Siirry sisältöön

Mistä on maailman ihanin työpaikka tehty?

Kun äiti voi hyvin, koko perhe voi hyvin. Ei ehkä ihan näin mustavalkoista mutta ei hyvinvoivasta vanhemmasta haittaakaan perheelle ole. Keikkuessani muutama vuosi sitten työuupumuksen partaalla, en olisi voinut uskoa, että tänään olen jättämässä työpaikan, joka on reilun vuoden ajan tuonut omaan ja perheeni elämään niin paljon hyvää.

Vanhemmuuden kirjo on varmasti vähintään yhtä värikäs kuin Rainbow Dashin häntä. Puhumattakaan erilaisista perheistä, henkilökohtaisista kokemuksista, toimintatavoista ja tavoitteista. Organisaatiot rakentuvat tästä värikkäästä ihmisjoukosta yhdistettynä yhteisön kulttuuriin. Vaatii melkoista ihmistuntemusta, johtamistaitoa ja luovuutta saada tämä yhtälö toimimaan mahdollisimman sujuvalla tavalla.

Millainen on Maailman Ihanin Työpaikka? Se koostuu hyvästä ilmapiiristä, toimivasta työyhteisöstä, mielekkäistä työtehtävistä, vuorovaikutuksesta. Siitä, että pääsee tekemään sitä, mistä tykkää ja missä on hyvä. Kun työtä tehdään vielä lapsen edun edistämiseksi niin voiko enempää toivoa? Voi ja kirsikaksi kakun päälle saa perheystävällisyyden. Keskusliiton voisi olettaakin olevan perheystävällinen työpaikka, mutta tänä vuonna asiaan on kiinnitetty erityistä huomiota kun lähdimme mukaan Väestöliiton ohjelmaan. Perheystävällisten käytäntöjen on huomattu hyödyttävän sekä työntekijöitä että työnantajaa. Työntekijät sitoutuvat työhönsä ja molemminpuolinen joustavuus palkitaan työtehossa ja tuloksissa. Perheystävällisessä työpaikassa on helppoa olla aidosti ja oma-aloitteisesti työntekijälähettiläs. Lastensuojelun asiantuntijoille ja mielipidejohtajuuden rakentamiselle somea hyödyntäen tämä tarjoaa mahtavan väylän vaikuttamiseen.

Kysyin 5-vuotiaalta lapseltani, mitä äiti tekee työkseen. ”Suojelet lapsia!” kuului vastaus hetkeäkään epäröimättä.  Tiedottajana toimivalle tuo mielikuva työn sisällöstä oli mieltä lämmittävä. Mutta sehän tämän työn motivaattori ja ydin on. Lastensuojelun Keskusliiton vision mukaisesti tavoittelemme työllämme yhteiskunnassa tilannetta, jossa lasten tarpeet on aidosti asetettu etusijalle päätöksenteossa. Koska yhteinen päämäärämme on näin selkeä ja tavoittelemisen arvoinen, on henkilökunnan sitouttaminen tähän paljon helpompaa. Kun missiomme kärkeen nostetaan yhteistyön kehittäminen, ei viestinnän merkitys yhtälössä jää epäselväksi. Hyvä esimerkki viestinnän, asiantuntijoiden ja verkostoitumisen voimasta on Ääni lapselle -kampanja, jossa 21 järjestöä ja lähes 600 lapsen edun toteutumisesta kiinnostunutta kansalaista vaikuttivat yhdessä lapsiystävällisten kuntien puolesta.

Esikoiseni reaktio uutiseen, että siirryn töihin ihan lähelle kotia, yllätti minut täysin. Ei riemunkiljahduksia siitä, että olen aamuisin ja iltapäivisin kotona ja tarvittaessa pääsen hätiin keskellä päivääkin nopeasti. Ei. ”Mut äiti, sähän tykkäät sun työstä niin paljon!”. Lapsi ei nähnyt pitkiä päiviä ja univajeessa laahustavaa äitiä vaan elämäänsä tyytyväisen vanhemman. Hänen videopäiväkirjansa Lapsi mukaan töihin -päivästä päättyy sanoihin ”Mun MP tästä paikasta on, että se on maailman paras työpaikka. Ainakin äitille.”. Niinpä. Tulee ikävä.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *