Siirry sisältöön

Esitys lapsilisän indeksisidonnaisuuden lakkauttamisesta ei ole perusteltua

Indeksisidonnaisuuden lakkauttaminen heikentäisi lapsilisän reaaliarvoa ja vaikuttaisi erityisesti pienituloisiin lapsiperheisiin

Kuulemistilaisuus lapsilisän indeksisidonnaisuuden lakkauttamisesta 14.9.2015. Lastensuojelun Keskusliiton kannanotto sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esitysluonnokseen laiksi lapsilisälain ja elatustukilain muutoksesta.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lapsilisälakia poistamalla lapsilisän indeksisidonnaisuus pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaisesti 1.1.2016 alkaen.

Lastensuojelun Keskusliitto ei pidä esitystä lapsilisän indeksisidonnaisuuden lakkauttamisesta perusteltuna, sillä lapsilisän reaaliarvo on jo tällä hetkellä noin 30 prosenttia alempi kuin se oli vuonna 1994.

Lapsilisät sidottiin kansaneläkeindeksiin vasta maaliskuun 2011 alusta alkaen, ja indeksikorotukset jätettiin tekemättä vuosina 2013–2015. Viime eduskuntakaudella lapsilisien tasoa myös leikattiin 8,1 prosentilla. On myös syytä huomioida, että lapsilisien tasoleikkauksen kanssa samaan aikaan käyttöön otettu verotuksen lapsivähennys ei koske kaikkein pienituloisimpia perheitä (esim. pelkän opintotuen tai takuueläkkeen varassa elävät). Verovähennys on myös voimassa määräaikaisesti vain vuoden 2017 loppuun saakka.

Köyhät ja pienituloiset perheet kärsivät eniten

Indeksisidonnaisuuden lakkauttaminen kokonaan heikentäisi lapsilisän reaaliarvoa edelleen. Tämä vaikuttaa erityisesti pienituloisiin lapsiperheisiin, sillä tulonsiirtojen merkitys pienituloisissa perheissä on noin kolminkertainen muihin lapsiperheisiin verrattuna.

Köyhiä lapsiperheitä koskettaa siis selvästi muita perheitä merkittävämmin se, että keskeiset lapsiperheille suunnatut etuudet, kuten lapsilisä, vanhempainpäiväraha ja kotihoidon tuki ovat reaaliarvoltaan alentuneet. Kun lapsiperheiden toimeentulovaikeudet koskettavat tutkimusten mukaan kaikkein eniten yhden huoltajan perheitä sekä monilapsisia perheitä, on asia merkittävä myös perheiden syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on vuonna 2011 antamissaan suosituksissa kehottanut, että Suomi tehostaa pyrkimyksiään tukea vähäosaisia perheitä sekä takaamaan kaikille lapsille oikeuden riittävään elintasoon. Nyt käsillä olevan hallituksen esityksen suuntaus on valitettavasti päinvastainen, sillä esityksen arvioidaan kasvattavan lapsiperheiden pienituloisuusastetta.

Hallituksen esitysluonnoksen perusteluissa todetaan että kaikkein pienituloisimpien, lapsilisän ohella myös toimeentulotukea saavien kotitalouksien, tulotasoon indeksisidonnaisuuden poistaminen ei vaikuta.

Esityksen mukaan pienempi lapsilisä korvautuu toimeentulotuella, ja tällöin muuttuu vain tulojen rakenne, ei tulotaso. Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että etuuksina lapsilisä ja toimeentulotuki ovat hyvin erityyppisiä.

Lapsilisä on universaali kaikille kuuluva etuus, joka on myös lapsiperheiden näkökulmasta hyvin ennakoitavissa. Toimeentulotuki on puolestaan harkinnanvarainen, viimesijainen taloudellinen tuki – ainakin lähtökohtaisesti näin tulisi olla. On myös syytä pohtia ja ottaa huomioon että, toisin kuin toimeentulotuki, lapsilisä voi joissain tilanteissa tosiasiallisesti olla perustuslain 19 §:n 2 momentin mukaista perustoimeentuloa, eikä vain perustoimeentulon turvaa täydentävä etuus (perustuslain 19 §:n 3 momentti) kuten hallituksen esityksen perusteluissa todetaan.

Toimeentulotukeen liittyen hyvin tiedossa ovat myös tilanteet, joissa tukeen oikeutettu perhe ei sitä hae koska hakeminen koetaan monimutkaiseksi, byrokraattiseksi tai leimaavaksi. Näkökulma on merkittävä siitä huolimatta että tulevan Kela-siirron arvioidaan vähentävän toimeentulotuen alikäyttöä.

Muutosten vaikutukset erilaisten lapsiperheiden arkeen tulee arvioida kokonaisuutena

Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että kyse ei ole ainoastaan lapsilisän indeksisidonnaisuuden lakkauttamisesta. Samanaikaisesti suunnitteilla olevat säästötoimet kuten päivähoitomaksujen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotukset vaikuttavat suoraan ja merkittävästi lapsiperheisiin.

Menoja on suunniteltu karsittavan myös varhaiskasvatuksesta, vanhempainpäivärahojen korvauksista, perusopetuksesta sekä toisen asteen koulutuksesta.  Perheen taloudellisen tilanteen heikentyminen vaikuttaa kielteisesti lasten hyvinvointiin lisäten syrjäytymisriskiä ja lasten välistä eriarvoisuutta. Näitä kokemuksia myös lapset itse ovat tuoneet esille heille suunnatuissa kyselyissä.

Hallitusohjelmassa luvataan ottaa käyttöön päätösten lapsi- ja perhevaikutusten arviointi. Keskusliitto pitää keskeisenä että muutosten vaikutukset erilaisten lapsiperheiden arkeen arvioidaan kokonaisuudessaan.

Kyse on niin keskeisestä asiasta, että tähän tulee löytyä aikaa ja resursseja. Vain näin leikkausten vaikutuksia voidaan arvioida tarkemmin ja myös lieventää niitä erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten ja perheiden kannalta.

Lähteet:

Esa Iivosen esitys 2.6.2015: Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen

Sauli, Hannele & Salmi, Minna & Lammi-Taskula, Johanna: Kriisistä kriisiin – lapsiperheiden toimeentulo 1995- 2009, Yhteiskuntapolitiikka 2011:5

Entten tentten pelistä pois! Lapsen ääni 2015 -raportti lasten kokemasta köyhyydestä ja osallisuudesta. Pelastakaa Lapset ry 2015.

Lapsi- ja perhejärjestöjen kannanotto 9.9.2015: Hallituksen säästötoimet lisäävät eriarvoisuutta

Laskelmat ehdotetuista säästötoimenpiteistä sekä niiden vaikutuksista perheiden käytettävissä oleviin tuloihin muutamassa esimerkkiperheessä
Tärkeimmät säästökohteet ja vaikutukset lapsiperheiden kannalta