Siirry sisältöön

Kannanotto: Lapsen oikeuksien sopimus 25 vuotta – tietoisuutta lasten oikeuksista edelleen parannettava

YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 25 vuotta Lapsen oikeuksien päivänä 20.11. Sopimus on kaikkia viranomaisia velvoittava säädös, joka luo kaikille edellytykset edistää ja huolehtia lasten oikeuksien toteutumisesta. Suomessa sopimus on saatettu voimaan lailla vuonna 1991. Voimaantulon jälkeen lasten oikeudet ovat Suomessa monelta osin vahvistuneet ja lasten asema parantunut. Silti tehtävää riittää: lasten oikeudet eivät toteudu yhtäläisesti ja lasten hyvinvointi on aiempaa jakautuneempaa. Lapsen oikeuksien sopimuksen kansallinen yhteistyöverkosto korostaa lapsivaikutusten arvioinnin merkitystä kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa lapsen edun toteutumisen varmistamiseksi. Myös tietoisuutta lasten oikeuksista on edelleen parannettava.

YK:n yleiskokous hyväksyi lapsen oikeuksien sopimuksen 20.11.1989. Sopimus on maailmanlaajuisesti hyväksytty yhteinen käsitys siitä, mitä oikeuksia kaikilla lapsilla pitäisi vähintään olla. Lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustetut oikeudet kuuluvat yhdenvertaisesti kaikille lapsille ilman minkäänlaista erottelua.

Suomessa sopimus on saatettu voimaan lailla vuonna 1991. Kyse on kaikkia viranomaisia velvoittavasta säädöksestä. Sopimus myös velvoittaa valtiota saattamaan sopimuksen periaatteet ja määräykset aikuisten ja lasten tietoon laajalti, tarkoituksenmukaisesti ja aktiivisesti. Sopimus luo kaikille edellytykset edistää ja huolehtia lasten oikeuksien toteutumisesta.

Monet asiat ovat hyvin

Lapsen oikeuksien sopimuksen kansallinen yhteistyöverkosto toteaa, että sopimuksen voimaantulon jälkeen lasten oikeudet ovat Suomessa monelta osin vahvistuneet ja lasten asema parantunut. Suuri enemmistö lapsista ja nuorista voi hyvin. Tämä käy ilmi esimerkiksi lapsiasiavaltuutetun vuosikirjasta, jossa selvitettiin lasten hyvinvointia kansallisten indikaattoreiden valossa. Lapset ovat monin osin tyytyväisiä elämäänsä: heillä on ystävyyssuhteita, mieluisia harrastuksia ja he kokevat saavansa tukea vanhemmiltaan tärkeillä elämän osa-alueilla kuten vaikkapa koulunkäynnissään. Myös koulujen osallistumiskulttuuri ja työilmapiiri on kohentunut.

Lasten kasvuympäristö on aiempaa turvallisempi. Suomen lapsikuolleisuusluvut ovat maailman alhaisimpia ja lasten tapaturmaiset kuolemat ovat viime vuosikymmeninä edelleen vähentyneet. Tupakkaa ja alkoholia käyttävien nuorten määrä on laskenut. Väkivaltaa käytetään kotikasvatuksessa yhä harvemmin ja aikuisten asenteet kuritusväkivaltaa kohtaan ovat muuttuneet selkeästi kielteisemmiksi.

Silti on vielä tehtävää

Neljännesvuosisadan jälkeenkin on vielä tehtävää ja korjattavaa. Lasten oikeudet eivät toteudu yhtäläisesti. Lasten hyvinvointi on aiempaa jakautuneempaa. Lasten ja perheiden palveluita ja toimeentuloetuuksia on leikattu. Leikkaukset näkyvät pahoinvoinnin ja eriarvioisuuden lisääntymisenä. Päätöksenteossa valitettavan usein lyhytnäköinen talousnäkökulma ohittaa lapsen edun näkökulman.

Lapsen oikeuksien sopimuksen kansallinen yhteistyöverkosto toteaa, että lapsen edun arvioiminen edellyttää lasten omien näkökulmien selvittämistä päätöksenteon ja ratkaisujen tueksi. Vaikka oikeus osallistua kuuluu yhdenvertaisesti kaikille lapsille, ovat lapset kuitenkin usein keskenään eriarvoisessa asemassa. Oikeus aktiiviseen rooliin yhteiskunnassa kuuluu kaikille lapsille heidän lähtökohdistaan riippumatta. Erityisesti tulee turvata niiden lasten kuuleminen, joiden näkemykset jäävät helpommin vähemmälle huomiolle.

Lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuudessa parannettavaa

Lapsen oikeuksien sopimuksen tunnetuksi tekemisessä on edelleen hyvin paljon työtä tehtävänä. Lapsen oikeuksien näkökulma ei ole mukana päivittäisessä päätöksenteossa ja toiminnassa, vaikka sopimus velvoittaa arvioimaan kaikkia lapsia koskevia päätöksiä lapsen edun näkökulmasta. Lasten edun huomiotta jättäminen päätöksenteossa johtaa lasten oikeuksien puutteellisen toteutumiseen. Se tulee myös taloudellisesti kalliiksi. Esimerkiksi säästöt lasten peruspalveluissa ja perheiden varhaisessa tuessa johtavat korjaavien palveluiden tarpeen kasvuun, mikä tulee taloudellisesti ja erityisesti inhimillisesti ajatellen kalliiksi.

Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea kiinnittämään huomiota siihen, että lapsen edun periaate otetaan huomioon kaikissa lainsäädäntö-, hallinto- ja oikeudenkäyntimenettelyissä sekä kaikissa lapsia koskevissa ja heihin vaikuttavissa toimissa. Komitea on myös pitänyt riittämättömänä lapsen oikeuksien sopimuksen muiden keskeisten periaatteiden, osallistumisen oikeuden ja syrjinnän kiellon, omaksumista lainsäädäntöön ja viranomaiskäytäntöön.

 Lapsivaikutusten arviointi kunniaan

Lapsen oikeuksien sopimuksen kansallinen yhteistyöverkosto korostaa lapsivaikutusten arvioinnin merkitystä kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa lapsen edun toteutumisen varmistamiseksi. Lapsia koskevia asioita ei tule mieltää kapea-alaisesti, sillä lähes kaikilla yhteiskunnallisilla päätöksillä on vaikutusta lapsiin, oli kyse sitten esimerkiksi varhaiskasvatukseen, opetukseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä ympäristön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvistä päätöksistä tai työelämään liittyvistä ratkaisuista.

Lisätietoja:

Kirsi Pollari
Erityisasiantuntija
Lastensuojelun Keskusliitto
kirsi.pollari@lskl.fi
09 3296 0230

Mirella Huttunen
Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö
Suomen UNICEF ry
mirella.huttunen@unicef.fi
040 900 4879

Esa Iivonen
asiantuntijalakimies, vaikuttamis- ja strategiatyö
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
esa.iivonen@mll.fi
050 4111 562

Tuomas Kurttila
Lapsiasiavaltuutettu
tuomas.kurttila@stm.fi
050 544 3757

Lapsen oikeuksien sopimuksen kansallisen yhteistyöverkoston tehtävänä on Lapsen oikeuksien kansallisen viestintästrategian mukaisesti edistää lapsen oikeuksien ja Lapsen oikeuksien päivän tunnettuutta ja tietoutta lapsen oikeuksien sopimuksen velvoittavuudesta. Yhteistyöverkostoon kuuluu lapsiasiavaltuutetun lisäksi lukuisia lapsijärjestöjä ja muita toimijoita.

Kirsi Pollari

Erityisasiantuntija


050 439 8823

Tehtäväalueenani on lapsen oikeudet, vammaisten lasten oikeudet sekä lasten terveydenhuoltoon liittyvät kysymykset.