Siirry sisältöön

Kotihoidon tuen jakaminen ei edistä tasa-arvoista vanhemmuutta

Esitys kotihoidon tuista heikentää vanhempien tosiasiallisia mahdollisuuksia valita lapsen edun ja tarpeiden mukainen sekä perheen elämäntilanteeseen parhaiten sopiva lapsen hoidon järjestämistapa.

Lastensuojelun Keskusliiton lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi lastenhoidon tuista ja eräiksi siihen liittyvistä laeista

STM062:00/2014

Lastensuojelun Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esitysluonnoksesta lastenhoidon tuista.

Esityksen pääsääntöiset muutokset koskevat lasten kotihoidon tukea sekä yksityisen hoidon tukea liittyen mahdolliseen subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamiseen. Joustava hoitoraha ja osittainen hoitoraha säilyvät ennallaan, mutta ovat mukana tässä lastenhoidontuet yhdistävässä lakiesityksessä.

Esityksen tavoitteena on vähentää asteittain pienten lasten äitien pitkiä poissaoloja työmarkkinoilta ja lisätä heidän työllisyyttään. Lisäksi halutaan vahvistaa vanhemmuuden tasapuolista jakautumista sekä lähentää pienten lasten suhdetta molempiin vanhempiinsa jo varhaislapsuudessa.

Samaan tavoitteeseen on tähdätty myös viime vuosina toteutetuilla isyysvapaauudistuksilla. Kolmantena tavoitteena on muokata työelämän asenneilmapiiriä siten, että isien jääminen hoitamaan lapsia nähdään entistä hyväksyttävämpänä vaihtoehtona.

Lastensuojelun Keskusliitto suhtautuu myönteisesti pyrkimykseen lisätä sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä jakaa vanhemmuutta nykyistä tasa-arvoisemmin. Lastensuojelun Keskusliitto ei kuitenkaan pidä kotihoidon tuen jakamista keinona, joka parhaiten edistää kyseisten tavoitteiden saavuttamista.

Yleisenä lähtökohtanaan Lastensuojelun Keskusliitto tarkastelee asiaa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta. Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artikla edellyttää, että lapsen etua on harkittava kaikissa lasta koskevissa asioissa. Nykyisellään esitys heikentää vanhempien tosiasiallisia mahdollisuuksia valita lapsen edun ja tarpeiden sekä perheen elämäntilanteeseen parhaiten sopiva lapsen hoidon järjestämistapa.

Lausunnossaan Lastensuojelun Keskusliitto kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:

Perheiden moninaisuuden ja erilaisten elämäntilanteiden sekä lasten yksilöllisten tarpeiden huomioiminen

Lastensuojelun Keskusliitto esittää huolensa siitä, että esitys itsessään ei riittävästi huomioi perheiden erilaisia elämäntilanteita ja monimuotoisuutta. Sinänsä uudistus voi sopia tilanteisiin, joissa molemmat vanhemmat ovat työmarkkina-asemaltaan samankaltaisissa tilanteissa eli palkkatyössä, vakaasti työelämään kiinnittyneitä ja palkat ovat suunnilleen samantasoisia.

Samaan aikaan kuitenkin selvitysten[1] perusteella tiedetään, että pisimpään kotona ovat ne joilla ei ole ammatillista koulutusta tai työpaikkaa ennen lasten saamista.

Myös maahanmuuttajataustaisia naisia on kotihoidon tuen saajissa paljon. Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä, että heikosti työelämään kiinnittyneiden siirtymää hoitovapaalta työelämään tuetaan kehittämällä ja hyödyntämällä uudenlaisia työelämään suuntaavia käytänteitä ja koulutuksia.

Kotoutumisen[2] ja työllistymisen haasteet on syytä arvioida, sillä siirtyminen kotihoidon tuelta työttömyysturvan tai toimeentulotuen piiriin tuo myös lisää kustannuksia yhteiskunnalle.

Vanhemman työmarkkina-aseman lisäksi perheiden hoitoratkaisuihin vaikuttavat myös monet muut tekijät, kuten lasten määrä, lapsen hoidon tarve esimerkiksi sairauden tai muun tuen tarpeen vuoksi sekä vanhempien tosiasialliset mahdollisuudet osallistua lasten hoitoon esimerkiksi puolison yllättävän sairastumisen tai muun vaikean perhetilanteen vuoksi.

Adoptioperheiden näkökulmasta nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys ei ole yhdenvertainen verrattuna muihin lapsiperheisiin, Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä, että adoptiovanhemmille taataan samat perhevapaamahdollisuudet kuin muillekin lapsiperheille.

Jatkovalmistelussa onkin syytä pohtia, miten tuen jakamisessa otetaan huomioon perhetilanne kokonaisuutena sekä perheen mahdollisuudet huomioida lasten yksilölliset tarpeet.

Lastensuojelun Keskusliitto pitää kuitenkin hyvänä, että hallituksen esitysluonnoksessa yksinhuoltajien tilanne on otettu huomioon ja hallituksen esityksen mukaan myös lapsesta erillään asuvalla vanhemmalla olisi oikeus kotihoidon tukeen alle kolmevuotiaasta lapsestaan, jos hän on lapsen huoltaja.

Tämä turvaa etävanhemman oikeutta lapseen ja lapsen oikeutta vanhempaan. Lastensuojelun Keskusliitto pitää uudistusta hyvänä.

Lisäksi Lastensuojelun Keskusliitto pitää positiivisena, että hallituksen esityksessä perhekäsitteen määrittelyssä on pyritty sukupuolineutraaliin määrittelyyn. Esityksen mukaan samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhde rinnastetaan avoliittoon.

Tämä on yhdenvertaisuuden näkökulmasta keskeistä.  Lastensuojelun Keskusliitto pitää toivottavana, että perhekäsitteen sukupuolineutraali määrittely huomioitaisiin jatkossa myös muuta lainsäädäntöä valmisteltaessa.

Vaikutusarviointi on tehtävä huolella

Lastensuojelun Keskusliitto peräänkuuluttaa kokonaisvaltaista perhepolitiikan suunnittelua ja toimenpiteiden kattavaa arviointia. Nyt asioita valmistellaan kovin erillään ja pirstaleisesti (mm. subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen, kotihoidon tuen jakaminen), jolloin niiden yhteisvaikutuksia perheisiin ei voida arvioida.

Lastensuojelun Keskusliitto pitää esityksen lapsivaikutusten arviointia suppeana ja riittämättömänä. Esityksen vaikutusten arviointiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä, eikä esityksessä ole huomioitu riittävästi vaikutuksia erilaisissa tilanteissa olevien lasten oikeuksiin ja hyvinvointiin kuten edellä lausunnossa on kuvattu.

Myös esityksen taloudellisten vaikutusten arviointiin sisältyy suuria epävarmuustekijöitä, mikä todetaan myös lakiluonnoksessa. Kuntien päivähoitomenot kasvavat; bruttokustannukset lisääntyvät arviolta 130 milj. euroa ja nettokustannukset 112 milj. euroa vuositasolla.

Myös työttömyysturvamenot kasvaisivat 45 miljoonalla eurolla, jos ei ole työpaikkaa johon palata. Lisäksi esityksestä puuttuvat kokonaan investointikustannukset ja arviot sen osalta, kuinka kuntien kustannukset kasvavat, kun päiväkoteja joudutaan rakentamaan lisää päivähoitoa tarvitsevien lasten määrän kasvaessa.

Hallituksen esityksellä on myös vaikutuksia viranomaisten toimintaan, erityisesti Kansaneläkelaitoksen neuvonta- ja asiakaspalvelutarve kasvaa huomattavasti. Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että mikäli esitys viedään läpi, tulee sen vaikutukset viranomaisten toimintaan ottaa vakavasti.

Riittävät resurssit tulee turvata prosessin kaikissa vaiheissa, liittyen myös viranomaisten kouluttamiseen sekä muutoksesta tiedottamiseen.

Joustavuutta lapsen hoitojärjestelyihin sekä työn ja perhe-elämän yhdistämiseksi

Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että esityksen jatkovalmistelussa on syytä vielä arvioida, onko se, että lapsen vanhempi tai muu huoltaja hoitaa lasta itse, paras ja perusteltu edellytyskotihoidon tuen saannille. Erityisesti kun esitysluonnos ei ole tältä osin täysin johdonmukainen.

Esityksen mukaan, jos perheeseen on syntynyt puolisoiden yhteinen lapsi, toisen puolison kolme vuotta täyttänyttä lasta voisi hoitaa myös se puoliso, joka ei ole lapsen vanhempi tai jota ei ole määrätty hänen huoltajakseen.

Yksittäisen lapsen ja perheen näkökulmasta uudistus voi olla hyvä, mutta aiheuttaa tiettyä epäjohdonmukaisuutta esitykseen.

Lastensuojelun Keskusliitto pitää kotihoidon tuen sitomista huoltajuuteen valitettavana myös siitä syystä, että se poistaa kotihoidon tuesta sitä joustavuutta, mitä siihen nykyisellään sisältyy.

Nykyisessä tilanteessa kotihoidon tuen ehtona on että lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa mikä on mahdollistanut myös isovanhempien ja muun tukiverkoston osallistumisen lapsen hoitoon.

Jatkossakin lapsen hoito olisi mahdollista järjestää näissä tilanteissa yksityisen hoidon tuen turvin, joskin sen saaminen edellyttää työsopimusta ja sitä että kunta on hyväksynyt henkilön päivähoidon tuottajaksi.

Lastensuojelun Keskusliitto korostaa että perheillä tulisi olla mahdollisuus hyödyntää omia läheisverkostojaan mahdollisimman joustavasti. Näistä verkostosta voi monissa tilanteissa löytyä lapsen ja perheen tilanteen kannalta paras ja joustavin hoitoratkaisu.

Lisäksi Lastensuojelun Keskusliitto peräänkuuluttaa työelämän joustojen ja osa-aikatyön mahdollisuuksien kehittämistä.

Alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle maksettava joustava hoitoraha on hyvä askel tähän suuntaan. Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä että myös 3-6-vuotiaiden lasten vanhempia kannustettaisiin ansiotyön ja lastenhoidon joustavaan yhdistämiseen myös etuuksien tasolla nykyistä paremmin.

Nykyisellään 3-6-vuotiaiden lasten vanhemmille maksettava osittainen hoitoraha ei ole täyttänyt sille asetettuja tavoitteita ja sen käyttö on jäänyt melko vähäiseksi. Eräänä syynä voi olla se, että osittaisen hoitorahan määrä on nykytilanteessa matala (97,67 euroa kuukaudessa) ja se kompensoi heikosti lyhyemmästä työajasta koituvaa ansionmenetystä erityisesti lyhyttä osa-aikatyöviikkoa tekevien kohdalla.

Olisi syytä pohtia vakavasti miten osittain päällekkäisistä etuuksien nimikkeistä voitaisiin luopua ja luoda yhdenmukainen ja selkeä hoitovapaa ja -rahajärjestelmä.

Yksittäiset huomiot

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen näkökulmasta esityksen 7§:ssä on ristiriita sen osalta, että isyysrahan saaminen vanhempainvapaakauden jälkeen vähennetään kyseisen henkilön korvamerkitystä laskennallisen tukikauden osuudesta.

Selkeyden ja tasa-arvon näkökulmasta isyysrahapäivät tulisi vähentää tasapuolisesti kummankin laskennallisen tukikauden määrästä (vrt. muut sellaiset jaksot, joilta oikeutta kotihoidon tukeen ei ole).

Laskennallisen tukikauden määrittelyyn liittyy haasteita myös silloin kun perheen elämäntilanne muuttuu. Tällöin laskennalliseen tukikauteen voi kuulua sellaisia jaksoja joilta oikeutta kotihoidon tukeen ei ole (lapsi saattaa esim. olla osan ajasta kunnallisessa päivähoidossa tai oleskella ulkomailla) Esityksen mukaan tällaiset jaksot vähennettäisiin puoliksi kummankin vanhemman kiintiöstä.

Tämä lisää väistämättä järjestelmän monimutkaisuutta ja edellyttää viranomaisilta resursseja neuvonnan tarjoamiseen.

Lastensuojelun Keskusliitto suhtautuu myönteisesti pyrkimykseen lisätä sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä jakaa vanhemmuutta nykyistä tasa-arvoisemmin. Lastensuojelun Keskusliitto ei kuitenkaan pidä kotihoidon tuen jakamista keinona, joka parhaiten edistää kyseisten tavoitteiden saavuttamista.

[1] Mm. http://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/perhevapaatutkimus/tuloksia/heikossa-tyomarkkina-asemassa-olevat-aidit-hoitavat-lasta-pitempaan-kotona  sekä Johanna Närvi (2014) Äidit kotona ja työssä – perhevapaavalinnat, työtilanteet ja hoivaihanteet https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116920/narvi.pdf?sequence=1

[2] Maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen on olennaista pyrittäessä ehkäisemään ongelmia, joita monissa EU-maissa on syntynyt maahanmuuttajien syrjäytymisen, mutta myös asenneilmapiirin ja etnisten suhteiden kiristymisen myötä. Kotouttamisen kehittämisen ja maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen merkitystä korostavat myös Valtion kotouttamisohjelma. Hallituksen painopisteet vuosille 2012–2015 sekä Osallisena Suomessa -hankkeen loppuraportti https://www.jyu.fi/hum/laitokset/solki/tutkimus/julkaisut/pdf-julkaisut/Osallisena_Suomessa_Kokeiluhankkeiden_satoa.pdf/at_download/file