Siirry sisältöön

Ilman huoltajaa tulleiden lasten oikeus lastensuojelun jälkihuoltoon taattava

Kotouttamiseen suunnattavat voimavarat ehkäisevät ongelmia tulevaisuudessa ja aiheuttavat säästöjä vähentäessään palvelutarpeita.

Sivistysvaliokunta, kokous 10.11. klo 11.30

HE 185/2010 vp – Hallituksen esitys laiksi kotoutumisen edistämisestä

Lastensuojelun Keskusliiton lausunto

Lastensuojelun Keskusliiton näkemyksen mukaan Hallituksen esityksessä kotoutumisen edistämiseksi tulee kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin näkökohtiin:

  • Osallisena Suomessa -kokeilua voidaan pitää tarpeellisena ja kannatettavana. On kuitenkin hyvä analysoida, onko pilottikokeilulla käytössään riittävästi resursseja ja voimavaroja valtakunnallisen hyödynnettävyyden ja yleistettävyyden näkökulmasta.
  • Ilman huoltajaa tulleiden lasten oikeus saada lastensuojelun jälkihuoltoon verrattavia palveluja tulee ehdottomasti taata säätämällä valtionkorvauksista 21 ikävuoteen saakka (27 §).
  • Lasten perusoikeutta perheeseen tulee kunnioittaa ja mahdollistaa kansainvälistä suojelua saaneiden lasten perheenyhdistäminen jatkossakin tukemalla perheenjäsenten matkoja, vähintään tapauskohtaisen harkinnan mukaan (86 §).

Käsillä oleva hallituksen esitys tuo ansiokkaasti esille kotoutumisessa ilmenneitä ongelmia, mutta jättää konkreettiset ratkaisut pitkälti Osallisena Suomessa -kokeilun varaan. Kolme vuotta on lyhyt aika kehittää ja kokeilla valtakunnallisesti hyödynnettäviä toimenpiteitä etenkin, kun tarkemmat sisällöt ovat vielä sen varassa, että kunnat ja TE-toimistot jättävät hyviä hakemuksia. Tästä huolimatta kokonaisuus on tervetullut ja oikean suuntainen. Se luo rakenteen tehokkaampaan maahanmuuttajien ohjaukseen ja neuvontaan.

Tehtäviä ja työnjakoa on selkeytetty, kuntien kotouttamisohjelmiin saatu lisää sitovuutta ja mikä tärkeintä, kotoutettavien kohderyhmää laajennettu kattamaan paremmin lapset ja perheet. Osallisena Suomessa -kokeilun avulla voidaan saada alkuun ja testata kotoutumiskoulutuksen malleja.

Kunnollista resurssointia tarvitaan

Lastensuojelun Keskusliitto kannattaa lämpimästi esitystä ja toivoo, että päättävät tahot pitävät huolta lain toimeenpanon vaatimien resurssien riittävyydestä.  Jatkossa tarvitaan kunnollista resursointia, sillä kotouttamiseen suunnattavat voimavarat ehkäisevät ongelmia tulevaisuudessa ja aiheuttavat säästöjä vähentäessään palvelutarpeita. Suomella on vielä hyvät mahdollisuudet hoitaa kotouttamispolitiikkansa siten, että vältytään monissa muissa maissa koetuilta ongelmilta.

Koulutuksen merkitystä kaikilla tasoilla ei voi painottaa liikaa. Suomen kielen opetuksessa on edelleen suuria haasteita, niin aikuisten kuin lastenkin osalta. Lasten oman äidinkielen opetus on yhtä lailla tärkeää – muita kieliä ei voi oppia kunnolla, jollei hallitse äidinkieltään. Keskusliitto pitääkin erityisen tärkeänä kokeilun osiota, jossa paneudutaan lasten ja nuorten koulutuksen ja työelämään valmentamisen tehostamiseen.

Ongelmiin tartuttava ripeästi

Ratkaisujen etsimissä ei voi viivytellä, vaan ongelmiin on tartuttava ripeästi. On välttämätöntä kehittää ja levittää räätälöityjä malleja, jotta heikon koulutaustan omaavat oppivelvollisuusiän ylittäneet nuoret saavat suoritettua oppivelvollisuuden ja edellytykset jatko-opintoihin tai oppisopimusperusteiseen työharjoitteluun.

Esimerkiksi nuorten työllistyminen edellyttää, kuten esityksessä todetaan, ”…ohjauksen, koulutuksen, verkostojen ja tiettyjen nuorten työllistämiseksi räätälöityjen tukimuotojen yhdistämistä loogiseksi jatkumoksi ”. On melkoinen haaste vastata tähän kolmivuotisella kokeilulla (vrt. 65 §:n perusteluissa esitetyt tavoitteet tälle osiolle).

Kokeilussa kannattanee koota yhteen jo hyviksi havaittuja malleja. Ongelmia on niin perusopetuksessa kuin sen ja toisen asteen nivelvaiheessa, ja niihin on jo myös etsitty ratkaisuja ainakin paikallistasolla.

Erityisen kannatettavana esityksen yksittäisenä muutoksena keskusliitto pitää sitä, että vuosikausia esillä pidetty epäkohta ilman huoltajaa tulleiden lasten oikeudesta niin sanottuun jälkihuoltoon on vihdoin saamassa korjausta, kun kunnille ehdotetaan korvattavaksi nuorten asumisesta ja tukemisesta aiheutuvat kustannukset näiden 21 ikävuoteen saakka. Suomella ei ole varaa menettää näitä nuoria syrjäytymiskehitykselle tai radikaaleille liikkeille.

Oikeus perheeseen on taattava

Esitykseen on lisätty myös asia, jota keskusliitto ei voi kannattaa. 86 § perheenjäsenten matkojen kustantamisesta ei ollut mukana vielä ministeriön lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa.  Pykälä ei oikeastaan kuulu kotouttamislakiin – maahantuloa rajoitetaan ulkomaalaislailla, sen sijaan lain kotouttamisen edistämisestä annetun lain pitäisi nimensä mukaisesti edistää ihmisten kotoutumista eikä estää sitä. Pykälä voi johtaa tilanteeseen, jossa kotouttamislaki estää pakolaisen perheenyhdistämisen, vaikka tämän perheenjäsenet olisivat saaneet ulkomaalaislain nojalla oleskeluluvan. On huolestuttavaa, jos kotouttamislailla luodaan tilanne, jossa pakolaislapsen oikeus perheeseen ei toteudu vanhempien varattomuuden vuoksi.

Yksityiskohtaisemmat kommentit lakiesitykseen:

4 § Lain soveltaminen lapseen

On hienoa, että 4 §:ssä on selkeät viittaukset lastensuojelulakiin ja hallintolakiin ja että lain perusteluihin on kirjattu kattavasti lapsen kuulemista ja lapsen edun arvioimista koskevat kriteerit lastensuojelulaista.

9 § ja 10 § Alkukartoitus ja sen järjestäminen

Lain toimeenpanon seurantaan liittyy riskejä, jollei kotouttamistyöhön suunnata riittäviä resursseja. Ensimmäinen askel maahanmuuttajan palvelutarpeiden havaitsemiseksi – eli alkukartoitus – on kriittinen kohta. Sen perusteella arvioidaan, onko henkilöllä tarve kotoutumissuunnitelmaan. Tulija ei voi itse tietää, mihin tai kehen hänen on otettava yhteyttä saadakseen asiansa alulle. Tarvitaan koulutusta, jotta kaikissa kunnallisissa palveluissa osataan neuvoa, mihin kannattaa ottaa yhteyttä saadakseen alkukartoituksen. Kartoitus on tehtävä maahanmuuttajan tarpeista käsin, ei kuntien tilanteen mukaan. Jos asiakkaiden määrä suhteessa henkilöresursseihin on suuri, vaarana on alkukartoituksen supistuminen hyvin lyhyeksi haastatteluksi. Kartoitus on kuitenkin se joka ratkaisee monen kohdalla, onko hänellä oikeus kotoutumissuunnitelmaan. On seurattava, ettei pääse muodostumaan kuntakohtaisia eroja siinä, kuinka usein ja millä kriteereillä maahanmuuttaja katsotaan oikeutetuksi kotoutumissuunnitelmaan (12 §).

13 § Oikeus kotoutumissuunnitelmaan ja suunnitelman kesto

Hallituksen esityksessä luetellaan henkilöstä johtuvia syitä, joiden vuoksi kotoutumissuunnitelman kestoa voitaisiin pidentää. Keskusliitto huomauttaa, että yksilöllisten tekijöiden lisäksi kotoutumista voivat hidastaa myös toisesta osapuolesta johtuvat tekijät. On kohtuutonta, jos maahanmuuttaja menettää oikeuden kotouttaviin toimiin sen vuoksi, että viranomaisilla ei ole ollut tarjota toimenpiteitä sinä aikana, joka hänen kotoutumiseensa on laskettu kuluvan (ks. myös 17 §).

15 § Alaikäisen kotoutumissuunnitelma

On erinomaista, että lakiin on sisällytetty ajatus lapsille tehtävistä omista kotoutumissuunnitelmista, ja että ilman huoltajaa saapuneelle laaditaan aina kotoutumissuunnitelma.

16 § Perhekohtainen suunnitelma

Keskusliitto tukee myös perusteluissa esitettyä näkemystä, että keskeistä kotoutumisen tukemisessa on huomioida vanhemmuuden edellytykset ja vanhempien tuen ja koulutuksen tarve. Kotoutumisen tärkeimpiä sisältöjä ovat juuri lasten kasvatukseen liittyvät kysymykset. Niissä kotoutumisen aste näkyy; henkilö saattaa ilmentää ulkoisesti selkeitä kotoutumisen merkkejä ja siitä huolimatta säilyttää kulttuurisidonnaisia käsityksiä ja perinnetapoja, jotka ovat selvässä ristiriidassa suomalaisen yhteiskunnan arvojen ja normien kanssa. On tärkeää avata keskustelu maahanmuuttajien kanssa mahdollisimman varhain, jo kotoutumisvaiheessa. Perusteluosassa on hyvin tuotu esille, millaisia asioita voitaisiin käsitellä perhekohtaisessa kotoutumissuunnitelmassa. Näihin kysymyksiin panostaminen ajoissa voi ehkäistä ennalta isoja ristiriitoja, jopa kalliita lastensuojelun sijoituksia.

On hyvä, että perhekohtaisessa suunnitelmassa voidaan huomioida myös perheen eritahtisen kotoutumisen aiheuttamat haasteet sekä se, että perheenjäsenet ovat myös saattaneet tulla maahan eri aikaan. Vaikka perheenkokoajan kotoutumisaika olisikin jo päättymässä, saatetaan tarvita koko perhettä koskevia kotoutumista edistäviä toimia.

17 § Kotoutumissuunnitelmasta ja sen laatimisesta aiheutuvat velvollisuudet

Myös suunnitelman velvoittavuus on selkeä kotoutujan puolelta – miten sen sijaan voitaisiin lisätä velvoittavuutta kunnan puolelta? Kansainvälisen kehityksen tarkasteluosassa esitetään esimerkkejä erilaisista kuntien kotouttamistoimien tehokkuutta lisäävistä kannustustoimista ja velvollisuuksista – kuten Ruotsin tai Tanskan erilaiset bonusjärjestelmät jokaista menestyksekkäästi kieli- ja perehdyttämiskoulutuksen suorittanutta tai työllistynyttä kohden. Kannustusten lisäksi perusongelmien ratkaisuun käytetään paikoin myös pakkoa; esimerkiksi Hollannissa kunnille on asetettu velvoite pakolaisten vastaanottoon, jotta ihmiset saadaan kotoutumisen alkuun, pois vastaanottokeskuksista.

27 § Ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten tuki

Keskusliitto pitää erinomaisena sitä, että lakiesitys sisältää vuosia kaivatun tuen mahdollisuuden niille ilman huoltajaa tulleille nuorille, jotka tulevat täysi-ikäisiksi oltuaan maassa suhteellisen vähän aikaa ja joilla ei ole perhettä maassa. Se, että kunnille korvataan alaikäisten asumisesta ja muusta tuesta aiheutuvat kustannukset nuoren 21 ikävuoteen saakka on erityisen tärkeää nyt, kun perheenyhdistämistä on tiukennettu ulkomaalaislaissa – ulkomaalaislain edellytys alaikäisyydestä hakemuksen ratkaisuhetkellä johtaa siihen, että yhä harvemmat nuoret ehtivät saada vanhempansa maahan ennen täysi-ikäisyyttä.

28 § Perheryhmäkoti ja muu asuinyksikkö

On välttämätöntä säätää perheryhmäkodeista, jotka ovat tähän saakka toimineet itse asiassa vailla lainsäädäntöpohjaa. Erityisen tervetulleena keskusliitto pitää sitä, että yksiköt rinnastetaan lastensuojelun yksiköihin suhteessa yhdessä hoidettavien lasten ja nuorten määrään ja henkilöstöön.

86 § Maahantulomatkan kustannusten korvaaminen

Pykälä on ristiriidassa lain kokonaisuuden kanssa; siinä ei ole kyse kotouttamisen edistämisestä vaan estämisestä. On kohtuutonta, jos lapsen vanhemmat saavat ulkomaalaislain nojalla oikeuden oleskella maassa, mutteivät pysty kustantamaan matkoja. Kyse ei kokonaisuudessaan ole valtiontalouden kannalta merkittävästä summasta, mutta perheet ovat saattaneet laittaa koko omaisuutensa siihen, että osa perheestä on päässyt turvaan konfliktialueelta. Erityisesti lasten perusoikeutta perheeseen ei tule vaarantaa tällaisella teknisluontoisella säädöksellä. Jos poliittinen paine todella vaatii tekemään tällaisen lakimuutoksen, on huolehdittava siitä, että pykälään tulee riittävästi tilaa poikkeuksille. Esimerkiksi Ruotsi kustantaa näitä matkoja hakemuksesta. Olisi outoa, jos Suomi toimisi toisin.

Taina Martiskainen

Erityisasiantuntija


040 731 3014

Työskentelen lapsen oikeuksien ja erityisesti maahanmuuttajalasten oikeuksien toteutumiseksi. Erityisalueeni on turvapaikanhakijalasten asema. Työni koostuu etupäässä vaikuttamistyöstä, mutta toimin myös koulutuksen sekä erilaisten kotimaisten ja eurooppalaisten verkostojen parissa.