Siirry sisältöön

Terveisiä tulppaanien maasta!

FICE_Hollanti

Osallistuimme Hollannin Almelossa 30.3.2016 järjestettyyn seminaariin Community based care. Osallistujia oli noin kahdestakymmenestä eri maasta, kaukaisimmat Australiasta ja Hong Kongista.

Seminaarin pääpuhujana oli hollantilainen Jos de Blok, joka kertoi vuonna 2006 perustamastaan neljän hengen tiimistä koostuneesta Buurtzorgista. Tämä nykyisin myös kansainvälisesti tunnettu malli keskittyi alun perin kotisairaanhoidon tarjoamiseen. Yritys sai alkunsa tyytymättömyydestä liialliseen byrokratiaan, yksin työskentelyyn ja ammatillisen osaamisen ohittamiseen: Blokin kokemuksen mukaan työskentelyssä oli etäännytty liian kauas asiakkaista ja heidän tarpeisiinsa vastaaminen oli toissijaista muihin velvollisuuksiin nähden.

Byrokratian tilalle luottamusta

Buurtzorg korostaa luottamusta ja byrokratian vähentämistä työskentelyn välttämättömänä lähtökohtana. Monen lapsen ja perheen kohdalla erityisenä haasteena on se, että heidän asioitaan hoitaa useat erikoistuneet toimijatahot. Haastavissa elämäntilanteissa perheen ympärillä saattaa häärätä kokonainen ammattilaisten armeija. Vuonna 2015 Hollannissa voimaan tullut uusi Youth Law korostaa palveluiden integrointia, ennaltaehkäisevää työskentelyä ja lähiyhteisön merkitystä lapsen ja perheen hyvinvoinnille.

Buurtzorg korostaa kotona annettavan käytännöllisen tuen merkitystä sekä vanhempien tukemisen ja perheen näkökulmasta elämään liittyvän normaalin vahvistamista. Mallin perusajatuksena on, että virallisia organisatorisia rakenteita tärkeämpiä ovat epäviralliset verkostot. Yhteisöllisyyden kuntouttavaa merkitystä olisi hyvä vahvistaa myös suomalaisissa käytännöissä ja löytää toimivia keinoja perheiden auttamiseksi.

Tukea perheen jälleenyhdistämiseksi

Suomalaisesta lastensuojelusta keskusteltiin kahdessa työpajassa, joista toinen pidettiin yhdessä hollantilaisen De Rading -nimisen palveluntuottajatahon edustajien kanssa. He esittelivät vanhemmuuden arvioimiseksi ja tukemiseksi kehitettyä melko intensiivisen tuen mallia (2thepoint foster care). Sitä käytetään tilanteissa, joissa lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle. Hollannissa tavoitteena on, että noin 6–12 kk sijoituksen alkamisesta voitaisiin arvioida perheen jälleenyhdistämisen mahdollisuudet ja lapsen pysyvän kotiin palaamisen edellytykset. Tämän on todettu edellyttävän vanhempien tiivistä tukemista ja sitä, että työskentelyllä on hyvin konkreettiset tavoitteet.

Yhteiset haasteet, applikaatiosta apua?

Työpajassa katsottiin myös Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen projektissa tuotettu video, jossa 15 nuorta neljästä eri pohjoismaasta kertovat kokemuksistaan sijaishuollossa ja itsenäiseen elämään siirtymisestä sekä muotoilevat 12 viestiä ammattilaisille ja päättäjille. Työpajaan osallistuneet tunnistivat hyvin videossa esille tuodut asiat: sijoituksen jälkeisessä tuessa haasteet vaikuttavat yhteisiltä. Keskustelua käytiin siitä, miten nuoria voitaisiin tukea paremmin itsenäiseen elämään siirtymisessä. Hollannissa on kehitetty mobiiliaplikaatio itsenäistyvien nuorten tueksi, jonka kautta he voivat saada neuvoa, tukea ja tietoa esimerkiksi käytännön asioiden hoitamiseen liittyen. Kukahan meillä ottaisi koppia vastaavanlaisen applikaation suunnittelusta?

Miia Pitkänen

Ohjelmajohtaja

Miia vastaa keskusliiton ohjelmatyöstä ja kansainvälisestä yhteistyöstä, asiantuntijatyönä tehdystä sisältötyöstä ja sen kehittämisestä sekä vaikuttamistyöstä. Lisäksi Miia toimii lapsipolitiikan ja lastensuojelun asiantuntijana.

Susanna Hoikkala

Erityisasiantuntija

Susannan erityisasiantuntemus liittyy lapsen asemaa, lastensuojelun sijaishuoltoa ja sosiaalityötä koskeviin kysymyksiin. Hän tuntee varsinkin laitoshoidon kenttää niin käytännön työkokemuksen kuin tutkimustyönkin kautta.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *