Siirry sisältöön

Suomen lastensuojelu ja venäläislapset

Suomen ja Venäjän lastensuojelujärjestelmät poikkeavat toisistaan paljon, mikä johtaa toisinaan väärinymmärryksiin, kun Suomessa asuvat venäläislapset ovat asiakkaina lastensuojelussa. Lastensuojeluviranomaisilla on velvollisuus arvioida jokainen tilanne erikseen, lapsen edun näkökulmasta. Ratkaisuihin ei vaikuta lapsen kansalaisuus.

Venäläisissä tiedotusvälineissä on jälleen noussut kohu Suomen lastensuojelun viranomaisten toiminnasta suhteessa venäläisiin lapsiin. Tämä ei ole ensimmäinen kerta. Näissä tapauksissa usein todetaan Venäjän mediassa, että kyse on Venäjän kansalaisten diskriminaatioista ja syrjinnästä. Näissä lapsikiistaa koskevissa keskusteluissa perheen yksityistilanne ja lapsen elämä on Venäjällä nostettu julkisuuteen ja sitä kautta osaksi poliittista pelikenttää.

Ennen spekulaatioiden levittämistä on syytä tarkistaa faktoja. On esimerkiksi otettava huomioon, että Suomessa on olemassa lastensuojelulaki, jossa määritellään mikä on lapsen etu, mitä lapsiperheiden hyvinvointi tarkoittaa sekä missä vaiheessa yhteiskunta on velvollinen puuttua perheen tilanteeseen. Lastensuojelulaki on myös vahvasti sidoksissa YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Venäjällä vastaavia kysymyksiä voidaan käsitellä eri perspektiivistä. Myös kulttuuriset taustatekijät vaikuttavat kokonaiskuvaan.

Suomen ja Venäjän järjestelmien välillä on selkeitä eroja esimerkiksi lastensuojeluviranomaisten tavoitteissa ja työskentelyn painopisteissä. Jos Suomessa lastensuojelun viranomaiset ottavat yhteyttä perheeseen, se ei automaattisesti tarkoita lapsen huostaanottoa. Suomessa lastensuojelun tavoite on tukea perhettä ja ehkäistä vakavien ongelmien syntymistä, kun taas Venäjällä puuttuminen tapahtuu yleensä hyvin myöhäisessä vaiheessa.

Vastuu lapsen asioista on kunnalla, ei Suomen valtiolla

Myös terminologisia eroja on otettava huomioon. Kiireellinen sijoitus voi olla lyhytaikainen ratkaisu vaikeaan tilanteeseen. Kiireellisen sijoitukseen on ryhdyttävä vain silloin, kun lapsen elämä ja hyvinvointi ovat vaarassa tai silloin, kun lapsen huoltajat ovat väliaikaisesti kykenemättömiä hoitamaan lastaan ja tämä välittömästi vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä. Huostaanotto on lastensuojelutyön viimesijainen keino turvata lapsen kasvu ja kehitys, johon voidaan ryhtyä vain, jos avohuollon tukitoimet eivät ole olleet mahdollisia, sopivia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Määrällisesti Suomessa on kaiken kaikkiaan huostassa 10 675 lasta ja nuorta. Suurin osa lastensuojelun viranomaisten työskentelystä painottuu avohuoltoon. On hyvä todeta, että jokainen tilanne arvioidaan erikseen, lapsen edun näkökulmasta ja siihen ei vaikuta lapsen kansalaisuus.

Suomessa huostaanoton yhteydessä lapsen huolto säilyy sijoituksen aikana hänen huoltajillaan (tietyin rajoituksin), kun taas Venäjällä vanhemmat menettivät vanhempien oikeudet This Site. Suomessa huostaanotto on aina väliaikainen ratkaisu ja sitä ei voida rinnasta adoptioon, kun taas Venäjällä adoptio on ensisijainen sijaishuoltomuoto.

Jokainen tilanne arvioidaan erikseen, lapsen edun näkökulmasta ja siihen ei vaikuta lapsen kansalaisuus

Suomessa vastuu yksittäisen lapsen asioissa on kunnalla, jolloin valtio ei voi puuttua tilanteeseen. Viranhaltijan antamasta päätöksestä voi ilman oikaisumenettelyä valittaa suoraan hallinto-oikeuteen lapsen ja vanhempien oikeusturvan kannalta erityisen merkittävissä lastensuojeluasioissa. Eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen voi kääntyä, kun epäilee, että viranomainen tai virkamies ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan tai jos kantelija epäilee, että perus- ja ihmisoikeudet eivät ole toteutuneet asianmukaisesti. Kun sosiaalihuollon asiakas kokee tulleensa sosiaalihuollon palveluissa väärin kohdelluksi, hän voi selvitellä tilannettaan myös sosiaaliasiamiehen kanssa. Kantelun voi tehdä myös aluehallintovirastoon.

Lapsikiista-kysymyksiä pohdittaessa toivoisi, etteivät venäläiset tiedotusvälineet systemaattisesti käyttäisi informaatiota, joka on pohjautunut vuodesta toiseen samoihin, useimmiten yksipuolisiin tietolähteisiin. Tarjolla on kuitenkin myös paljon venäjänkielistä faktatietoa Suomen lastensuojelusta.  Tietoa Suomen lastensuojelusta löytyy venäjäksi esimerkiksi osoitteessa www.lastensuojelu.info.

Julia Kuokkanen

Erityisasiantuntija

Julia toimii keskusliitossa erityisasiantuntijana. Hän on ammatiltaan sosiaalityöntekijä ja hänen erityisosaamisensa on Venäjän lastensuojelu. Vapaa-ajalla Julia harrastaa lenkkeilyä ja viettää aikaa perheensä ja ystäviensä kanssa.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *