Siirry sisältöön

Vastakkainasettelu ei edistä lapsen etua

Lapsikiistat Suomen ja Venäjän välillä ovat saaneet paljon huomiota tiedotusvälineissä ja ne ovat herättäneet monia keskusteluja myös kansainvälisellä tasolla vuodesta 2008 lähtien.

Lapsikiistat ovat suhteellisen uusi ilmiö, jota on tutkittu hyvin vähän. Vuodesta 2008 lähtien venäläisten tiedotusvälineiden kiinnostus aihetta kohtaan on selkeästi kasvanut.

Venäjän mediassa on liikkunut paljon erilasia artikkeleita, jotka välittävät melko vääristyneen kuvan Suomen lastensuojelusta. Valitettavasti tieto on pohjautunut useimmiten yksipuolisiin tietolähteisiin.

Viimeisin kohu koskee Jämsän lastensuojelua ja Suomen lastensuojelujärjestelmä on jälleen leimattu ihmisoikeuksia loukkaavaksi organisaatioksi ja uhkaksi venäjänkielisille perheille.

Sosiaali -ja terveys ministeriö on reagoinut kohtuun esittämällä faktatietoja lastensuojelulaista ja menettelytavoista. Lastensuojelulaki on myös saatavilla venäjän kielellä sosiaali-ja terveysministeriön sivuilla.

Medialla tärkeä rooli

On hyvä muista, että eri tiedotusvälineet ovat tärkeässä roolissa silloin, kun halutaan laventaa käsitystä lastensuojelun toiminnasta ja loiventaa ennakkoluuloja sekä oikoa epäselvyyksiä.

Lastensuojelun näkyminen tiedotusvälineissä ja sen myötä avoin julkinen keskustelu lastensuojelusta lisää paitsi asiakkaiden ja ylipäätään kansalaisten, myös lastensuojelun yhteistyökumppaneiden ymmärrystä lastensuojelun toimintatavoista ja mahdollisuuksista.

Tällainen lastensuojelun läpinäkyvyys lisää luottamusta lastensuojelua kohtaan ja edistää palveluiden laatua. Lastensuojelun työntekijöitä säätelee tiukka salassapitovelvollisuus mutta se ei tarkoita sitä, ettei asiasta voida keskustella yleisellä tasolla.

Laajentamalla Venäjän median tietoisuutta Suomen lastensuojelusta sekä ylläpitämällä keskusteluyhteys aktiivisena saadaan aikaiseksi paljon paremmat tulokset.

Vastakkainasettelusta haittaa

Venäjän tiedotusvälineissä perheiden ja lasten yksityiselämä on valitettavasti nostettu julkisuuteen ja sitä kautta osaksi poliittista pelikenttää. Tämä taas on ristiriidassa lapsen etua koskevan periaatteen kanssa.

On mielestäni hieman erikoista, että yksittäisestä tapauksesta halutaan kerta toisensa jälkeen tehdä näyttävä spektaakkeli. En voi muuta kuin ihmetellä ketä tämä palvelee? Erimielisyyksiä lastensuojelukysymyksissä ei saa käyttää politiikan välineenä ja tällainen vastakkainasettelu ei edistä lasten asemaa, eikä vahvista yhteistyötä.

Venäjänkieliset ovat Suomen suurin ja nopeimmin kasvava maahanmuuttajaryhmä ja tähän on myös osattava reagoida. Paljon on jo tehty sen eteen, että tietoa lastensuojelusta olisi mahdollisemman monille saattavilla omalla kielellä.

Sosiaalialan ammattilaisille on järjestetty koulutuksia, jossa on käsitelty venäläisten kulttuurista pääoma sekä Suomen lastensuojelulain ja Venäjän perhelain eroavaisuuksia.

Syksyllä on tulossa seminaari ”Lastensuojelu ja venäjänkielinen asiakas: yhteisymmärryksestä yhteistyöhön”, jossa sosiaalialan ammattilaiset yhdessä venäjänkielisten vanhempien kanssa pohtivat sitä, onko venäjänkielisten vanhempien sekä suomalaisten sosiaalityöntekijöiden ja järjestöjen edustajien suora keskustelu mahdollista.

Venäjän ja Suomen välillä on perinteisesti ollut paljon yhteistyötä myös lastensuojelun kontekstissa. Tämä yhteistyö on tuottanut hienoja tuloksia. Toivottavasti onnistumisia osataan muistella useimmin, sillä ne kantavat paljon pidemmälle kuin vastakkainasettelut.

Julia Kuokkanen

Erityisasiantuntija

Julia toimii keskusliitossa erityisasiantuntijana. Hän on ammatiltaan sosiaalityöntekijä ja hänen erityisosaamisensa on Venäjän lastensuojelu. Vapaa-ajalla Julia harrastaa lenkkeilyä ja viettää aikaa perheensä ja ystäviensä kanssa.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *