Siirry sisältöön

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen perusteet luodaan varhaiskasvatuksessa

Kaikissa opetusympäristöissä on edistettävä lasten aktiivista roolia osallistavassa oppimisympäristössä.

Lastensuojelun Keskusliiton vastaus opetus- ja kulttuuriministeriölle kommenttipyyntöön koskien demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta opettajankoulutuksessa

Lastensuojelun Keskusliitto pitää erittäin tärkeänä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen kehittämistä ja lisäämistä opettajankoulutuksessa.

Lastensuojelun Keskusliitto painottaa lausunnossaan erityisesti seuraavia näkökulmia:

Kaikissa opetusympäristöissä pitäisi edistää lasten aktiivista roolia osallistavassa oppimisympäristössä. Lasten osallistuminen on välttämätöntä, jotta luokkaan voidaan luoda sosiaalinen ilmapiiri, joka lisää yhteistyötä ja vastavuoroista tukea, jota lapsilähtöinen interaktiivinen oppiminen edellyttää.

Lastensuojelun Keskusliitto arvostaa sitä, että eri opetussuunnitelmien perusteissa tuodaan esille ihmisoikeuskasvatusnäkökulmaa. Keskusliitto pitää tärkeänä sitä, että mainittu arvopohja ei jää vain yleiselle maininnan tasolle vaan konkretisoituu opetuksessa. Tarvitaan selkeitä keinoja siihen, kuinka opettajat voivat konkreettisesti käsitellä ihmisoikeuksia lasten ja nuorten kanssa koulussa ja opiskelussa.

Keskusliitto painottaa, ettei mikään demokratia- tai ihmisoikeuskasvatuskeino ole tehokas sinällään, vaan sen tekevät tehokkaaksi keinon hyödyntäjät. Opetuksen tulee tapahtua ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla ja voimaannuttaa lapsia ja nuoria ihmisoikeuksien toteuttamiseen.

Keskusliitto korostaa, että erityisen tärkeää olisi luoda jatkumo demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksessa varhaiskasvatuksesta kouluelämään ja kaikkeen opiskeluun. Näiden periaatteiden ja teemojen tulee olla kiinteästi esillä jo varhaiskasvatuksessa, jolloin perusteet sosiaalisille taidoille luodaan.

Tärkeää on, että demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus suunnitellaan, toteutetaan ja myös sen toteutumista seurataan systemaattisesti.

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus vaatii välttämättä laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Kansalaisyhteiskunnalla ja järjestöillä on asiassa merkittävä rooli.

Keskusliitto pitää tärkeänä, koulun ja kodin välistä yhteistyötä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksessa.

Yksi merkittävä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen osa-alue on tiedottaminen YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta lapsille ja nuorille. Kaikkien lasten kanssa työskentelevien tulee tuntea lapsen oikeuksien sopimuksen sisältö ja velvoitteet, jotta lapsen oikeudet voivat toteutua riittävällä tavalla.

Keskusliiton tärkeimpiä tehtäviä on ajaa lapsen etua, vaikuttaa yhteiskuntapoliittisesti lapsia koskevassa päätöksenteossa ja yhdistää eri tahojen lastensuojeluasiantuntemus. Lastensuojelun keskusliitto kommentoi demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta opettajankoulutuksessa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta.

Lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) 29 artiklassa edellytetään koulutusta, joka kehittää kunnioitusta ihmisoikeuksia kohtaan. Koulutuksen tulisi mm. antaa tietoa ihmisoikeussopimusten sisällöstä. LOS 29 artiklan mukaan oppimisen peruspäämäärien tehtävänä on antaa lapselle elämisen taitoja, vahvistaa lapsen kykyä nauttia kaikista eri ihmisoikeuksista ja edistää kulttuuria, johon asianmukaiset ihmisoikeusarvot vaikuttavat. Tavoitteena on voimaannuttaa lasta kehittämällä hänen taitojaan, oppimistaan ja muita valmiuksia, ihmisarvoa, itsetuntoa ja itseluottamusta.[1]

Kaikilla YK:n jäsenvaltioilla on velvollisuus järjestää ihmisoikeuskasvatusta ja -koulutusta. YK:n jäsenvaltiot ovat hyväksyneet vuonna 2012 YK:n ihmisoikeuskasvatusta koskevan julistuksen[2]. Ihmisoikeuskeskus on kiteyttänyt YK:n julistuksen ihmisoikeuskasvatuksen määritelmän seuraavasti: ”Ihmisoikeuskasvatusta on kaikki sellainen koulutus, kasvatus ja tiedotus, joka tähtää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien maailmanlaajuiseen kunnioitukseen, ja joka siten ehkäisee ihmisoikeusloukkauksia. Ihmisoikeuskasvatus antaa ihmisille tietoja, taitoja ja ymmärrystä omien asenteiden ja toimintatapojen kehittämiseksi vahvistamaan ihmisoikeusmyönteistä kulttuuria. Tähän kuuluu sekä omien oikeuksien tunnistaminen, että toisten oikeuksien kunnioittaminen.”[3]

Tärkeä ohjeistus demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen kannalta on myös Euroopan neuvoston demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta koskeva peruskirja[4], jossa määritellään kasvatus demokraattiseen kansalaisuuteen. Määritelmän mukaan se tarkoittaa koulutusta, kasvatusta, tietoisuuden lisäämistä, tietoa, käytäntöjä ja toimintaa, joilla oppijoille pyritään antamaan tietoa, taitoja ja ymmärrystä ja kehittämään heidän näkemyksiään ja käyttäytymistään siten, että he saavat edellytykset käyttää ja puolustaa demokraattisia oikeuksiaan ja vastuitaan yhteiskunnassa arvostaen monimuotoisuutta ja osallistuen aktiivisesti demokraattiseen toimintaan demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta edistävällä ja suojaavalla tavalla.

Yhteistä sekä demokratia- että ihmisoikeuskasvatukselle on oppijoiden kokemus osallisuudesta. Lasten ja nuorten osalta tätä korostaa myös lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artikla[5]. Kaikissa opetusympäristöissä pitäisi edistää lasten aktiivista roolia osallistavassa oppimisympäristössä. Lapsen oikeuksien komitea on tuonut esille, että opetusviranomaisten on otettava lasten näkemykset huomioon opetus- ja koulutusohjelmia suunniteltaessa. Lasten osallistuminen on välttämätöntä, jotta luokkaan voidaan luoda sosiaalinen ilmapiiri, joka lisää yhteistyötä ja vastavuoroista tukea, jota lapsilähtöinen interaktiivinen oppiminen edellyttää.[6]

Lapsen oikeuksien komitea korostaa, että ihmisoikeuskasvatuksella voidaan vaikuttaa lasten motivaatioon ja käyttäytymiseen vain, jos ihmisoikeuksia kunnioitetaan niissä instituutioissa, joissa lapset leikkivät ja oppivat yhdessä muiden lasten ja aikuisten kanssa.[7]

Demokratiakasvatusselvityksen[8] johtopäätöksissä ja ehdotuksissa tuodaan selkeästi esille, että konkreettisia toimia oppilaiden todellisen kuulemisen ja osallisuuden varmistamiseksi pitäisi lisätä koulun ja kunnan kaikessa toiminnassa. Selvityksessä myös tuodaan esille, että lasten ja nuorten on saatava osallistua kansalaisyhteiskunnassa käytävään keskusteluun, päätöksentekoon ja toimintaan. Lasten aito kuuleminen ja osallistuminen laajemmin yhteiskunnassa edellyttävät sitä tukevaa asenneilmapiiriä.

Lastensuojelun Keskusliitto arvostaa sitä, että eri opetussuunnitelmien perusteissa tuodaan esille ihmisoikeuskasvatusnäkökulmaa. Erityisesti perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) tuodaan esille opetuksen arvopohjana ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusteissa tuodaan esille, että perusopetuksen tulee edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista.

Keskusliitto pitää tärkeänä sitä, että mainittu arvopohja ei jää vain yleiselle maininnan tasolle vaan konkretisoituu opetuksessa. Tässä opettajan koulutuksella on suuri merkitys. Jotta demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus voivat vahvistua opetuksessa, tarvitaan paitsi opetuksen ja koulun asialle myönteistä ja arvostavaa ilmapiiriä myös selkeitä keinoja, kuinka opettajat voivat konkreettisesti käsitellä ihmisoikeuksia lasten ja nuorten kanssa koulussa ja opiskelussa. Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että opettajiksi opiskeleville on olemassa jo hyvää konkreettista materiaalia ihmisoikeuskasvatukseen, jota kannattaa hyödyntää. Yksi tällainen on esimerkiksi ”Compasito, Lasten ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja”, joka on Euroopan neuvoston suomeksi käännettyä ihmisoikeuskasvatusmateriaalia lapsille.[9] Tärkeää on huomata, että pelkkä kirjallinen materiaali ei ole riittävää vaan tarvitaan myös koulutusta materiaalin käyttöön[10].

Sisäasianministeriön hankkeessa Yhdenvertaisuus etusijalle (YES -hanke) tuotettiin selvitys syrjinnän vastaisen pedagogiikan keinoista ja käytännöistä[11]. Selvityksessä keskityttiin tarkastelemaan oppimistilanteiden yhdenvertaisuuden lisäämiseen sekä ryhmienvälisiä suhteita edistämiseen pyrkiviä interventioita. Selvitys korosti, ”ettei mikään syrjinnän vastaisen pedagogiikan keino ole tehokas sinällään, vaan sen tekevät tehokkaaksi keinon hyödyntäjät. Opettajien koulutuksen merkitys on hyvien ryhmienvälisten suhteiden kannalta keskeistä. Olisi lisäksi tärkeää, että koulun normit tukisivat sekä syrjinnän vastaisen pedagogiikan keinojen suunnittelua ja käyttöä että syrjinnän seurantaa.” Laadukkaan ihmisoikeuskasvatuksen tulee sisältää opetusta ihmisoikeuksiin liittyvistä arvoista, normeista ja mekanismeista. Lisäksi opetuksen tulee tapahtua ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla ja voimaannuttaa ihmisiä ihmisoikeuksien toteuttamiseen.[12] Ihmisoikeuskasvatus ei välity vain sanojen vaan myös aikuisten tekojen ja esimerkin kautta. Lastensuojelun Keskusliitto painottaa koulun ja kodin välisen yhteistyön merkitystä myös demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksessa.

Ei riitä, että ihmisoikeuskasvatus painottuu vain perusopetukseen vaan demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tulee olla perusperiaatteena paitsi lukiossa myös toisen asteen koulutuksessa. Keskusliitto korostaa, että erityisen tärkeää olisi luoda jatkumo demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksessa varhaiskasvatuksesta kouluelämään. Näiden periaatteiden ja teemojen tulee olla esillä jo varhaiskasvatuksessa, jolloin perusteet sosiaalisille taidoille luodaan. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tulee olla suunnitelmallista ja tavoitteellista[13] ja se tulee valtavirtaistaa lävitse koko opetuksen ja kasvatuksen päiväkodista kouluun ja oppilaitoksiin saakka.

Lastensuojelun Keskusliitto korostaa EN:n demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta koskevan peruskirjan toteamusta: ”Kasvatus demokraattiseen kansalaisuuteen ja ihmisoikeuskasvatus ovat elinikäinen prosessi. Näiden asioiden sisäistämisessä tarvitaan lukuisia sidosryhmiä, kuten päättäjiä, opetusalan ammattilaisia, oppijoita, vanhempia, oppilaitoksia, opetusviranomaisia, virkamiehiä, kansalaisjärjestöjä, nuorisojärjestöjä, tiedotusvälineitä ja suurta yleisöä.” Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta ei voi lokeroida ainoastaan koulun toimijoille vaan se vaatii välttämättä laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Kansalaisyhteiskunnalla ja järjestöillä on asiassa merkittävä rooli.

Lastensuojelun Keskusliitto pitää erittäin tärkeänä, että demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus suunnitellaan, toteutetaan ja myös sen toteutumista seurataan systemaattisesti[14]. Tämä on ainut tapa kehittää kasvatusta ja myös löytää hyviä toimintatapoja ja käytäntöjä, joita voidaan laajemmin hyödyntää opetuksessa.

Yksi merkittävä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen osa-alue on tiedottaminen YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta lapsille ja nuorille. Myös Opettajat ja opettajiksi opiskelevat tarvitsevat tietoa lapsen oikeuksien sopimuksen oikeuksista sekä niiden vaikutuksesta lasten eri elämän osa-alueilla. Kaikkien lasten kanssa työskentelevien tulee tuntea lapsen oikeuksien sopimuksen sisältö ja velvoitteet, jotta lapsen oikeudet voivat toteutua riittävällä tavalla. Lapsen oikeuksien komitea on Suomelle antamassaan suosituksissa todennut, että lapsen oikeuksien sopimusta koskevaa tiedotusta tulee lisätä ja järjestelmällistä koulutusta toteuttaa lasten parissa työskenteleville ammattiryhmille. Komitea on huomauttanut Suomea siitä, että tietämys, tiedotus ja koulutus lapsen oikeuksien sopimuksesta ovat puutteellisia.[15]

Lastensuojelun Keskusliitto korostaa vielä lopuksi, että luodakseen tuleville opettajille valmiudet toteuttaa laadukasta demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta, opettajankoulutuksen tulee lähestyä asiaa kokonaisvaltaisesti siten, että se sisältää edellä mainitut elementit.

Ihmisoikeusvaltuuskunnan selvitys ihmisoikeuskasvatuksesta julkaistaan joulukuussa 2013 ja se tulee kattamaan laajasti suomalaisen koulutusjärjestelmän. Tämä selvitys tuottaa arvokasta tietopohjaa mm. varhaiskasvatuksen ja koulujen ihmisoikeuskasvatukselle.


[1] Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 1 (2001), CRC/GC/2001/1.

LOS 29 artikla, 1 kohta: ”Sopimusvaltiot ovat yhtä mieltä siitä, että lapsen koulutuksen tulee pyrkiä:

a) lapsen persoonallisuuden, lahjojen sekä henkisten ja ruumiillisten valmiuksien mahdollisimman täyteen kehittämiseen;
b) ihmisoikeuksien ja perusvapauksien sekä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden kunnioittamisen kehittämiseen:
c) kunnioituksen edistämiseen lapsen vanhempia, omaa sivistyksellistä identiteettiä, kieltä ja arvoja, lapsen asuin- ja synnyinmaan kansallisia arvoja sekä hänen omastaan poikkeavia kulttuureita kohtaan;
d) lapsen valmistamiseen vastuulliseen elämään vapaassa yhteiskunnassa ymmärryksen, rauhan, suvaitsevaisuuden, sukupuolten välisen tasa-arvon ja kaikkien kansakuntien, etnisten, kansallisten ja uskonnollisten ryhmien sekä alkuperäiskansoihin kuuluvien henkilöiden välisen ystävyyden hengessä;
e) kunnioituksen edistämiseen elinympäristöä kohtaan.”

[2] United Nations Declaration on Human Rights Education and Training http://www.ohchr.org/EN/Issues/Education/Training/Pages/UNDHREducationTraining.aspx

[3] Ihmisoikeuskeskus http://www.ihmisoikeuskeskus.fi/mita-teemme/perus-ja-ihmisoikeuksien-edistam/

[4] Euroopan neuvoston demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta koskeva peruskirja. http://www.coe.int/t/dg4/education/edc/Source/Charter/Charterpocket_FIN.pdf Recommendation CM/Rec(2010)7 of the Committee of Ministers to member states  on the Council of Europe Charter on Education for Democratic Citizenship and Human Rights Education. https://wcd.coe.int/ViewDoc.jsp?id=1621697

[5]LOS 12 artikla, 1 kohta: ”Sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.”

[6] Lapsen oikeuksien komitean yleinen huomautus nro 12 (2009), CRC/C/GC/12.

[7] Lapsen oikeuksien komitean yleinen huomautus nro 12 (2009), CRC/C/GC/12.

[8] Demokratiakasvatusselvitys. Opetushallituksen raportteja ja selvityksiä 2011:27. http://www.oph.fi/download/139654_Demokratiakasvatusselvitys.pdf

[9] Compasito, Lasten ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja https://unicef.studio.crasman.fi/pub/public/pdf/Compasito_SU_pdf_nettiversio.pdf

[10] Lapsen oikeudet toiminnallisesti! -hanke. UNICEF. http://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet-toiminnallisesti

[11] Sisäasiainministeriön julkaisu 50/2012. http://yhdenvertaisuus-fi-bin.directo.fi/@Bin/a5b9dc2d1e598703121d7afbf1c603b2/1385716750/application/pdf/240705/Selvitys%20syrjinn%C3%A4n%20vastaisen%20pedagogiikan%20keinoista.pdf

[12] Ihmisoikeuskeskus http://www.ihmisoikeuskeskus.fi/mita-teemme/perus-ja-ihmisoikeuksien-edistam/

[13] EN:n demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta koskeva peruskirja: ”Jäsenvaltioiden tulee sisällyttää kasvatus demokraattiseen kansalaisuuteen ja ihmisoikeuskasvatus esi-, perus- ja toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen virallisiin opetussuunnitelmiin.”

[14] EN:n demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta koskeva peruskirja: ”Jäsenvaltioiden tulee jatkossakin tukea, tarkastella ja päivittää demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen sisältöä opetussuunnitelmissa varmistaakseen opetuksen tarkoituksenmukaisuuden ja edistääkseen sen kestävyyttä.”

[15] Lapsen oikeuksien komitean päätelmät: Suomi. CRC/C/FIN/CO/4 (2011). http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=82628&GUID={08815486-C2F7-4348-A1DC-0985FA9542EC}

Kirsi Pollari

Erityisasiantuntija


050 439 8823

Tehtäväalueenani on lapsen oikeudet, vammaisten lasten oikeudet sekä lasten terveydenhuoltoon liittyvät kysymykset.