Siirry sisältöön

Spend now, solve now – invest in the future!

Investointi lapsiin, lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi nousivat merkittäviksi keskustelun aiheiksi kahdeksannessa eurooppalaisten lapsijärjestöjen ja kansalaisjärjestöverkostojen seminaarissa Tallinnassa huhtikuussa. Seminaarissa pohdittiin tiiviisti myös turvapaikanhakijoina olevien lasten asemaa eri Euroopan valtioissa sekä lasten osallisuutta ja lastensuojeluun liittyviä kysymyksiä.

Lapsiin investoimisen ja lapsibudjetoinnin keskustelun pohjana toimi lapsen oikeuksien komitean yleiskommenttiluonnos ”On Public Spending and the Rights of the Child (Article 4)” . Seminaarin workshop -pohdinnoissa lapsibudjetointi nähtiin välttämättömänä, jotta kyetään seuraamaan lasten tarpeisiin osoitettavien määrärahojen myöntämistä, niiden riittävyyttä sekä toteuttamaan lapsiin kohdistuvien investointien vaikuttavuuden arviointia. Lapsibudjetoinnin tarkoituksena on varmistaa, että valtio suoriutuu velvoitteistaan toteuttaa lapsen oikeudet mahdollisimman täysimääräisesti. YK:n lapsen oikeuksien komitea on Suomelle antamissaan päätelmissään vuonna 2011 kehottanut Suomea ottamaan käyttöön lapsibudjetoinnin.

Osallistujien yhteisenä huolena olivat tuntuvat leikkaukset, jotka kohdistuvat lapsiin ja lapsiperheisiin.  Keskusteluissa todettiin, että valtioiden säästötoimenpiteiden vaikutusten arviointi pitkällä tähtäimellä on jäänyt puutteelliseksi. Lasten ja perheiden hyvinvointiin panostamista ei tulisikaan nähdä pelkästään kuluna vaan nimenomaan kannattavana investointina tulevaisuutta ajatellen. ”Investing in Children: How to monitor and advocate for public spending for children” työpajan keskeinen sanoma olikin: ”Investment in children is an investment in society.”

Euroopan komissio on antanut jäsenmaille vuonna 2013 ”Investoidaan lapsiin ja murretaan huono-osaisuuden kierre” -suosituksen lapsiköyhyyden ja lasten sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kannattaa myös tutustua EU:n suosituksen toimeenpanon tueksi tehtyyn Advocacy Toolkit for implementing the EC Recommendation Investing in Children (EU Alliance for investing in children).

Ryhmätyötä Tallinnassa

Katso myös:
Written Declaration on investing in Children
Eurooppa 2020 strategia
European Semester process
Is Europe doing enough to invest in children? 2015 Eurochild Report on the European Semester.
YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 14 (2013) lapsen oikeudesta saada etunsa otetuksi ensisijaisesti huomioon (3 artikla, 1 kohta)
YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 16 (2013) sopimusvaltioiden velvoitteista, jotka koskevat yritystoiminnan vaikutusta lasten oikeuksiin
YK:n lapsen oikeuksien komitea: Resources for the Rights of the Child – Responsibility of States

CRC ja UPR – toisiaan vahvistavat ihmisoikeusmekanismit

Seminaarin yhtenä keskeisenä tarkoituksena oli pohtia, kuinka YK:n ihmisoikeusmekanismeja voidaan kansalaisyhteiskunnan taholta mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää lasten oikeuksien edistämisessä ja suojelemisessa. Ryhmätyöskentelyissä pohdittiin erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen (Convention on the Rights of the Child, CRC) määräaikaisraportointia sekä yleismaailmallista määräaikaistarkastelua (Universal Periodic Review, UPR). UPR on YK:n ihmisoikeusneuvoston yhteyteen perustettu valtioiden välisen vertaistarkastelun mekanismi. Sen avulla tarkastellaan säännöllisesti YK:n jäsenvaltioiden ihmisoikeusvelvoitteiden ja -sitoumusten toteutumista noin nelivuotisen tarkastelukierroksen aikana. Se on monivaiheinen prosessi, joka perustuu valtioiden väliseen vuoropuheluun tarkastelun kohteena olevan valtion ihmisoikeustilanteesta. Vuoropuhelussa muut YK:n jäsenvaltiot esittävät tarkasteltavan valtion valtuuskunnalle kysymyksiä ja suosituksia kansallisesta ihmisoikeustilanteesta. Suosituksen hyväksyntä ei luo valtiolle oikeudellista velvoitetta, vaan kyseessä on poliittinen sitoumus.

Seminaarissa korostettiin UPR-tarkastelun asemaa tehokkaana ja vaikuttavana ihmisoikeusmekanismina, jota lapsijärjestöt laajalti käyttävät lapsen oikeuksien sopimuksen määräaikaisraportoinnin rinnalla lasten oikeuksien edistämisessä. Kansalaisjärjestöillä on keskeinen rooli koko tarkasteluprosessin ajan: ennen valtion tarkastelua UPR-työryhmässä, valtion tarkastelun aikana UPR -työryhmässä, valtion otettua suositukset kansalliseen tarkasteluun, suositusten hyväksymisen aikana ihmisoikeusneuvostossa sekä UPR-tarkastelukierrosten välillä UPR-suositusten täytäntöönpanon seurannassa. Kansalaisjärjestöillä on lisäksi mahdollisuus antaa oma raporttinsa UPR -työryhmälle valtion ihmisoikeustilanteesta.

UPR-tarkastelussa suosittu temaattinen aihe on lasten oikeudet. UPR-työryhmä antoi 20 lapsia suoranaisesti koskevaa suositusta Suomelle vuonna 2012. Suomen valtio hyväksyi lähes kaikki ja vain kaksi suositusta osittain. Kansalaisjärjestöjen osallistuminen UPR-tarkasteluun tarjoaa mahdollisuuden sekä vahvistaa lapsen oikeuksien komitean valtiolle antamia päätelmiä ja toisaalta nostaa esille niitä ongelmakohtia lasten oikeuksissa, jotka eivät riittävästi ole nousseet esille komitean suosituksissa.

Suomen ihmisoikeustilannetta tarkastellaan jälleen ihmisoikeusneuvoston alaisessa yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun työryhmässä vuonna 2017. Suomalaisten kansalaisjärjestöjen on annettava oma raporttinsa viimeistään 22.9.2016. YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen liittyen, Suomen valtio antaa oman raporttinsa lapsen oikeuksien komitealle vuonna 2017 ja myös vaihtoehtoisen raportin valmistelu on käynnistymässä. Molemmat ihmisoikeusmekanismit – CRC ja UPR – ovat juuri nyt erittäin ajankohtaisia.

Tallinnan seminaarissa

Lue lisää:
UPR – A mid-term report on the implementation of the recommendations by the Government of Finland
UPR -info
UN Universal Periodic Review
Child Rights Connect: Universal Periodic Review, Fact Sheet 1-4
Child Rights Information Network (CRIN): A guide to using the Universal Periodic Review (UPR)
Child Rights Information Network (CRIN): Universal Periodic Review: The Status of Children’s Rights. An Analysis of trends / Review of NGO Participation
HOW TO FOLLOW UP ON UNITED NATIONS HUMAN RIGHTS RECOMMENDATIONS – A Practical Guide for Civil Society

Euroopan neuvoston lapsen oikeuksien strategia – voimakas poliittinen asiakirja

Seminaarissa nousi useamman kerran esille Euroopan neuvoston uusi, järjestyksessään kolmas lapsen oikeuksien strategia ja sen painopistealueet.

Euroopan neuvoston lapsiohjelma Building a Europe for and with Children ja Euroopan neuvoston lapsen oikeuksien strategiat pohjautuvat YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Lapsiohjelman tavoitteena on sisällyttää lasten oikeudet läpileikkaavasti Euroopan neuvoston eri sektoreiden työhön ja tukea jäsenvaltioita kokonaisvaltaisessa lasten oikeuksien työssä yli ministeriörajojen ja poikkileikkaavasti ammatillista vuoropuhelua korostaen. Ohjelman kannalta keskeisiä ja tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat YK:n lapsen oikeuksien komitea, UNICEF, Euroopan komissio ja YK:n lapsiväkivaltaraportin toimeenpanoa seuraava erityisedustaja. Ohjelman tiimoilta tehdään tiivistä yhteistyötä myös monien kansalaisjärjestöjen ja niiden yhteenliittymien kanssa.

Euroopan neuvoston lapsistrategiaa sekä Euroopan neuvoston suosituksia tuotiin esille seminaarissa useissa eri puheenvuoroissa. Muun muassa Regina Jensdottir (EN:n lapsen oikeuksien ohjelman johtaja) sekä Leslie Miller (Regional Advisor, Partnerships, UNICEF) korostivat EN:n lapsistrategian merkitystä voimakkaana valtioiden toimintaa ohjaavana poliittisena asiakirjana.

Lapsistrategian osa-alueista erityisesti osallisuus ja lasten mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon sekä heille suunnattujen palveluiden kehittämiseen olivat esillä eri työryhmissä. Keskustelimme muun muassa Child Rights Connectin teettämästä tutkimuksesta Towards Better Investment in the Rights of the Child: The Views of Children, jossa lapset kertoivat mielipiteitään julkisten varojen käytöstä. Kysely toteutettiin laajasti useassa eri valtiossa ja Lastensuojelun Keskusliitto toteutti kyselyn Suomen osion, josta on tuotettu oma raporttinsa ”Älkää säästäkö tyhmästi lastenne kustannuksella” – Lasten ja nuorten mielipiteitä hallituksen rahankäytöstä.  Kysely on toiminut pohjana myös aiemmin mainitulle ”On Public Spending and the Rights of the Child (Article 4)” yleiskommenttiluonnokselle.

Esille nousivat myös EN:n Child participation assessment tool (2016) sekä Implementation Guide to the Child participation assessment tool (2016). Niillä on keskeinen merkitys lasten osallistumisen oikeuksien toteutumisessa ja edistämisessä.  Lapsen osallisuuden arviointityökalu sisältää 10 indikaattoria, joiden kautta voidaan arvioida, miten lapsen oikeus osallisuuteen on turvattu rakenteiden tasolla, miten tietoisuutta lapsen osallistumisen oikeuksista on edistetty sekä millaisia osallistumisen paikkoja ja tiloja lapsille on luotu.

Lue lisää seminaarista:
8th Regional Meeting of NGOs, Children´s Rights Coalitions Forum in Europe 2016 Tallinn, Estonia
http://eurochild.org/no_cache/events/event-detail/article/children-rights-coalitions-forum-in-europe-2016-19-21-april-tallinn/
https://twitter.com/hashtag/ChildRightsForum16?src=hash

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *