sen päättävät kunnat. Lopulta käy joko niin, että perheillä on entistä pidempi matka neuvolaan ja lapsilla kouluun. Tai sitten käy niin, että kartalle muodostuu entistä suurempia käytännössä kokonaan lapsettomia alueita.

Nykyisessä tilanteessa lapsiperheiden palveluiden kustannukset ovat noin 10 000 €/vuosi/lapsi. Kolme neljäsosaa käytetään varhaiskasvatukseen ja koulutukseen ja reilu kymmenys sosiaalipalveluihin. Palveluiden lisäksi lapsiperheille maksetaan tulonsiirtoja, joista yksin lapsilisän osuus on reilut 1300 euroa vuodessa lasta kohden. Palveluiden ja tulonsiirtojen yhteismäärä on näin ollen alakanttiin arvioituna 11 300/vuosi/lapsi (alle 18v). Toisaalta lapsilisän maksu lakkaa vuotta ennen täysi-ikäistymistä.

Edellä esitetyt väestömuutokset muutettuna euroiksi tarkoittavat, että vuoteen 2023 mennessä säästyisi yli 470 miljoonaa euroa ja vuonna 2030 jo 1,36 miljardia. Nämä eurot etsivät siis uutta kotia – toivottavasti turhaan. Sillä 2023 näillä kodittomilla euroilla voisi lapsilisää korottaa yli kolmasosalla ja vuonna 2030 lapsilisän voisi jo kaksinkertaistaa. Resurssien pitäminen lasten ja perheiden tukena voisi kääntää syntyvyyden uudelleen nousu-uralle. Ja vaikka näin ei kävisikään, toivottavasti eurot eivät silti löydä uutta kotia. Pienenevistä ikäluokista on pidettävä entistä parempaa huolta!

Ville Lavikainen

Hankekoordinaattori

Ville toimii Kaikille eväät elämään -ohjelman koordinaatiohankkeen hankekoordinaattorina. Harrastuksenaan hän opiskelee tilastotiedettä ja juoksee niin kovaa kuin pääsee.

Petri Paju

Hankepäällikkö

Petri on syntyperäinen ilvesläinen. Jos hänet tunnettaisiin ylipäänsä yhtään mistään, se tuskin olisi ainakaan hyvät jutut. Korkeasta iästään huolimatta pystyy juomaan kahvetta suuria määriä.

Erkka Rautio

Tietoasiantuntija

Erkka toimii Keskusliiton tietopalvelussa tietoasiantuntijana ja seuraa mielenkiinnolla informaatioyhteiskunnan kehitystä eri ilmiöineen.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *