Siirry sisältöön

Sijaishuollon laatuasiat tarkastelussa Suomessa ja Venäjällä

Tämän syksyn aikana olemme havainneet, että sijaishuoltopalveluiden tehokkuuden ja laadun sekä niiden tuloksellisuuden arvioinnin kysymykset ovat ajankohtaisia niin meillä kuin itänaapurissamme. Lastensuojelun Keskusliitto julkaisi syyskuussa selvityksen Sattumuksia vai suunnitelmallisuutta jossa tarkastelussa ovat sijaishuollon laatuun liittyvät ajankohtaiset kansalliset kysymykset. Selvityksen antia esiteltiin Moskovassa lokakuun puolen välin tienoolla pidetyssä konferenssissa. Venäläisyleisössä selvitys herätti paljon kysymyksiä suomalaisesta sijaishuollosta ja sai aikaan vilkkaan keskustelun. Läsnäolijoita kiinnosti erityisesti lasten mielipiteiden selvittämiskäytännöt ja lasten osallisuus sijaishuollossa.

Tilaisuuden aihe liittyi ohjelma- ja politiikka-arvioinnin menetelmien vakiinnuttamiseen ja ”arviointiammatin” luomiseen Venäjällä ja siihen osallistui yli 150 ammattilaista. Näin avautui mahdollisuus joidenkin Suomessa tehtyjen havaintojen peilaamiseen venäläisasiantuntijoiden kanssa.

Moskovan konferenssista…

19.–20.10. Moskovassa pidetyn konferenssin järjestäjinä toimivat Russian Association of Specialists in Program and Policy Evaluation ja hyväntekeväisyys säätiö ”Kultura detstva” yhteistyössä Venäjän talouskehitysministeriön ja Timchenko-säätiön kanssa. Tapahtuma oli ensimmäinen laatuaan. Sen järjestämisen taustalla on kasvava yhteiskunnallinen tarve kokonaisvaltaisen ja objektiivisen arviointimenetelmän kehittämiseen. Tapahtuman järjestäjien mukaan tällaisen menetelmän avulla olisi mahdollista arvioida sekä sosiaalipoliittisten ohjelmien ja hankkeiden vaikuttavuutta että palveluiden laatua ja tehokkuutta lastensuojelun kontekstissa.

…ja sen keskeisestä sisällöstä

Seminaarissa esiteltiin konkreettinen esimerkki prosessista, jota oli käytetty erilaisissa pilottihankkeissa. Kyseinen arviointimenetelmä on implementoitu esimerkiksi lastensuojelun laitosten palveluiden kehittämiseen sekä laitostoiminnan vaikuttavuuden seuraamiseen ja arviointiin. Suurin osa konferenssissa esiteltyjen projektien vaikuttavuuden mittaristo pohjautui evidence-based social programming/Regulatory Impact Analysis (RIA) menetelmään. Venäjällä näyttää olevan vahva kiinnostus näyttöön perustuvan arviointitoiminnan (EBP) vahvistamiseen.

Yksityiset palveluntuottajat Suomessa ja Venäjällä

Suomalaisselvityksessä todetaan, että yksityisillä palveluntuottajilla on kovin keskeinen rooli lastensuojelun laitoshuollon palveluiden tuottamisessa. Myös Venäjällä on mahdollista tuottaa yksityisesti sosiaalialan palveluita. Venäjällä palveluntuottajina toimivat usein voittoa tavoittelemat järjestöt, kun taas Suomessa järjestöt muodostavat vähemmistön kaikista tuottajista. Keskinäisen kilpailun perusperiaatteet näyttävät samankaltaisilta: palveluntuottajat kilpailevat keskenään osallistumalla kuntien kilpailutuksiin. Volyymit ovat kuitenkin erilaiset: Venäjällä yksityisten palveluntuottajien osuus on vain noin 1 % kaikista sosiaalipalveluista kun Suomessa se on lähes kaksi kolmasosaa.

Venäjällä voimaan tulleen sosiaalipalveluiden tarjontaan liittyvän uuden lain myötä järjestöjen vastuu sosiaalialan palveluiden tarjonnasta korostuu kuitenkin entisestään. Tavoitteena on, että järjestöt tuottaisivat nykyistä suuremman osan sosiaalialan palveluista tulevaisuudessa. Tulevaisuuden kehityksestä Suomessa voi sen sijaan esittää vain valistuneita arvauksia, koska sote-palvelut ja niiden järjestäminen on isossa myllerryksessä.

Mikä mielletään laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin avaimiksi?

On mielenkiintoista huomata, että keskeiset ajatukset vaikuttavista ja laadukkaista palveluista ovat samankaltaisia järjestelmien erilaisuudesta huolimatta. Kuten keskusliiton selvityksessä todetaan, muutokset lainsäädännön tasolla eivät yksin takaa laatua sijaishuollossa. Sen lisäksi pitää pystyä vastaamaan lasten yksilöllisiin tarpeisiin ja saada aikaan muutoksia sijaishuollolle asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Laadukkaan sijaishuollon toteutumista tukee ja estää monet eri asiat.

Moskovan konferenssissa korostettiin neljän seikan merkitystä vaikuttavuuden arvioinnissa sijaishuollossa: työskentelyn ja prosessien läpinäkyvyyttä, lasten osallisuutta, yhtenäisiä linjauksia lainsäädännön tasolla ja ammattitaitoisia työntekijöitä. Samankaltaisten asioiden keskeisyys todettiin myös suomalaisselvityksessä.

Kaikki Moskovan konferenssin osallistujat olivat kuitenkin yhteisesti sitä mieltä, että sosiaalipalvelujen moninaisuuden ja ongelmien yksilöllisyyden vuoksi järjestelmän täysi yhtenäistäminen ei ole mahdollista. Eettisestä näkökulmasta vaikuttavuuden arviointi nähdään vaikeaksi kysymykseksi. Tämä ennen kaikkea siitä syystä, että prosessin keskiössä on omien ongelmiensa ratkomiseen osallistuvia toimijoita, kuten lapsia ja vanhempia. Toimija- ja rakennenäkökulmien samanaikaisen tarkastelun haastavuus on tuttu Suomessakin.

Opiksi tulevaan

Edellä sanottu muistuttaa jälleen kerran yli maantieteellisten rajojen tapahtuvan keskustelun hedelmällisyydestä. Järjestelmien, käytäntöjen, kulttuurien jne. erilaisuudesta huolimatta voidaan huomata samankaltaisia piirteitä niinkin vaikealla yhteiskunnallisella toimialalla kuin sijaishuolto. Oman ymmärryksen syventämiseksi tällaiseen eri maissa kertyvään oppiin olisi syytä perehtyä enemmänkin.

Julia Kuokkanen

Erityisasiantuntija

Julia toimii keskusliitossa erityisasiantuntijana. Hän on ammatiltaan sosiaalityöntekijä ja hänen erityisosaamisensa on Venäjän lastensuojelu. Vapaa-ajalla Julia harrastaa lenkkeilyä ja viettää aikaa perheensä ja ystäviensä kanssa.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *