Siirry sisältöön

Ratifioinnista ja raportoinnista – Lapsen oikeuksien sopimus 25 vuotta

Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 1989 ja se tuli laintasoisena voimaan Suomessa vuonna 1991.

Lapsen oikeuksien päivää 20.11. vietetään tänä vuonna YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 25-vuotisjuhlan merkeissä. Lapsen oikeuksien päivänä korostetaan jokaisen lapsen yhdenvertaisia oikeuksia sekä lapsuuden arvostamista.

Lapsen oikeuksien päivän kansalliseksi teemaksi on tänä vuona valittu lapsen oikeuksien sopimuksen 31 artiklan mukainen lapsen oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään. Lapsen oikeus leikkiin on lasten keskeinen oikeus. Sen toteutuminen edellyttää aikuisilta kykyä arvostaa leikin ja lasten vapaa-ajan merkitystä kiireiden ja suorituspaineiden keskellä. Teemaa nostetaan esille yhteistyössä päiväkotien ja koulujen kanssa.

Kansalaisjärjestöjen raportoinnista lapsen oikeuksien komitealle

Understanding and taking part in the various stages of the CRC reporting cycle is a powerful way for NGOs to monitor and help improve children’s rights in their countries.

Lastensuojelun Keskusliitto osallistui huhtikuussa NGOs Children`s Rights Coalitionin konferenssiin, jossa pääteemoina olivat sekä kansalaisjärjestöjen raportoinnin kehittäminen että lapsen oikeuksien sopimuksen kolmannen valinnaisen pöytäkirjan vaikutus lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteiden täytäntöönpanoon.

Konferenssi pidettiin Bulgariassa Sofiassa ja siellä oli runsaasti edustajia eri lapsijärjestöistä eri puolilta Eurooppaa.

Lapsen oikeuksien sopimuksen seuraava määräaikaisraportointi toteutuu Suomen osalta vuonna 2017. Valtion raportin laatii ulkoasiainministeriö ja myös lapsialan järjestöt, lapsiasiavaltuutettu ja eduskunnan oikeusasiamies laativat YK:lle omat raporttinsa. Suomessa kansalaisjärjestöjen raportin kokoamisesta vastaa keskusliitto.

Järjestöt arvioivat raportissaan lasten oikeuksien toteutumista ja lasten hyvinvoinnin tilaa Suomessa sekä myös sitä, miten valtio on onnistunut panemaan täytäntöön komitean suosituksia.

Raportointiprosessiin osallistumalla järjestöt voivat tehokkaasti nostaa esiin lasten oikeuksiin liittyviä epäkohtia ja myös vaikuttaa lasten oikeuksien parantumiseen, sillä raportoinnissa esille tuodut asiat vaikuttavat keskeisesti komitean sopimusvaltiolle antamiin loppupäätelmiin.

Lapsen oikeuksien sopimuksen 45 artiklan mukaan komitea voi antaa yleisiä ja valtiokohtaisia suosituksia sen informaation perusteella, mikä komitealla on kunkin jäsenvaltion lasten oikeuksien tilanteesta. Sopimusvaltiona Suomen tulee puuttua niihin epäkohtiin, joita komitea suosituksissaan esille nostaa.

Lastensuojelun Keskusliitto on aloittamassa järjestöraportointiprosessin kehittämistyötä. Kehittämistyössä on tarkoituksena vahvistaa yhteistyötä lapsijärjestöjen kanssa raportointiin liittyen ja panostaa lasten ja nuorten mahdollisuuksiin osallistua raportointiprosessiin ja saada äänensä kuuluviin heitä koskevissa asioissa.

Valinnainen pöytäkirja liittyen valitusmenettelyyn

The ability of individuals to complain about the violation of their rights in an international arena brings real meaning to the rights contained in the human rights treaties.

On tuotu esille, että komitean kannanottoihin ei välttämättä suhtauduta ihmisoikeusvelvoitteiden edellyttämällä vakavuudella, koska komitea ei ota kantaa yksittäistapauksiin.[1]

Yleiskokous hyväksyi joulukuussa 2011 lapsen oikeuksien yleissopimukseen tehdyn uuden, kolmannen, valinnaisen pöytäkirjan, joka mahdollistaa yksilö- ja valtiovalitukset sekä tutkintamenettelyn yleissopimuksella ja sen valinnaisilla pöytäkirjoilla turvattujen oikeuksien loukkauksista. Pöytäkirja tuli voimaan 14.4.2014.

Valitusmenettelyn tarkoituksena on tehostaa lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa ja sen valvontaa. Valinnainen pöytäkirja myös täsmentää lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteiden tulkintaa ja niiden merkitystä käytännössä.

Sen tarkoituksena ei ole vähentää määräaikaisraportoinnin merkitystä vaan yksilövalitukset täydentävät ja tukevat sopimuksen täytäntöönpanoa.

Suomi allekirjoitti kolmannen valinnaisen pöytäkirjan helmikuussa 2012. Pöytäkirjan ratifiointivalmistelut ovat käynnissä. Ratifiointia koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa vuonna 2014.

Lapsen oikeuksien yleissopimuksen kolmanteen valinnaiseen pöytäkirjaan liittyen suosittelen vierailua Ratify OP3 CRC (International Coalition for the OPCRC on a Communications procedure) –sivustolla.

Sivustolta löytyy monipuolisesti informaatiomateriaalia valinnaiseen pöytäkirjaan liittyen, muun muassa tietopaketti Information pack about the Optional Protocol to the Convention on the Rights of the Child on a Communications Procedure (OP3 CRC) ja lapsille ja nuorille suunnattu oma sivustonsa sekä esite ”Speak Up for Your Rights – OP3 CRC.

Katso myös lapsille ja nuorille suunnattu opas: ”Raising Understanding among Children and Young People on the OPCP.

Erityisasiantuntija Kirsi Pollari


[1] Suvianna Hakalehto-Wainio, 2013: Lapsen oikeudet ja lapsen etu lapsen oikeuksien sopimuksessa. Teoksessa Suvianna Hakalehto-Wainio & Liisa Nieminen (toim.): Lapsioikeus murroksessa. Lakimiesliitto.

Kirsi Pollari

Erityisasiantuntija

Kirsi on lakimies ja toimii erityisasiantuntijana Lastensuojelun Keskusliitossa. Hänen tehtäväalueensa on lapsen oikeudet. Erityisesti hän on perehtynyt vammaisten lasten oikeuksiin ja lasten terveydenhuoltoon liittyviin kysymyksiin.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *