Siirry sisältöön

Palvelukulttuuri muutoksessa

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa uudistetaan lasten, nuorten ja perheiden palveluja entistä saumattomammin toimivaksi kokonaisuudeksi. Uudistamistyötä sävyttää monet isot muutokset kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen sote-uudistus. Sote-uudistuksen myötä kuntien rooli perinteisenä palveluntuottajana muuttuu ja mahdollisuudet toisin toimimiseen ovat uudenlaiset. Muutoksen suuruudesta kertonee se, että on arveltu noin 60 prosenttia kuntien budjettivallasta siirtyvän uudelle toimijalle.

Mitä kunnat sitten ovat soten jälkeen? Kuntiin jäävät tehtävät painottuvat koulun ja varhaiskasvatuksen tehtävien ohella muun muassa yrittäjyyden ja vetovoimaisuuden lisäämiseen. Kuntien tehtävien organisoituminen uudella tavalla haastaa lasten ja perheiden näkökulmasta miettimään ja toteuttamaan erityisen huolelliseti sitä yhteistyötä, jota ennen tehtiin paljolti kunnan sisäisenä yhteistyönä.

Uudistuksen myötä yhteistyörakenteet ja niihin liittyvät toiminnot muotoutuvat kokonaan uudella tavalla. Muutokset antavat myös mahdollisuuden uudenlaisiin ratkaisuihin ja toimintakäytäntöihin.

Perhekeskusten rooli vahvenee

Kärkihankkeen voimin viedään eteenpäin Suomessa pitkään kehitettyä perhekeskustoimintaa, joka on lapsille ja perheille tarkoitettujen hyvinvointia, terveyttä ja kehitystä edistävien ja tukevien peruspalvelujen ja toimintamuotojen lapsi-ja perhelähtöinen kokonaisuus. Perhekeskustoiminta on ennen kaikkea yhdessä toimimisen mahdollisuus, jossa kehittämisen lähtökohta on yhteiset perheet, yhteiset toimijat.

Kunnat, järjestöt, seurakunnat ja yksityiset toimijat pyrkivät kaikki toimillaan lasten, vanhempien ja perheiden hyvinvointiin. Tavoitteena ei ole asiakkuus perhekeskuksessa, vaan hyvinvointi ja aktiivinen kansalaisuus. Siksi perhekeskusten kohdalla on tärkeä puhua palveluiden lisäksi myös tuesta ja toiminnasta, joihin perheet itse aktiivisesti osallistuvat. Perhekeskustoiminta on parhaalla mahdollisella tavalla matalan kynnyksen palvelua, joskaan se ei ole ainoa matalan kynnyksen palvelumuoto, josta lapset ja perheet hyötyvät.

Erityisosaamiskeskuksista hyötyvät vaikeimmassa asemassa olevat

Isoja odotuksia on myös perustettaville alueellisille osaamis- ja tukikeskuksille. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan näiden keskitettyjä palveluja, konsultaatiota tai tutkimus- ja kehittämistoimintaa tarjoavien yksiköiden toiminta tulee olemaan tärkeää ennen kaikkea erityisen tuen tarpeessa oleville, vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille. Erityisosaamiskeskuksista tulevat hyötymään ne, joilla monia vakavia vaikeuksia samanaikaisesti.

Keskuksista hyötyvät esimerkiksi ne lapset ja nuoret joiden perheissä on aikuisten psykiatrisia sairauksia, päihdeongelmia, perheväkivaltaa tai muita sosiaalisia ongelmia tai vakavia vaikeuksia päiväkodissa, koulussa, opinnoissa tai esimerkiksi työelämässä. Samoin niistä hyötyvät ne lapset ja nuoret, jotka ovat joutuneet väkivallan, erityisesti perheen sisäisen väkivallan tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi,  ja lapset ja nuoret perheineen, joilla erityisen vaativaa hoitoa ja tukea tarvitseva pitkäaikaissairaus tai vamma sekä rikosseuraamusten piiriin joutuvat lapset ja nuoret, rikostaustaiset sekä rikos-ja syrjäytymisuhan alaiset nuoret sekä erityisryhmistä esimerkiksi maahanmuuttajanuoret.

Jos erityisosaamiskeskukset ovat tie siihen, että lapset, nuoret ja perheet välttävät pompottelun palveluista toiseen, kohtuuttoman palvelujen jonottamisen tai liian etäisesti asiakaslähtöisyyden kautta rakentuvat palvelut, on kehityssuunta tervetullut ja oikea. Purkaessamme byrokratiaa on kuitenkin huolehdittava, ettei sitä rakennu toisaalle.

Eri näkökulmat otettava huomioon

Sote-uudistuksen painopiste on ollut terveydenhuollossa. Tiedämme kuitenkin, että taloudellisesti tarkasteltuna suuret kuluerät kertyvät myös muista kuin terveydenhuollon palveluista. Pieni osa väestöstä käyttää merkittävän osan erityispalveluista. Siksi onkin tärkeää tasapuolisesti huolehtia eri näkökulmien mukana olemisesta uudistuksessa. Kaikin tavoin on vältettävä sitä, että lapsille ja perheille tarjotaan samanaikaisesti monen hallintokunnan palveluja, jotka saattavat olla joskus päällekkäisiä.

Palveluista toiseen siirtyminen sen sijaan pitäisi tehdä sujuvaksi ja joustavaksi. Tämä edellyttää aina sitä, että pysähdytään huolella arvioimaan lasten ja perheiden palvelutarvetta.. Lasten ja perheiden asiat eivät ole edes hyvinä vuosina olleet poliittisen mielenkiinnon kohteina, puhumattakaan taloudellisesti haastavimmista ajoista. Siksi voikin hyvällä syyllä todeta, että onneksi on sentään tämä kärkihanke ja aito halu uudistaa palvelukulttuuria.

Uudistaminen edellyttää kaikkien mukaan ottamista, niin lapsien, nuorten, perheiden kuin asiantuntijoiden ja eri sektoreiden ammattilaistenkin.

Hallituksen lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma käynnistettiin maanantaina 11.1. Sosiaali- ja terveysministeriö on avannut ohjelman hankesuunnitelmasta kaikille avoimen keskustelun osoitteessa otakantaa.fi. Vastausaikaa on 5.2.2016 saakka. Lue lisää STM:n tiedotteesta.

Hanna Heinonen

Toiminnanjohtaja, päätoimittaja

Hanna on Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *