Siirry sisältöön

Romanian lastensuojelu harpannut valovuoden

Osa suomalaisistakin muistanee edelleen hyvin shokkidokumentit Romanian lastenkodeista hieman vuoden 1989 vallanvaihdon jälkeen. Jos näkemämme suhteuttaa niihin, voidaan todeta Romanian edenneen lastensuojelussa ainakin valovuoden. Vastaava harppaus Suomessa samassa ajassa tarkoittaisi, että täällä lapsilla olisi suorastaan ylelliset oltavat – kaikilla lapsilla ja koko ajan. Murot nautittaisiin hopealautaselta joka torpassa.

Saimme tilaisuuden osallistua opintomatkalle Romaniaan 10.-14. lokakuuta. Matka suuntautui Romanian koillisosiin Iasin ja Vasluin maakuntiin. Isäntien mukaan kyseessä ovat Romanian taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevat alueet Ukrainan ja Moldovan rajan tuntumassa, siis myös Euroopan Unionin rajalla. Väitettä tukivat ainakin lukuisat hevoskärryt, joilla näytti olevan edelleen keskeinen asema maataloudessa. Jos oli aineellisella puolella omat puutteensa, maisemat olivat huikeat jopa syyssateessa.

Lastensuojelun ja vammaishuollon laitosvierailujemme perusteella asiat ovat edenneet harppauksin. Puutteitakin oli, erityisesti kiinteistöissä, mutta kokonaiskuvaa ei voi mitenkään shokeeraavaksi sanoa. Minkä kiinteistöissä häviää, sen laitokset ottivat takaisin hyvässä, rauhallisessa ja huoltapitävässä ilmapiirissä. Ja toisaalta, ongelmia kiinteistöjen kanssa on riittänyt meilläkin.

Kuten muuallekin Eurooppaan, myös Romaniaan saapuu tällä hetkellä turvapaikanhakijalapsia. Toisaalta maasta lähtee paljon vanhempia työhön Länsi-Eurooppaan, ja jättää lapsensa esimerkiksi isovanhempien hoitoon. Suurin yksittäinen ongelma on köyhyys, josta muut ongelmat pitkälti seuraavat. Kaunistelematta voi sanoa, että suomalaisille Ryysyrannasta tuttuja koteja löytyy, mutta koko ajan vähemmän.

Suurin yksittäinen ongelma on köyhyys, josta muut ongelmat pitkälti seuraavat

Romanian työttömien joukkoon voisi aiheesta toivoa yhtä vahvistusta; Herra Koivuniemeä, joka Heikki Sariolan mukaan Suomessa on jo viralta pantu. Ruumiillinen kuritus oli esillä käydyissä keskusteluissa, varmasti siksi, että lapsiin kohdistuva kurittaminen kiellettiin Romaniassa vuonna 2004. Kouluissa se kiellettiin kymmeniä vuosia aiemmin, kuten Suomessakin.

Suomessa Koivuniemen Herra päästettiin lain turvin eläkkeelle huomattavasti aiemmin, jo vuonna 1984. Siksi onkin oletettavaa, että Romaniassa riittää yhä työstettävää ja kampanjoitavaa asenteiden, sekä etenkin toiminnan muuttamiseksi.

Suomessa saatetaan todeta tilanteen olevan hyvä 30 vuotta lain säätämisen jälkeen. Aika on melko tarkkaan sama kuin se, mikä lasketaan olevan yhden sukupolven vaihtumisen aika. Mistä kehitys tarkalleen johtuu, ei selviä koskaan, mutta varmasti lain muuttamisella on ollut merkittävä osuus. Tilanne ei ole niin hyvä, että yhtään lasta ei kuritettaisi ruumiillisesti. Mutta harvassa ovat ne vanhemmat, jotka uskovat sen hyödyllisyyteen. Se polvi alkaa olla oman ydinperhe-elämän jälkeisessä vaiheessa. Nyt on syytä toivoa Romanian olevan samalla tiellä. Ja tietenkin myös sitä, ettei Suomen tilanne ota enää yllättäviä takapakkeja.

Romanian Save the Childrenin tekemän tutkimuksen mukaan kehitys on ollut hyvää ja melko nopeaakin vuoden 2004 muutoksesta eteenpäin. Toisaalta lähtötaso vuonna 2001 ei ollut erityisen ilahduttava; 84 % lapsista ilmoitti tuolloin, että vanhemmat rankaisevat heitä ruumiillisesti.

Lue lisää Romaniasta: http://www.endcorporalpunishment.org/progress/country-reports/romania.html

Tuuli Valo

Viestinnän suunnittelija

Tuuli toimii keskusliitossa sosiaalisesta mediasta vastaavana viestinnän suunnittelijana. Vapaa-ajalla Tuulin saattaa löytää juoksupoluilta, Kontulan skeittihallista tai pohtimasta, miten osaisi elää ekologisemmin. Tällä hetkellä somenörttiä koukuttaa eniten YouTube.

Petri Paju

Hankepäällikkö

Petri on syntyperäinen ilvesläinen. Jos hänet tunnettaisiin ylipäänsä yhtään mistään, se tuskin olisi ainakaan hyvät jutut. Korkeasta iästään huolimatta pystyy juomaan kahvetta suuria määriä.

Susanna Hoikkala

Erityisasiantuntija

Susannan erityisasiantuntemus liittyy lapsen asemaa, lastensuojelun sijaishuoltoa ja sosiaalityötä koskeviin kysymyksiin. Hän tuntee varsinkin laitoshoidon kenttää niin käytännön työkokemuksen kuin tutkimustyönkin kautta.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *