Siirry sisältöön

Jymäytetäänkö vanhempia varhaiskasvatuspalveluissa?

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Suomen Vanhempainliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Lastensuojelun Keskusliitto katsovat, että lailla lapsille turvattu oikeus varhaiskasvatukseen jää toteutumatta. Kuntien talousahdingossa kukaan ei puolusta lasten oikeuksia, eikä arvioi päätösten vaikutuksia lasten näkökulmasta.

Pienten vanhemmat hakevat lähiaikoina lapsilleen paikkaa varhaiskasvatuksesta ensi syksyksi. Vanhemmille tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja, mutta ei välttämättä selkeästi kerrota, mitä eroja niillä on. Millaista varhaiskasvatus on sisällöltään, missä sitä tarjotaan ja ketkä sitä antavat? Myös ryhmäkoot saattavat vaihdella.

Uudessa laissa varhaiskasvatus määriteltiin väljästi, joten moninainen kerhotoimintakin voidaan lukea varhaiskasvatukseksi. Kunnan on kuitenkin velvollisuus järjestää lapselle paikka päiväkodista, jos vanhemmat sitä vaativat. Järjestöt vaativatkin, että vanhemmille tarjotaan riittävästi tietoa eri toimintamuotojen eroista, jotta he voivat päättää ja valita lapsen edun kannalta parhaan varhaiskasvatusmuodon.

Vanhempien ei pidä suostua kaikkeen

Jokaisella lapsella on oikeus päiväkodissa annettavaan pedagogiseen varhaiskasvatukseen vähintään 20 tuntia viikossa sekä tarvittaessa kasvun ja oppimisen tukeen. Vanhempien ei tarvitse eikä pidä suostua heille ehdotettuun paikkaan, jossa varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet eivät täyty.

On nurinkurista, että monet kunnat yrittävät sulkea lapsilta ovea varhaiskasvatukseen, kun on juuri kansainvälisesti muistutettu laadukkaan varhaiskasvatuksen merkityksestä.

Laadukkaat ja kaikille lapsille yhtäläisesti tarjottavat palvelut, kuten varhaiskasvatus, ovat olleet maamme keskeisiä vahvuuksia ja on huolestuttavaa, että niitä lähdetään nyt murentamaan. Kärsijöinä ovat erityisesti heikommassa asemassa olevat lapset.

Eriarvoisuus kasvaa, jos kunnassa ohjataan erityisesti työttömien ja kotona olevien vanhempien lapset pariksi tunniksi kerhoon muutamana päivänä viikossa, jolloin he jäävät pois pedagogiaa painottavasta säännöllisestä päivittäisestä varhaiskasvatuksesta, järjestöt muistuttavat.

Järjestöt laativatkin vanhempien tueksi laatumittarin, jolla he voivat selvittää, täyttääkö tarjottu palvelu varhaiskasvatuksen minimivaatimukset. Laatumittarin kysymysten avulla vanhemmat voivat kysyä, millaista tukea lapsi tarvittaessa saa, onko lapsiryhmässä ystävyyssuhteiden syntyä edistävästi päivittäin samat lapset, miten pedagogiaa painotetaan toiminnassa, onko lastentarhanopettaja päivittäin lapsen kanssa, mikä on ryhmäkoko, saako lapsi lämpimän ruoan sekä millaista toimintaa lapsille tarjotaan ja mitä tavoitteita sillä on.

Vanhempien tulisi nyt olla erityisen tarkkana varhaiskasvatuksen laadusta, kun maksuihinkin on tulossa korotuksia.

Hallitus rajasi syksyllä lasten oikeutta kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, mutta osa kunnista on päättänyt olla toteuttamatta rajoitusta. Järjestöt kiittävät näiden kuntien päättäjiä lasten oikeuksien arvostamisesta ja tulevaisuuden kannalta taloudellisesti järkevästä päätöksistä. Järjestöt kantavat kuitenkin syvää huolta siitä, että asuinpaikka vaikuttaa yhä merkittävämpänä tekijänä siihen, toteutuuko lapsen oikeus varhaiskasvatukseen.

Huolensa varhaiskasvatuksen epätasa-arvoisesta nykytilasta esittivät Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Suomen Vanhempainliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Lastensuojelun Keskusliitto.