Siirry sisältöön

Ilmoitusvelvollisuutta laajennettava

Suoraan poliisille tehtävän ilmoitusvelvollisuuden ulottamista koskemaan lapseen kohdistuvia pahoinpitelyjä tulisi harkita kun Euroopan Neuvoston yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta ratifioidaan.

Lastensuojelun Keskusliiton lausunto ulkoasiainministeriölle naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen voimaansaattamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä.

Lastensuojelun Keskusliitto pitää hyvänä, että sopimus on allekirjoitettu ja asia etenee edellytysten täytyttyä ratifiointiin.

Keskusliiton mielestä on hyvä, että erityisesti monet lapsiin kohdistuvat uhat on otettu laajasti mukaan sopimukseen. Esimerkiksi altistuminen väkivallan näkemiselle ja lapsi- ja pakkoavioliitot ovat uhkia, jotka tulee torjua. Niin sanottu kunnia, perinteet ja uskonto on sopimuksessa säädetty raskauttaviksi perusteiksi lapsiin kohdistuvista rikoksista tuomittaessa.

Palvelujärjestelmät ja resurssit

Keskusliiton mielestä tulisi pikaisesti tehdä tarkemmat laskelmat niistä resursseista, joita sopimuksen toimeenpano edellyttää ja jotta ratifiointiin voitaisiin edetä hidastelematta.

Liitto korostaa sitä, että palvelujärjestelmän kehittäminen olisi nostettava selkeämmin esiin ja painotettava erityisesti lasten huomioon ottamista palvelujärjestelmässä sekä riittäviä resursseja heidän suojelunsa hyvinvointinsa turvaamiseen.

Keskusliitto ehdottaa, että jatkotyöskentelyssä myös selvitettäisiin lasten ja nuorten auttavien puhelimien ja nettiauttamisen nykytila, mahdollinen lisätarve ja toimivuus kriisitilanteita varten. Väkivaltaa ehkäisevien suojamekanismien tehokas tiedottaminen koulun yhteiskuntaopetuksessa ja oman paikkakunnan palveluista tiedottaminen tulisi myös ottaa ennaltaehkäisyohjelmiin.

Ilmoitusvelvollisuus

Sopimuksen ratifioinnin yhteydessä voitaisiin keskusliiton mielestä harkita lastensuojelulaissa säädetyn lapsiin kohdistuvia seksuaalirikosepäilyjä koskevan suoraan poliisille tehtävän ilmoitusvelvollisuuden ulottamista koskemaan myös lapseen kohdistuvia pahoinpitelyjä (pois lukien lievät pahoinpitelyt, joista tulee ilmoittaa lastensuojelulle).

Seuranta

Lapsiin perheissä kohdistuvan väkivallan seurantaa ajatellen Lastensuojelun Keskusliitto katsoo, että tässä yhteydessä tulisi esittää myös pysyvää rahoitusta ns. lapsiuhritutkimuksille, niin että seuranta voitaisiin toteuttaa tulevaisuudessa esimerkiksi 4 – 5 vuoden välein. Suomessa on lapsiin kohdistuvista seksuaali- ja väkivaltarikoksista tehty aiemmin kaksi laajaa tutkimusta, joissa kokemuksia on kysytty suoraan lapsilta ja nuorilta (1988, 2008).

Tällä hetkellä Poliisiammattikorkeakoulu on aloittanut uuden tutkimuksen toteuttamisen ja sen on tarkoitus ilmestyä vuonna 2014.  Tutkimus tulisi vakiinnuttaa samalla tavalla kuin aikuisia koskeva rikosuhritutkimus on vakiinnutettu.

Tapaamisoikeudet

Lapsen tapaamisoikeuden tulee aina määräytyä lapsen edun näkökulmasta ja lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. Jotta lapsen oikeus tavata vanhempiaan voi toteutua em. periaatteiden mukaisesti, tulee tehdä selkeä valtakunnallisen tason suunnitelma siitä, miten tapaamispaikkojen toiminta ja saatavuus turvataan alueellisesti ja toimivuus varmistetaan alueellisesti.

Lasten itsenäinen asema suojelun kohteena

Liitto on aiemmissa kannanotoissaan kiinnittänyt huomiota siihen, että puhe ”naisiin ja lapsiin” kohdistuvasta väkivallasta saattaa synnyttää liian mustavalkoisen mielikuvan siitä, että vain naiset ja lapset olisivat väkivallan uhreja ja miehet tekijöitä.

Lapsiin kohdistuva väkivalta tulee kuitenkin lapsiuhritutkimusten mukaan yhtä lailla molempien vanhempien taholta. Tästä syystä tulisi jatkotyöskentelyssä muistaa korostaa lasten itsenäistä asemaa suojelun kohteena. Riskinä on, että lapsiin kohdistuva väkivalta jää huomiotta tilanteissa, joissa väkivallan tekijä on lapsen äiti eikä isä.

Ympärileikkaus

Sopimuksen neljäs artikla Perusoikeudet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 1. kohdassa todetaan, että osapuolet toteuttavat lainsäädäntö- ja muista toimia suojellakseen ja edistääkseen, jokaisen erityisesti naisten, oikeutta elää vapaana väkivallasta.

Sopimuksen 42. artiklan 1. kohdassa todetaan, että kulttuurin, tavan, uskonnon, perinteen tai niin sanotun ”kunnian” ei voida rikosoikeudenkäynnissä oikeuttavan väkivallantekoa.

Suomi on lisäksi vuonna 2010 ratifioinut yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojaamiseksi biologian ja lääketieteen alalla.

Keskusliitto toteaa, että lapsen koskemattomuuden suojelemiseksi tulee sekä tyttöjä että poikia suojella sukupuolielinten silpomiselta.

Pakkoavioliitto

Keskusliitto yhtyy mietinnön eriävissä mielipiteissä esitettyihin vaatimuksiin siitä, että varsinkin alaikäisiin kohdistunut pakkoavioliitto on voitava mitätöidä. Ei riitä että eron saa mahdollisimman helposti, koska siviilisäädyn muutos antaa tilanteesta virheellisen kuvan pakolla naitetun kannalta.