Siirry sisältöön

Parannusta lasten oikeusturvaan

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus on ollut Suomessa voimassa ja velvoittanut valtiotamme jo 25 vuotta. Lapsen oikeuksien sopimuksella on ollut keskeinen vaikutus siihen, että lapset nähdään nykyään paitsi erityisen suojelun kohteena myös aktiivisina toimijoina ja oikeussubjekteina. Sopimus velvoittaa aikuisia varmistamaan lapsen oikeuksien toteutumisen ja myös suojelemaan lapsia heidän oikeuksiinsa kohdistuvilta laiminlyönneiltä.

Lapsen oikeuksien sopimukseen on liitetty kolme valinnaista pöytäkirjaa. YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 2000 näistä kaksi: Lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja lasten osallistumisesta aseellisiin selkkauksiin ja Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta. Valinnaisen pöytäkirjan lasten osallistumisesta aseellisiin selkkauksiin Suomi ratifioi 2002 ja valinnaisen pöytäkirjan lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta vuonna 2012.

Lapsille on tarjottava heille sopivat ja tehokkaat oikeusturvakeinot

Kolmannen valinnaisen pöytäkirjan, joka koskee valitusmenettelyä, YK:n yleiskokous hyväksyi 19.12.2011. Suomi allekirjoitti valinnaisen pöytäkirjan vuonna 2012 ja se on Suomen osalta voimassa 12.2.2016 alkaen.

Valinnaisen pöytäkirjan tarkoituksena on vahvistaa lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa sekä tehostaa lasten oikeusturvaa mahdollistamalla heille yksilövalitusten tekemisen YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Pöytäkirjan mukaan sopimusvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvilla henkilöillä ja henkilöryhmillä on oikeus tehdä valituksia, jos nämä katsovat sopimusvaltion loukanneen heidän yleissopimuksella tai ensimmäisellä ja toisella valinnaisella pöytäkirjalla tunnustettuja oikeuksiaan. Pöytäkirja sisältää yksityiskohtaiset määräykset valitusten tutkittavaksi ottamisen edellytyksistä ja valitusten varsinaisesta käsittelystä. Valinnainen pöytäkirja mahdollistaa myös valtioiden keskinäiset valitukset sekä komitean aloitteesta tapahtuvan vakavien tai järjestelmällisten loukkausten tutkintamenettelyn.

Lapsen oikeuksien komitea on korostanut, että lapsen oikeuksilla on merkitystä vasta, kun lapsilla on käytettävissään heille sopivia ja tehokkaita oikeusturvakeinoja. Valinnaisen pöytäkirjan johdannossa valtioita kannustetaankin kehittämään asianmukaiset kansalliset järjestelmät, joiden avulla lapsi, jonka oikeuksia on loukattu, voi käyttää tehokkaita oikeussuojakeinoja kansallisella tasolla. Lapsille ja nuorille tulee myös tarjota tietoa oikeuksistaan ja oikeusturvakeinoista heidän ikäänsä ja kehitystasoonsa soveltuvalla, ymmärrettävällä tavalla. Tätä velvollisuutta painottaa myös Euroopan neuvoston suuntaviivat lapsiystävällisestä oikeudenkäytöstä.

Suvianna Hakalehto on korostanut perustuslakivaliokunnalle antamassaan lausunnossa, että lapsen oikeuksien näkökulmasta on ongelmallista, että samalla kun saatetaan voimaan uusi oikeusturvajärjestely, ei kuitenkaan ole riittävästi selvitetty olemassa olevia kansallisia oikeussuojakeinoja ja niiden kehittämistarpeita. Lasten ja nuorten mahdollisuudet käyttää oikeusturvakeinoja oli myös lapsijärjestöjen yhteisenä huolenaiheena kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman valmistelun kuulemistilaisuudessa oikeusministeriössä 4.2.2016.

Lapsiasiavaltuutettu on kuluvan vuoden teemakseen valinnut lasten oikeusturvan. Tarkoituksena on herättää yhteiskunnallista keskustelua ja tukea Suomen valtiota tunnistamaan lasten oikeusturvan kehittämiseen liittyviä ongelmia ja mahdollisuuksia.

”Oikeesti vai leikisti? Onko lapsella oikeusturvaa?” kuuluu lapsiasiavaltuutetun aiheellinen ja ajankohtainen kysymys.

Lue lisää:

Valtioneuvoston asetus lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattamisesta ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta, 26.1.2016: Sopimus 5/2016

www.lapsenoikeudet.fi

Lapsiasiavaltuutetun blogi

Suzanne Egan: The New Complaints Mechanism for the Convention on the Rights of the Child. A Mini Step Forward for Children? International journal of children’s rights 22 (2014), 205-225.

Grover, Sonja (2015): Children Defending their Human Rights Under the CRC Communications Procedure. Springer.

Lapsi- ja nuorisojärjestöt: Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus 4.2.2016: Lasten ja nuorten pääsy oikeusturvakeinoihin.

Ratify OP3 CRC

Suvianna Hakalehdon asiantuntijalausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 285/2014 vp)

Ulkoasianministeriön lausunto perustuslakivaliokunnalle: HE 285/2014 vp; YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan hyväksyminen

Kirsi Pollari

Erityisasiantuntija

Kirsi on lakimies ja toimii erityisasiantuntijana Lastensuojelun Keskusliitossa. Hänen tehtäväalueensa on lapsen oikeudet. Erityisesti hän on perehtynyt vammaisten lasten oikeuksiin ja lasten terveydenhuoltoon liittyviin kysymyksiin.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Kommentointi on suljettu tälle artikkelille.