Siirry sisältöön

Velkaantumisen vuoksi loukussa

Tämän vuoden YK:n lapsen oikeuksien päivän (20.11.2015) kansallisena teemana on lapsiperheköyhyys. Omalta osaltaan tähän aiheeseen liittyi seminaari Nuoret, velka ja yhteiskunta: Koukusta loukkuun.

Seminaari oli osa Suomen Akatemian rahoittamaa projektia Nuoret ja velka, jossa tutkitaan nuorten velkaongelmien luonnetta, lainsäädännön tilaa ja viranomaisten toimintaa velkaongelmiin ja ylivelkaantumiseen liittyen.

Aihe on valitettavan ajankohtainen: maksuhäiriömerkintöjen määrä hipoo jälleen 1990-luvun laman jälkeisiä ennätyslukemia.

Ylivelkaantuminen

Ylivelkaantumiselle ei ole tarkkaa ja yksiselitteistä määritelmää. Sillä viitataan usein tilanteeseen, jossa välttämättömien menojen jälkeen henkilölle ei jää riittävästi rahaa veloista suoriutumiseen, eikä hänellä myöskään ole omaisuutta velkojen kuittaamiseen. Hallinnollisesta näkökulmasta katsottuna ylivelkaantuminen todentuu hallinnollisella päätöksellä maksuhäiriömerkinnästä.

Ylivelkaantumisella on useita kauaskantoisia seurauksia. Ylivelkaantumiseen liittyvillä taloudellisilla huolilla on todettu olevan yhteys mielenterveyden häiriöihin ja myös fyysiseen sairastavuuteen, työkyvyttömyyteen sekä ongelmiin parisuhteessa ja sosiaalisessa elämässä.

Nuorten ylivelkaantuminen on erityisen suuri riski syrjäytymisen kannalta. Ylitsepääsemättömät velat voivat oleellisesti heikentää nuoren halua ja mahdollisuuksia hakeutua ja kiinnittyä työelämään.

Ylivelkaantumisen ylisukupolvistavista vaikutuksista tiedetään vielä vähän, mutta kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu perheen vaikean taloudellisen tilanteen vaikuttavan selkeästi lasten hyvinvointiin.

Perustuslakivaliokunta on useassa eri yhteydessä todennut, että ylivelkaantumisen sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset voivat olennaisesti vaikuttaa velkaantuneen henkilön perusoikeusasemaan.

Pitkäaikainen ylivelkaantuminen ja siihen usein liittyvä syrjäytyminen saattavat merkittävästi kaventaa esimerkiksi yksilön itsemääräämisoikeutta, liikkumisvapautta, ammatinvalinnanvapautta sekä sivistyksellisiä ja kulttuurisia oikeuksia samoin kuin hänen oikeuttaan asumisen omatoimiseen järjestämiseen.

Lapset ja nuoret ulosotossa

Viime keväänä just ennen kesäloman alkua, kortti + kilvet, 2kk ajokieltoo, 12kk suorituskieltoa, 108e sakkoo, 220e verot, 400e vakuutusmaksuja, sit 100e piti ostaa osia että saa katsastuksesta, plus tietty 100e katsastus. Kivasti meni kesä polkupyöräillessä (:”

(Kommentti on Rantalan ym. artikkelista ”Mopoilun nurjat puolet: laittomat ulottuvuudet ja oikeudelliset seuraamukset”)

Vaikka alaikäiset ovat selkeä vähemmistö ulosottotilastoissa, heitä on kuitenkin tälläkin hetkellä toista tuhatta ulosoton asiakkaina. Suurin osa nuorista hoitaa raha-asiansa ilman maksuhäiriöitä, mutta osalla tilanne on toinen, mikä voi vaikuttaa merkittävästi nuoren elämään ja tulevaisuuteen. Itsenäisen elämän aloittaminen velkavaikeuksissa voi olla hankalaa, sillä useat arjen asiat vaativat kunnossa olevia luottotietoja.

OTT Maarit Hovila pohti puheenvuorossaan, miksi alaikäiset joutuvat velkaongelmiin. Tarkastelussaan Hovila oli jakanut alaikäiset kahteen ryhmään: 15 vuotta täyttäneisiin ja alle 15-vuotiaisiin.

Jako on perusteltu, sillä alle 15-vuotiaiden velat johtuvat lähtökohtaisesti vanhempien toimista ja 15‒17 -vuotiaiden alaikäisten velkaongelmat aiheutuvat pääsääntöisesti nuorten itsensä käyttäytymisestä.

Viisitoista vuotta täyttäneiden alaikäisten osalta ulosottovelat muodostuvat yleisimmin joko joukkoliikenteen tarkastusmaksuista tai mopoiluun liittyvistä kustannuksista ja sen seurauksena saaduista rangaistusmääräyssakoista.  Maksamattomina ne etenevät ulosottoon suhteellisen ripeällä aikataululla.

Mopoilun kustannuksia kasvattavat myös ulosottoon edenneet liikennevakuutusmaksut. Näiden syiden lisäksi peruuttamatta jääneistä hammashoitokäynneistä kertyneet maksut kiilaavat nuorilla yleisempien ulosoton perusteiden joukkoon.

Pitkälti nuorten ulosottovelat siis syntyvät maksuista, joita peritään julkisen vallan toimesta. Hovila totesi, että joukkoliikenteen tarkastusmaksuissa ja hammashoitomaksuissa ”yksittäinen saatava on verraten pieni ja perintäintressi velkojalle vähäinen. Silti useat sadat nuoret joutuvat näiden maksujen vuoksi ulosottoon.”

Alkuperäisen velkasumman ei siis tarvitse olla edes suuri, mutta jos se päätyy ulosottoon ja nuori saa siitä maksuhäiriömerkinnän, itsenäisen elämän aloittaminen voi olla yllättävän vaikeaa. On vaikeuksia saada vuokra-asuntoa, opintolainaa, työpaikkaa, nettipankkitunnuksia, vakuutuksia jne. Tämä taas saattaa lisätä syrjäytymisriskiä.

Hovila oli huolestunut erityisesti alle 15-vuotiaista lapsista, joiden velkaantuminen ei ole tapahtunut heidän omasta tahdostaan. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun lapsen saaman lahjan tai perinnön veronmaksu on laiminlyöty, lapsen nimissä olevan kiinteistön verot on jätetty maksamatta tai lapsen nimissä on yritystoimintaa, jonka mukanaan tuomat lakisääteiset maksut ovat rästissä.

Vaikka tämän ikäryhmän velallisten lukumäärä jää muutamaan kymmeneen, silti velkasummat voivat yksittäisen lapsen kohdalla muodostua määrältään suuriksi.

Hovila totesi, että lainsäätäjällä on ollut hyvä tarkoitus puuttua tehokkaasti erityisesti pienten lasten ilman omaa vaikutustaan tapahtuneeseen velkaantumiseen, mutta viranomaistoiminta ontuu.

Maistraateilla ei ole riittävästi resursseja, käytännöt ovat vaihtelevia ja yhteistyö eri viranomaisten välillä takkuilee. Lapsen huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsen taloudellisten asioiden hoitamisessa, mutta tärkeää on myös muodostaa riittävä yhteiskunnan turvaverkko tilanteisiin, jossa lapsen etu sitä vaatii.

Mikä neuvoksi?

Seminaariyleisön kommentit antoivat ymmärtää, että paljon asioita tehdään jo nyt, jotta nuorten velkaongelmat saadaan kuriin ja ylivelkaantumisen kierre estettyä. Järjestöt ja eri yhteisöt tarjoavat apua ja neuvontaa, lainsäädäntö on luonut mahdollisuuksia viranomaisten yhteistoimintaan ja periaatteessa turvaverkko on kudottu.

Miksi kuitenkin osa lapsista ja nuorista putoaa sen lävitse?

Vaikka velkaongelmat koskevat pientä joukkoa lapsia, on alaikäisen velkaantuminen aina vakava asia. Seminaarin viesti oli selkeä: ennakollisen suojan parantaminen sekä lainsäädännössä että viranomaistoiminnassa, on tärkeää, jos halutaan estää alaikäisten velkaantumista.

Valitettavasti järjestelmä vain on rakentunut jälkikäteisen puuttumisen varaan. Lisäksi viranomaisyhteistyö kangertelee käytännössä resurssipulasta johtuen. Hovilan mukaan maistraattien tulisi keskittyä erityisesti niihin tilanteisiin, joissa ulosottoviranomaiselta tuleva ilmoitus koskee alle 15-vuotiasta.

Ilmiselvä ongelma on myös se, että nuoret eivät tiedä toimijoista, keiden puoleen he velkavaikeuksissaan voisivat kääntyä. Nuorille suunnattu tiedottaminen tapahtuu pääsääntöisesti aikuisten ehdoilla.

Useissa eri yhteyksissä on korostettu, että viranomaistiedottamisen ja -ohjauksen tulisi tapahtua nuorille ymmärrettävällä ja heitä kiinnostavalla tavalla sekä monipuolisesti niillä viestintävälineillä ja niiden kanavien kautta, joita nuoret ovat tottuneet käyttämään. Asia on merkittävä nuorten oikeusturvan kannalta.

Lähes kaikissa puheenvuoroissa toivottiin itsenäistymisen kynnyksellä oleville nuorille annettavaa opastusta raha-asioiden hoidossa. Ensiarvoisen tärkeää on kotona saatu oppi, mutta myös koulussa ja opiskelussa tulisi ottaa oman talouden hoito puheeksi.

Tietoa siitä, kuinka raha-asioita kannattaa hoitaa ja mitkä ovat seuraamukset, jos niistä ei huolehdi.

Lähteet ja lisätietoa:

Blomgren, J. & Maunula, N. & Hiilamo, H.: Sairastuttaako velka? 15 vuoden seurantatutkimus pitkäaikaisesti ylivelkaantuneista. Yhteiskuntapolitiikka 3/2014, s. 245‒263.

Hovila, M.: Alaikäisen velallisen perusoikeussuojan turvaaminen. Oikeus 3/2015, s. 281‒299.

Linna, T.: Nuori velkajärjestelyssä – Fresh start vai syrjäytyminen? Oikeus 1/2015, s. 26‒43.

Länsineva, P.: Pikaluottojen sääntely ja perusoikeudet. Lakimies 6/2010, s. 1054‒1060.
Rantala, K. & Majamaa, K. & Oksanen, A.: Mopoilun nurjat puolet: laittomat ulottuvuudet ja oikeudelliset seuraamukset. Nuorisotutkimus 1/2015, s. 38-54.

Takuu-Säätiö http://www.takuu-saatio.fi/

Mun talous -verkosto http://muntalous.fi/

Talous- ja velkaneuvonta http://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Maksut-laskut-perinta/talous–ja-velkaneuvojat/

MLL, Lasten ja nuorten puhelin, netti ja chat http://www.mll.fi/mll/auttavatpuhelimet/lnpn/

Kirsi Pollari

Erityisasiantuntija

Kirsi on lakimies ja toimii erityisasiantuntijana Lastensuojelun Keskusliitossa. Hänen tehtäväalueensa on lapsen oikeudet. Erityisesti hän on perehtynyt vammaisten lasten oikeuksiin ja lasten terveydenhuoltoon liittyviin kysymyksiin.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *