Siirry sisältöön

Tehokas ja riittävä oikeusturva kuuluu myös lapsille

YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Suomessa sopimus on ollut lakina voimassa vuodesta 1991. Lapsen oikeuksien sopimuksella on ollut keskeinen vaikutus siihen, että lapset nähdään paitsi erityisen suojelun kohteena myös aktiivisina toimijoina ja oikeuksien haltijoina. Lapsen oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon velvoittavat aikuisia varmistamaan lapsen oikeuksien toteutumisen ja myös suojelemaan lapsia heidän oikeuksiinsa kohdistuvilta laiminlyönneiltä.

Children are not ´mini persons´ with ´mini rights´.[1]

YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa toteuttamaan lasten oikeudet

Lapsen oikeuksien sopimus on lasten tarpeisiin laadittu ihmisoikeussopimus, joka ottaa lapset huomioon kokonaisvaltaisesti. Sen taustalla on ajatus lapsista ryhmänä, joka poikkeaa aikuisista kehitysvaiheiltaan ja tarpeiltaan. Lasten oikeuksien loukkauksilla saattaa olla kauaskantoisia, ylisukupolvisia seurauksia, josta syystä lapset ovat ryhmä, joiden oikeuksien kunnioittamiseen ja toteuttamiseen on erityisesti panostettava.

Saattaessaan voimaan lapsen oikeuksien sopimuksen Suomi sitoutui turvaamaan kaikille lapsille yhdenvertaisesti sopimuksen kaikki oikeudet sekä suojelemaan ja edistämään niitä. Sopimusvaltioilta myös edellytetään, että ne ryhtyvät aktiivisiin toimiin saattaakseen sopimuksen laajalti tunnetuksi sekä aikuisten että lasten keskuudessa.

Lasten mahdollisuuksia reagoida oikeuksiensa loukkauksiin on vahvistettava

Lapsilla on lainsäädännön tasolla lähes samat oikeudet kuin aikuisillakin, mutta heidän mahdollisuutensa tuntea oikeutensa ja käyttää niitä riippuvat aikuisten halusta ja kyvystä toteuttaa oikeudet. YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomelle antamien päätelmien perusteella yhtenä keskeisenä lasten oikeuksien toteutumisen haasteena on lapsille soveltuvien oikeudellisten neuvontapalveluiden ja oikeusturvakeinojen puutteellisuus.

Lapsen oikeuksien komitea pitää tärkeänä, että oikeuksien loukkaustapauksissa lapsilla on joko itse tai oikeudellisen edustajan kautta mahdollisuus saattaa epäilty loukkaus tutkittavaksi sekä saadaan asiassa päätös ja hyvitys mahdollisesta ihmisoikeusloukkauksesta. Kysymys on ihmisoikeussopimuksiin liitetystä tehokkaan oikeusturvan vaatimuksesta. Jotta oikeussuojakeino voisi olla tosiasiallisesti tehokas, siltä edellytetään todellista käyttökelpoisuutta eikä ainoastaan teoreettista käyttömahdollisuutta: sen on tarjottava oikeussuojan tarpeessa olevan näkökulmasta todellinen ja rationaalinen mahdollisuus ratkaista asia.

Se, että lapsilta puuttuvat heille soveltuvat kanavat reagoida oikeuksien loukkauksiin, paljastaa sen, että lasten oikeuksia pidetään jossain määrin ikään kuin ”minikansalaisten minioikeuksina”. Keskustelu lapsille ja nuorille suunnatuista oikeudellisista neuvonta- ja tukipalveluista ei ole riittävästi noussut lapsipolitiikkaa harjoittavien agendalle. Eduskunnan oikeusasiamiehen lastensivut ovat hyvä avaus lasten oikeusturvakeinojen kehittämisessä. Paljon on kuitenkin vielä tehtävä, ennen kuin täytämme lapsen oikeuksien komitean lasten oikeusturvalle asettamat vaatimukset.

[1] Geraldine Van Bueren: Child Rights in Europe. Council of Europe 2007.

Suvianna Hakalehto, oikeustieteen professori (erityisesti lapsioikeus ja koulutusoikeus), Itä-Suomen yliopisto
Hanna Heinonen, toiminnanjohtaja, Lastensuojelun Keskusliitto

Blogaus on osa #oikeuskuuluukaikille -kampanjaa

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *