Siirry sisältöön

Seksuaalisesta häirinnästä tulee puhua avoimesti – myös perheissä

Suomessa käydään yhä kiihtyvää keskustelua seksuaalisesta häirinnästä. Tämä koskettaa myös lapsia ja perheitä. Monissa suurta huomiota saaneissa tapauksissa, joissa poliisi tutkii epäilyjä turvapaikanhakijoiden tekemistä seksuaalirikoksista, ovat uhreina olleet nuorisoikäiset tytöt. Sosiaalisessa mediassa useat ihmiset ovat kertoneet kokemuksistaan seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta. Monella ne ovat alkaneet jo heidän ollessaan lapsia ja nuoria. Puheenvuoroilla on haluttu nostaa esiin, että seksuaalista väkivaltaa on ollut olemassa jo kauan ennen nyt leimahtanutta keskustelua.

Kaikenlainen ja kaikkiin ihmisiin kohdistuva seksuaalisen itsemääräämisen loukkaaminen on äärimmäisen tuomittavaa, ja siihen pitää suhtautua hyvin vakavasti. Erityisen tuomittavaa on kaikki lapsiin kohdistuva seksuaalinen häirintä, ahdistelu ja hyväksikäyttö. Meidän tulee edelleen vahvistaa kulttuuria, jossa lasten koskemattomuus on ehdotonta ja myös lapset ovat itse tästä tietoisia.

Lapsiin ja nuoriin kohdistuva seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö eivät ole uusia ilmiöitä. Vuonna 2010 noin neljäkymmentä prosenttia nuorista kertoi kokeneensa seksuaalisesti loukkaavaa nimittelyä ja reilu kymmenesosa kehon intiimialueiden vastentahtoista koskettelua. Hyvin positiivista on, että lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on Suomessa viime vuosikymmeninä vähentynyt merkittävästi. Seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneiden nuorten osuus on pudonnut vuosien 1988 ja 2013 välillä yli kymmenestä alle viiteen prosenttiin.

Yksi positiiviseen kehitykseen vaikuttava tekijä on se, että seksuaalisesta hyväksikäytöstä on uskallettu puhua avoimesti. On ihailtavaa, että nyt useat seksuaalista väkivaltaa kokeneet ovat uskaltaneet tuoda kokemuksiaan julki. Tämän keskustelun kautta on mahdollista vahvistaa yhteistä käsitystä siitä, että kaikki seksuaalista itsemääräämistä loukkaavat teot ovat väärin.

Uutisten seuraaminen luo helposti todellisuutta pelottavamman kuvan ympäröivästä maailmasta, koska järkyttävät tapaukset saavat valtavasti huomiota. Keskustelun myötä kasvanut huoli omasta ja läheisten turvallisuudesta mietityttää lapsia, nuoria ja perheitä ympäri Suomea. Monissa perheissä pohditaan, miten suojata lapsia ja miten puhua heidän kanssaan vaikeista aiheista. Päivittäin ykkösuutisiksi nousevat tapaukset vaikuttavat jo siihen, kuinka vanhemmat uskaltavat antaa lasten liikkua valvomatta kodin ulkopuolella. Tämä sisältää merkittävän riskin suomalaiselle tapakulttuurille, jossa lapset ovat voineet elää verrattain vapaasti.

Perheissä on tärkeää pitää avoin keskusteluyhteys lasten ja vanhempien välillä niin lasten suojaamiseksi kuin negatiivisten kokemusten ja pelottavien uutisten käsittelemiseksi. Tutkimusten mukaan lapset, jotka saavat riittävästi huomiota vanhemmiltaan, joutuvat muita harvemmin seksuaalirikosten uhreiksi. Riittävää huomiota vaille jäänyt lapsi saattaa pahimmillaan ajautua hakemaan sitä muilta aikuisilta. Lapselle on hyvä jo pienestä pitäen opettaa koskemattomuuden rajat ja positiivista suhtautumista omaan kehoon (lisätietoa Väestöliiton sivuilta).  Nuoren kanssa on hyvä pitää yllä ilmapiiriä, jossa nuori tietää voivansa kertoa aikuisille ikävistäkin kokemuksistaan ja pyytää tarvittaessa apua (Väestöliitto opastaa tässäkin).

Lasta ei suojella pelottelemalla. On edelleen hyvin harvinaista, että vieras aikuinen kohdistaisi seksuaalisia tekoja lapseen. Lasten kanssa on tärkeä keskustella niistä tunteista ja kysymyksistä, joita heille seksuaalisesta häirinnästä koskevasta uutisoinnista herää. Merkittävintä on pitää yllä avointa keskusteluyhteyttä kaikista asioista. Vanhempi voi suojata lastaan parhaiten viettämällä hänen kanssaan aikaa ja kuuntelemalla kun lapsi kertoo asioistaan. Olivat ne sitten pieniä tai suuria.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *