Siirry sisältöön

Lapsen oikeudet otettava konkreettisesti mukaan Valtioneuvoston ihmisoikeusselontekoon

YK:n lapsen oikeuksien komitean päätelmät Suomelle tulee ottaa yhdeksi selkeäksi ihmisoikeusselonteon perustaksi lapsen oikeuksiin liittyen.

Lastensuojelun Keskusliiton lausunto ulkoministeriölle Valtioneuvoston ihmisoikeusselontekoon liittyen

Viite: HEL7M0031-9

Lastensuojelun Keskusliitto kiittää ulkoasiainministeriötä mahdollisuudesta lausua Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon valmisteluun liittyen. Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko määrittelee Suomen ihmisoikeustoiminnan perusperiaatteet sekä ohjaa hallituksen ihmisoikeustoimintaa kotimaassa ja kansainvälisesti. Sen avulla pyritään kehittämään kansallisen ja kansainvälisen toiminnan samansuuntaisuutta ja keskinäistä täydentävyyttä. Ihmisoikeusselonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2014.

Selonteossa on tarkoitus tarkastella ja linjata kansainvälistä ja kansallista perus- ja ihmisoikeustoimintaa neljällä esimerkkialueella. Nämä esimerkkialueet ovat 1) sananvapauden alue 2) vammaisten henkilöiden oikeuksien täytäntöönpano 3) TSS -oikeuksien täytäntöönpano ja 4) seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistäminen.

Lastensuojelun Keskusliitto arvioi lausunnossaan lasten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta. Keskusliitto on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota seuraaviin lasten perus- ja ihmisoikeuksiin liittyviin asioihin, joita voidaan pitkälti tarkastella TSS -oikeuksien sekä vammaisten henkilöiden oikeuksien osa-alueella. Keskusliiton lausunnossa korostuvat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeudet:

  • Lasten oikeudet tulee ottaa selkeästi ja konkreettisesti mukaan ihmisoikeusselontekoon. Vaikka selonteossa on tarkoitus tarkastella perus- ja ihmisoikeustoimintaa neljällä esimerkkialueella, keskusliitto pitää tärkeänä, että lasten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tarkastellaan selkeästi näiden alueiden yhteydessä omana aihealueenaan. Jollei näin tapahdu, lasten oikeuksien tarkastelu saattaa jäädä toteutumatta tai sen tarkastelu jää hyvin pinnalliselle tasolle.
  • Keskusliitto nostaa esiin lausunnossaan muutamia seuraavissa alakohdissa lueteltuja aihealueita, joita on tarpeen arvioida ihmisoikeusselonteossa. Yksi tällainen keskeinen aihealue on lapsiköyhyyteen liittyvät kysymykset sekä kansainvälisessä että kansallisessa perus- ja ihmisoikeuspolitiikassa.
  • Euroopan neuvoston roolia ja sen lasten oikeuksiin liittyviä toimenpiteitä ja suosituksia tulee tehokkaammin ja selkeämmin hyödyntää suomalaisessa lapsioikeuskeskustelussa ja -toiminnassa.
  • YK:n lapsen oikeuksien komitean päätelmät Suomelle tulee ottaa yhdeksi selkeäksi ihmisoikeusselonteon perustaksi lapsen oikeuksiin liittyen. Erityisen merkittävä on lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artiklan mukainen lapsen osallistumisoikeus ja lasten mahdollisuudet vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Tämä pitää sisällään mm. lapsille tiedottamisen lapsiystävällisellä tavalla heihin liittyvissä asioissa. Keskusliitto korostaa myös yleistä lapsen oikeuksista tiedottamisen tärkeyttä, kuten lapsen oikeuksien komitea on päätelmissään Suomelle tuonut esille.[1] Keskusliitto kiirehtii YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kolmannen lisäpöytäkirjan voimaansaattamista Suomessa.
  • Lasten perus- ja ihmisoikeuksien tarkastelussa kansallisella tasolla tulee ottaa huomioon lapsiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ, lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien huoltoriitojen riidanratkaisuun liittyvät toimenpiteet ja eropalveluiden kehittäminen, lastensuojeluun liittyvät ongelmat, vammaisten lasten hyvinvointi ja oikeudet, ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden oikeudet sekä ihmiskauppaan liittyvät haasteet.

1. Lapsen oikeudet kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa

Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että Suomen tulee edelleen kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassaan tuoda aktiivisesti esiin lasten oikeuksia ja hyvinvointia.

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artiklassa säädetään lapsen oikeuksiin liittyen: 1. Lapsella on oikeus hänen hyvinvoinnilleen välttämättömään suojeluun ja huolenpitoon. Lapsen on saatava ilmaista vapaasti mielipiteensä. Lapsen mielipide on hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti otettava huomioon häntä koskevissa asioissa. 2. Kaikissa lasta koskevissa viranomaisten tai yksityisten laitosten toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. 3. Jokaisella lapsella on oikeus ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä kumpaankin vanhempaansa säännöllisesti, jollei se ole lapsen edun vastaista. YK:n lapsen oikeuksien sopimus on vaikuttanut Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artiklaan.

Lastensuojelun Keskusliitto haluaa tuoda lapsiköyhyyden esille eurooppalaisena sekä kansallisena ilmiönä, joka oleellisella tavalla liittyy lasten perus- ja ihmisoikeuksiin. Euroopan komissio on antanut suositukset jäsenmaille lapsiköyhyyden ja lasten sosiaalisen syrjäytymisen estämiseksi (European Commission Recommendation of 20.2.2013: “Investing in children: breaking the cycle of disadvantage”)[2].

Suosituksissa korostetaan lapsiin investoimisen merkitystä huono-osaisuuden kierteen katkaisemisessa. Lapsille tulee varmistaa turvallinen ja sopiva asuminen, perheiden tukea tulee lisätä ja varmistaa sijaishuollon laatu, lasten osallistumista heidän elämäänsä vaikuttavaan päätöksentekoon tulee tukea ja lasten osallistumista leikkiin, virkistykseen, liikuntaan ja kulttuuriharrastuksiin tulee tukea. Lapsiköyhyys ja lasten sosiaalinen syrjäytyminen tulee ottaa keskeiseksi asiaksi Eurooppa 2020 -strategiassa. Suositukseen sisältyy ehdotus seurantaindikaattoreiksi.[3]

Lastensuojelun Keskusliitto tekee kansainvälistä yhteistyötä tiiviisti Eurochildissa[4] ja kyseinen lasten oikeuksiin ja hyvinvointiin liittyvä kysymys on laajasti esillä keskusteluissa ja kannanotoissa.[5]

Suomi jätti vuonna 2013 maakohtaisen raportin tutkimuksesta vammaisia lapsia koskevasta politiikasta. Maakohtainen raportti on osa laajempaa tutkimusta, jossa tarkastellaan 18:aa jäsenvaltiota. Maakohtaisten tutkimusten vertailevaan analyysiin perustuvassa raportissa ”Tutkimus vammaisia lapsia koskevasta jäsenvaltioiden politiikasta” annetaan EU:n toimia koskevia suosituksia vammaisten lasten tilanteen parantamiseksi. Suomen raportissa on kuvattu laaja-alaisesti niitä ongelmia, joita liittyy vammaisten lasten perus- ja ihmisoikeuksiin Suomessa.[6]

Euroopan neuvostolla on merkittävä rooli lapsen oikeuksien edistäjänä. Euroopan neuvoston lasten oikeuksien ohjelma ”Building a Europe for and with children”[7]. Ohjelman tavoitteena on sisällyttää lasten oikeudet läpileikkaavasti Euroopan neuvoston eri sektoreiden työhön ja tukea jäsenvaltioita kokonaisvaltaisessa lasten oikeuksien työssä yli ministeriörajojen ja poikkileikkaavasti ammatillista vuoropuhelua korostaen.

Euroopan neuvoston lapsen oikeuksien strategian (”Turning a vision into reality – Council of Europe Strategy for the Rights of the Child 2012-2015”)[8] kokonaistavoite on vahvistaa systemaattista lasten oikeuksien seurantaa liittyen Euroopan neuvoston sopimusten valvontaan. Strategialla on neljä peruspilaria: lapsiystävälliset palvelut ja rakenteet, lapsiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ, kaikkien lasten oikeuksien turvaaminen ja lasten osallistumisoikeudet. Euroopan neuvoston strategia lasten oikeuksista pohjautuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen.

Lapsiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ on merkittävässä asemassa edelleen EN:ssa. Keskeisiä painopisteitä lapsiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa työssä ovat lapsikauppaan liittyvät kysymykset. Lapsikaupan lisäksi lapsityövoimaan liittyvät kysymykset ovat ajankohtaisia myös Suomessa. YK:n yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun työryhmän lapsia koskevissa suosituksissa Suomelle tuotiin esille, että Suomen tulisi luoda säännöstö, jolla kielletään ulkomailla toimivia suomalaisia yrityksiä ja päätoimipaikkaansa Suomessa pitäviä monikansallisia yrityksiä käyttämästä lapsityövoimaa. Lastensuojelun Keskusliitto on aiemmassa lausunnossaan[9] painottanut, että liiketoimintaa ohjaavat lapsenoikeusperiaatteet korostavat, että yrityksen tulee varmistaa, ettei lapsityötä käytetä missään vaiheessa arvoketjua[10]. Yritysten tulisi työskennellä vertaisyritysten, yhteisöjen, lapsen oikeuksia ajavien järjestöjen, ammattiyhdistysten ja hallitusten kanssa lasten koulutuksen edistämiseksi ja lapsityön perimmäisten syiden poistamiseksi kestävien ratkaisujen avulla. Yritysten tulisi myös tukea kansallisia ja kansainvälisiä aloitteita sekä yhteisöjä niiden pyrkimyksissä lapsityön eliminoimiseksi. Sekä liiketoimintaa ohjaavat lapsenoikeusperiaatteet[11] että YK:n lapsen oikeuksien komitea korostavat yritysten toimintaohjeita, joissa asetetaan nollatoleranssi suhteessa väkivaltaan, hyväksikäyttöön ja kaltoinkohteluun.

Muita painopistealueita lapsiin kohdistuvassa väkivallan vastaisessa työssä ovat kuritusväkivalta, sukupuolittunut väkivalta ja kotiväkivalta. Painopisteenä on myös väkivallan ehkäiseminen kouluissa ja varhaiskasvatuksessa. Kaikkien lasten oikeuksien turvaamisessa yhdenvertaisesti korostuvat haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksien turvaaminen. EN:n ministerikomitea on hyväksynyt suosituksen “Recommendation CM/Rec(2013) of the Committee of Ministers to member States on ensuring full inclusion of children and young persons with disabilities into society”[12] vammaisten lasten ja nuorten oikeuksiin liittyen. Suosituksen pohjana on EN:n vammaistoimintaohjelman väliarvio, jossa todettiin, että vammaisten lasten ja nuorten asioihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Neljäntenä peruspilarina on lasten osallisuuden edistäminen, jossa keskitytään mm. ihmisoikeuskoulutuksen ja demokratiakasvatuksen jalkauttamiseen. Euroopan neuvostossa kehitellään työkalua, jonka avulla lasten ja nuorten osallisuuden toteutumista voitaisiin arvioida entistä tehokkaammin. Työkalun avulla on tavoitteena auttaa tunnistamaan tarvittavat toimenpiteet lasten ja nuorten osallistumisen edistämiseksi, auttaa arvioimaan osallisuuden kehittymistä ja edistää valvontaa. EN on myös korostanut lasten oikeutta saada tietoa ja ministerikomitea on hyväksynyt suosituksen lasten ja nuorten osallistumisoikeuksien edistämiseksi[13].

Lastensuojelun Keskusliitto pitää ongelmallisena sitä, että edelleen Euroopan neuvoston lapsiohjelman työ on suhteellisen tuntematonta Suomessa ja esimerkiksi Euroopan neuvoston ministerikomitean suositusten tunnetuksi tekeminen ja toimeenpaneminen on puutteellista Suomessa. Esimerkiksi vaikka Euroopan neuvoston ministerikomitean suuntaviivat lapsiystävällisestä oikeudenkäytöstä[14] on käännetty suomenkielelle, ne ovat edelleen suhteellisen tuntemattomat suomalaisessa oikeudenkäytössä. Samoin Euroopan neuvoston lapsiystävällisen terveydenhuollon suositukset[15] ovat jääneet Suomessa vaille riittävää huomiota lasten terveyden- ja sairaanhoidossa. Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että tarvitaan suunnitelmallisia ja aktiivisia toimenpiteitä Euroopan neuvoston suositusten ”jalkauttamisessa” Suomessa.

2. Lapsen oikeuksien tarkastelu kansallisesti

YK:n lapsen oikeuksien komitean päätelmät

YK:n lapsen oikeuksien komitea antoi Suomelle suositukset vuonna 2011.[16] Suositusten painopisteitä ovat erityisesti muun muassa lasten kouluhyvinvointi sekä lastensuojelun laatu. Suosituksissa tuodaan esille myös valtion valvontavastuuta suomalaisten yritysten kansainvälisessä toiminnassa. Suosituksissa korostetaan lapsipolitiikan selkeämpää koordinaatiota eri ministeriöiden sekä kuntien kesken sekä parempaa lapsen oikeuksiin liittyvää koulutusta lasten kanssa työskenteleville sekä vähemmistöjen kuten vammaisten lasten, romani- ja saamelaislasten olojen parantamista sekä kiinnittämään huomiota turvapaikanhakijalasten oikeuksiin. Komitea suosittelee, että Suomi varmistaa ruumiillisen kurituksen kieltävän lainsäädännön täysimittaisen täytäntöönpanon kaikissa olosuhteissa, muun muassa antamalla järjestelmällisesti valistusta aikuisille ja lapsille ja korostaa lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

Lapsen oikeuksien komitea on korostanut sekä suosituksissaan että yleiskommenteissaan lasten oikeutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Erityisesti komitea on korostanut osallistumisen oikeutta niiden lasten osalta, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus ilmaista näkemyksensä häntä koskevissa asioissa ja lapsen näkemykset on myös otettava hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti huomioon[17].

Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että lapsen oikeuksien komitean suositusten tulee olla ihmisoikeusselonteon suunnittelun ja tavoitteiden pohjana lapsen oikeuksien osalta. Lapsen oikeuksien komitea kehottaa suosituksissaan myös varmistamaan, että lapsen edun periaate otetaan asianmukaisesti huomioon kaikissa lainsäädäntö-, hallinto- ja oikeudenkäyntimenettelyissä sekä kaikissa lapsia koskevissa ja lapsiin vaikuttavissa toimintapolitiikoissa, ohjelmissa ja hankkeissa ja että sitä sovelletaan niissä johdonmukaisesti.[18] Tähän liittyy olennaisesti myös lapsivaikutusten arvioinnin toteuttaminen ja lisääminen kaikessa lapsiin liittyvässä päätöksenteossa. Lapsivaikutusten arvioinnilla tarkoitetaan nimenomaan toiminnan ja ratkaisujen tarkastelua lapsen oikeuksien sopimuksen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Lapsivaikutusten arvioinnin lisääminen on kirjattu hallitusohjelmaan.[19]

Perus- ja ihmisoikeustoimijoiden paneeli antoi lausuntonsa Suomen ihmisoikeuspolitiikasta ja sen seurannasta sekä valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmasta 22.1.2014[20]. Lausunnossa tuotiin esille, että viranomaisten ihmisoikeusosaamista on vahvistettava systemaattisesti. Viranhaltijat kaikilla hallinnon tasoilla ja aloilla tarvitsevat systemaattista koulutusta perus- ja ihmisoikeuksista sekä kansallisista ja kansainvälisistä ihmisoikeusvelvoitteista. Lastensuojelun Keskusliitto pitää erittäin tärkeänä, että ihmisoikeuskasvatusta ja -koulutusta vahvistetaan[21].

Lasten ihmisoikeuksien osalta perus- ja ihmisoikeustoimijoiden paneeli piti ongelmallisena, että hanke, jossa oli tarkoitus kehittää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen määräaikaisraportointia, sopimuksen toimeenpanon yleistä seurantaa ja komitean antamien suositusten toimeenpanon seurantaa, ei edennyt. Perus- ja ihmisoikeustoimijoiden paneeli korosti lisäksi, että valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaa tulee voida myös seurata ja arvioida lapsen oikeuksien näkökulmasta.

Lapsiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ

Valtioneuvoston selonteossa ihmisoikeuspolitiikasta (VNS 7/2009 vp) pidettiin yhtenä keskeisenä lapsen oikeuksien edistämisen painopisteenä lapsiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä. Tämä osa-alue on edelleen erittäin tärkeä ja ajankohtainen ajatellen tulevaa ihmisoikeusselontekoa.

Vaikka lapsen ruumiillinen rankaisu on ollut kiellettyä jo 30 vuotta, se on silti yhä läsnä nykypäivän Suomessa. Lastensuojelun Keskusliitto on tehnyt kyselyn kuritusväkivalta-asenteisiin liittyen ja kyselyn tuloksista voidaan päätellä, että asenteet ovat muuttuneet kielteisemmiksi kuritusväkivallalle. Huolestuttavaa on se, ettei fyysisen rankaisemisen lievempiä muotoja, kuten luunappia, korvapuustia tai tukistamista aina vieläkään mielletä väkivallaksi. Lastensuojelun Keskusliitto on aloittanut kampanjan ”Tuntea saa. Teko on valinta.”, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta kuritusväkivallan haitallisista vaikutuksista lapseen sekä tarjota kanavan ja välineitä, joita vanhemmat voi hyödyntää arjessa ja kasvatustehtävässään.[22]

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut ”Älä lyö lasta!” kansallisen lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan vähentämisen toimintaohjelman (2010 – 2015)[23], jossa korostetaan että lähisuhdeväkivallan vähentämistyöhön on sisällytettävä myös lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan vähentäminen.

Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että lasten ja nuorten kokemasta väkivallasta, seksuaalisesta väkivallasta ja häirinnästä tarvitaan kattavaa ja säännönmukaista tiedonkeruuta. Suomessa on toteutettu v. 1988 ja 2008 ja 2013 nk. lapsiuhritutkimus. Vuoden 2013 lapsiuhritutkimuksen tulokset julkistetaan vuoden 2014 aikana. Lapsiuhritutkimuksesta on saatavilla tietoa myös lasten kokemasta perheen sisäisestä väkivallasta. Lisäksi kouluterveyskyselystä on saatavilla tietoa nuorten kokemasta seksuaalisesta häirinnästä. Lastensuojelun Keskusliitto painottaa, että lapsiin kohdistuvien rikosten seurannan jatkuvuus tulee turvata ja se tulee vakiinnuttaa osaksi normaalia tilastoseurantaa vastaavasti, kuten nyt toimitaan aikuisten osalta. Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä lasten- ja perhesurmien ehkäisyyn liittyvää selvitystoimintaa ja tutkimusta sekä niihin perustuvia toimenpiteitä.

Lastensuojelun Keskusliitto myös arvostaa THL:n lastenasiaintalohankkeen etenemistä. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa viranomaistoiminnan ohjausta sekä uudistaa lainsäädäntöä ja palveluiden järjestämistä niin, että väkivallan lapsiuhrit ja heidän perheensä saavat tasavertaisesti ja tarpeenmukaisesti apua kaikkialla Suomessa[24]. Lastensuojelun Keskusliitto painottaa, että Euroopan neuvoston ministerikomitean lapsiystävällisen oikeudenkäytön suuntaviivojen ohjeistusta tulisi vielä tehokkaammin ottaa käyttöön ja hyödyntää laaja-alaisemmin eri viranomaistoiminnassa ja tuomioistuimissa.

Lastensuojelun Keskusliitto pitää myös tärkeänä, että lapsille ja nuorille suunnattuja väkivallan vastaisia kampanjoita toteutetaan säännönmukaisesti. Esimerkiksi THL:n ylläpitämä kampanjasivusto ”Mun kroppa. Mä päätän” välittää nuorille tietoa siitä, mitä seksuaalinen hyväksikäyttö on ja miten siihen voi puuttua. Euroopan neuvoston lapsiohjelman valmista materiaalia tulisi tehokkaammin hyödyntää kampanjoinnissa lasten kokemaa väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan. Tällaista EN:n lapsiohjelman kampanjamateriaalia ovat mm. “Raise your hand against smacking! A Council of Europe campaign against corporal punishment of children”[25] sekä “One in Five. The Council of Europe Campaign to stop sexual violence against children”[26] ja “Teach your child The Underwear Rule”[27].

Eduskunnan oikeusasiamies on tuonut yhtenä keskeisenä ihmisoikeusongelmana puutteet perusopetuksen oppimisympäristön turvallisuudessa, koska mm. koulukiusaamiseen puuttuminen on riittämätöntä[28]. Lastensuojelun Keskusliitto haluaa muistuttaa, että Suomessa ei ole riittävästi tehty tehokkaita toimenpiteitä koulukiusaamiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Lapsiasiavaltuutettu jätti 4.4.2013 aloitteen koulukiusaamiseen puuttumisen keinojen tehostamiseksi eri ministeriöille, eduskunnalle ja opetushallitukselle.[29] YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 19 ja 37(a) artiklat velvoittavat opetuksen järjestäjää huolehtimaan kaikenlaisen oppilaan kannalta huonon kohtelun ennalta estämisestä ja siihen puuttumisesta. Tähän lasten ihmisoikeuksiin liittyvään kysymykseen tulee tulevaisuudessa tiiviimmin ja systemaattisemmin panostaa. Lastensuojelun Keskusliitto korostaa myös, että koulukiusaamisessa huomiota tulee kiinnittää oppilaiden kokemaan henkiseen väkivaltaan vuorovaikutussuhteissa.

Lastensuojelun Keskusliitto tuo esille, että Valtioneuvoston selonteossa ihmisoikeuspolitiikasta (VNS 7/2009 vp) korostettiin tyttöjen ympärileikkausta rikoslain mukaan rangaistavana tekona Suomessa. Lastensuojelun Keskusliitto haluaa tuoda tässä yhteydessä poikien ympärileikkauksen osalta esille Pohjoismaisten lapsiasiavaltuutettujen ja lasten lääketieteen ammattilaisten yhteisen kannanoton ”Annetaan poikien itse päättää ympärileikkauksesta” 30.9.2013.[30]

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat oikeusriidat

Valtioneuvoston selonteossa ihmisoikeuspolitiikasta (VNS 7/2009 vp) tuotiin, esille, että lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeviin oikeusriitoihin tulisi kehittää toimivia riidanratkaisumalleja. Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä, että asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen sovittelu -kokeilun pohjalta annettu hallituksen esitys[31] on edennyt eduskunnassa. Lakiehdotuksen sisältö hyväksyttiin lakivaliokunnan mietinnön mukaisesti (LaVM 1/2014 vp). Lakien on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2014.

Lastensuojelun Keskusliitto painottaa vielä sitä lakivaliokunnan mietinnössään esille tuomaa tärkeää seikkaa, että jatkossa tulisi arvioida erikseen, onko lapsen asemaa ja kuulemista koskevaa lainsäädäntöä ja käytäntöjä tarpeen kehittää. Asia on tärkeä liittyen lapsen oikeuksien sopimuksen LOS 12 artiklan mukaisiin velvoitteisiin. Lakivaliokunta myös nosti esille, että se pitää erittäin tärkeänä sen arvioimista, miten perheiden ja eroperheiden ennalta ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja, kuten neuvontaa ja sovittelua, voidaan tukea ja kehittää. Valiokunnan mukaan tulisi arvioida myös viranomaisten käytäntöjä, keskinäistä yhteistyötä ja resurssien riittävyyttä samoin kuin koulutusta ja ohjeistusta. Valiokunta kiirehti lausunnossaan mainittuihin toimenpiteisiin ryhtymistä kunnallisten eropalvelujen parantamiseksi.[32] Lastensuojelun Keskusliitto pitää nk. eropalveluiden kehittämistä erittäin tärkeänä eroperheiden lasten hyvinvoinnin ja edun kannalta.[33]

Lapsiköyhyys

Lastensuojelun Keskusliitto pitää erittäin huolestuttavana lapsiköyhyyteen liittyviä ongelmia lasten perus- ja ihmisoikeuksiin liittyen. Lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy voimakkaasti heidän vanhempiensa koulutuksen, sosioekonomisen aseman ja taloudellisen tilanteen mukaan. Vanhempien heikko koulutus ja matala sosioekonominen asema ovat yhteydessä heidän lastensa hyvinvointiongelmien yleisyyteen. Ehkäisevien ja hyvinvointia tukevien palveluiden merkitys korostuu ylisukupolvisen ongelmaketjun katkaisemisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Nykyään toimet syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulevat valitettavan usein liian myöhään. Aikuispalveluissa olisikin aina selvitettävä lasten tilanne ja vanhempien mahdollinen tarve saada tukea vanhemmuudelleen.

Koska hyvinvointi rakentuu arjessa, on aivan oleellista, että eri kasvuympäristöt kuten päivähoito, koulu ja harrastukset toimivat lasten ja nuorten hyvinvointia tukien ja suojaavia tekijöitä vahvistaen.[34] Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että nuorille suunnatut toimet, joilla pystytään estämään koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääminen, ovat erittäin merkittäviä syrjäytymisen ehkäisemisessä. Näissä toimissa tulee huomioida erityisesti maahanmuuttajanuorten yhdenvertainen asema hakeutua koulutukseen[35]. Nuorten syrjäytymistä ehkäiseviä toimia ovat myös mm. nuorisotakuu sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, joka turvaa, että oppilaat ja opiskelijat saavat matalan kynnyksen tukea ja lain mukainen psykososiaalisten palvelujen järjestämisen velvollisuus laajenee myös toiselle asteelle. Keskusliitto painottaa oppilaiden ja opiskelijoiden mahdollisuutta erityiseen tukeen, jonka riittävä saatavuus on turvattava.

Taloudellinen eriarvoisuus on läsnä lasten arjessa monin eri tavoin, erityisesti erilaisina kuluttamisen ja kulutusmahdollisuuksien eroina. Lasten väliset erot kulutusresursseissa tuottavat eriarvoisuutta, joka edelleen määrittää lapsen sosiaalista osallisuutta ja asemaa vertaisryhmässä.[36] Lapsiperheiden köyhyyden taustalla on moninaisia syitä. Köyhissä lapsiperheissä on selvästi muita lapsiperheitä useammin työtön huoltaja, mutta toisaalta köyhät lapsiperheet poikkeavat köyhistä lapsettomista kotitalouksista siinä, että noin joka toisessa köyhässä lapsiperheessä huoltaja käy työssä.[37]

Lastensuojelun Keskusliitto pitää lapsiköyhyyden nostamista ihmisoikeusselontekoon olennaisena lapsen perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvänä kysymyksenä.[38] YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää toimia lapsiperheköyhyyden ehkäisemiseksi. Lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea tehostamaan pyrkimyksiään tukea vähäosaisia perheitä sekä takaamaan kaikille lapsille oikeuden riittävään suojeluun. Lapsen oikeuksien komitea myös suosittelee, että Suomi toteuttaa tarvittavat toimet lasten köyhyyttä koskevien tietojen kokoamiseksi ja analysoimiseksi laajamittaisesti.

Lastensuojelu

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläisen mukaan lastensuojeluun liittyy keskeisiä perus- ja ihmisoikeusongelmia Suomessa. Puutteita lastensuojelussa eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan ovat yleinen voimavarojen puute, työntekijöitä on liian vähän, vaihtuvuus on suurta, ammattilaisten puutteellinen koulutus ja kokemus, sijaishuollon valvonnan riittämättömyys, mielenterveyspalveluiden riittämättömyys, vaikeudet saada sijoitettu lapsi hoitoon, avohuollon tukipalveluiden riittämättömyys ja viivästyminen sekä oikeusprosessien, erityisesti olosuhdeselvitysten viipyminen.[39]

Lastensuojelun Keskusliitto pitää erittäin tärkeänä, että lastensuojeluun liittyvät kysymykset ja ongelmakohdat otetaan huomioon valtioneuvoston ihmisoikeusselonteossa. Lastensuojelun Keskusliitto on nostanut esille lastensuojeluun liittyviä kysymyksiä ja epäkohtia mm. selvityksissään, tiedotteissaan ja lausunnoissaan. Erityisesti yhdenvertaisuuden kannalta keskeinen ongelma on se, että lastensuojelun palvelujen tarjonnassa ja saatavuudessa on selkeitä eroavaisuuksia eri kuntien välillä[40]. Valtiontalouden tarkastusviraston selvityksen mukaan, lapsen etu toteutuu lastensuojelussa vaihtelevasti sen mukaan, onko lapsi avohuollossa, sijaishuollossa vai jälkihuollossa ja missä kunnassa lapsi asuu.  Keskusliitto on selvittänyt esim. perheiden jälleenyhdistämiseen liittyviä ongelmia lastensuojelussa[41], miten lasten ja nuorten tarpeet vaikuttavat sijaishuollon muotoutumiseen[42], ilmiötä liittyen nuorten luvattomiin poissaoloihin sijaishuoltopaikoista[43] sekä lastensuojelun asiakastyötä tekevien kokemuksia suomalaisen lastensuojelun toimintakäytännöistä ja toimintamahdollisuuksista[44]. Pelastakaa Lapset ry tekee parhaillaan selvitystä liittyen lasten ja nuorten kokemuksiin lastenkodeissa tapahtuvista kiinnipitotilanteista[45]. Keskusliitto haluaa vielä esittää huolensa siitä, että vaikka lastensuojelulaki (13.4.2007/417) uudistui, se ei kuitenkaan vielä taannut lastensuojelulaitoksissa käytettyjen rajoitustoimenpiteiden osalta, että ne olisivat muuttuneet käytännön toiminnassa lainsäädännön velvoitteita vastaaviksi, kuten myös eduskunnan oikeusasiamies on tuonut esille.[46]

Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksessa[47] lastensuojeluun liittyen on tuotu esille merkittäviä kannanottoja, jotka lastensuojelun kehittämisessä tulisi ottaa huomioon, samoin kuin Toimiva lastensuojelu – Selvitysryhmän loppuraportin[48] toimenpide-ehdotukset lastensuojelun kehittämiseksi. Lastensuojelun Keskusliitto pitää lastensuojeluun liittyvää laatukeskustelua erittäin tärkeänä. Keskusliitto painottaa, että valmisteilla olevien lastensuojelun laatusuositusten tulee olla toimintaa ohjaavia ja laatusuosituksissa tulee kiinnittää huomiota myös sijaishuollon laatuun ja sen kehittämistyöhön.

Vammaisten lasten oikeudet ja hyvinvointi

Suomi on ratifioimassa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa sopimusta ja sen valinnaista pöytäkirjaa. Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus ja siihen liittyvä lisäpöytäkirja on saatettava voimaan viivyttelemättä. YK:n lapsen oikeuksien komitea on viimeisimmissä suosituksissaan Suomelle vuonna 2011 kehottanut Suomea kiirehtimään vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifiointia[49]. Suomi sai myös Universal Periodic Review – UPR tarkastelussa usealta eri valtiolta kehotuksen jouduttaa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan sopimuksen ratifiointiprosessia.

Ulkoasiainministeriön työryhmämietinnössä liittyen vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattamiseen tuotiin esille erittäin monipuolisesti ja laajasti myös vammaisten lasten osalta niitä ongelmia ja epäkohtia, joita vammaiset henkilöt joutuvat yhteiskunnassa kohtaamaan. Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa yleissopimuksen mukaiset lapsen oikeudet liittyvät kiinteästi YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisiin oikeuksiin[50]. Lastensuojelun Keskusliitto on lausunnossaan ulkoasiainministeriölle tuonut esille niitä asioita, joita pitää keskeisinä vammaisten lasten oikeuksiin ja hyvinvointiin liittyen[51] ja joita haluaa myös korostaa tässä yhteydessä.

Lastensuojelun Keskusliitto haluaa vielä tuoda esille, että Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010-2015 on valitettavan aikuiskeskeinen. Viime vuosina vammaisten lasten oikeuksien toteutumiseen on kuitenkin enenevässä määrin ryhdytty kiinnittämään huomiota. Esimerkiksi Valtakunnallinen vammaisneuvosto (VANE) on yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliiton ja Suomen UNICEF ry:n kanssa järjestämässä vammaisten lasten kuulemistilaisuutta Helsingissä syyskuussa 2014. Sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimus että vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus korostavat vammaisten lasten oikeutta osallistua yksilönä ja myös vaikuttaa lapsiryhmänä. Keskusliitto pitää tärkeänä, että ihmisoikeusselontekoon on tarkoitus sisällyttää vammaisten henkilöiden oikeudet yhtenä esimerkkiosiona, jossa tarkastellaan ja linjataan kansainvälistä ja kansallista perus- ja ihmisoikeustoimintaa. Keskusliitto pitää kuitenkin tärkeänä, että vammaisten lasten oikeudet tulevat selonteossa tässä osiossa erikseen huomioon otetuksi.

Lastensuojelun Keskusliitto arvostaa Kehitysvammaisten asumisohjelman (KEHAS)[52] tavoitteita myös vammaisten lasten perus- ja ihmisoikeuksia turvaavana. Keskusliitto pitää tärkeänä, että vammaisten lasten asumispalveluita kehitettäessä otettaisiin huomioon mm. seuraavia seikkoja: Vammaisten lasten perheille turvataan riittävät yksilölliset, perheiden tarpeista lähtevät palvelut ja tuki, jotta lapsella on mahdollisuus asua kotonaan; Vammaisille lapsille tulee turvata riittävästi keinoja, tukea ja heidän tarvitsemaansa apua, jotta he voivat antaa palautetta saamastaan palvelusta, hoidosta tai tuesta; Erityisen tärkeää on palveluiden valvonnan kannalta, että lapsilla on tilaisuus tuoda esille valvoville viranomaisille kohtaamiaan epäkohtia ja puutteita.

UNICEFin kansainvälinen vuosiraportti julkaistiin 2013 ja sen teemana oli maailman vammaisten lasten oikeudet.[53] Suomen UNICEF ry kokosi yhteenvedon Suomen tilanteesta raportin pohjalta[54].

Ilman huoltajaa tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat

Lastensuojelun Keskusliitto tuo esiin huolensa siitä, että viime vuosina säännöksiä liittyen turvapaikanhakijoihin on kiristetty niin, että perheenyhdistäminen on vaikeutunut huomattavasti. Nuorimmatkin yksintulleet turvapaikanhakijat tahtovat jäädä maahan pysyvästi ilman vanhempiaan. Keskusliitto pitää tärkeänä, että ryhdytään selvittämään, miten näiden lasten huolto voidaan järjestää pysyvämmin. Keskusliitto pitää huonona ratkaisuna sitä, että lapset ovat pelkän vastaanotto- ja kotouttamislailla määrätyn edustajan varassa usean vuoden ajan. Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että myös edustajajärjestelmää tulee kehittää. Keskusliiton tekemä selvitys toi esille merkittäviä puutteita ja kehittämistarpeita edustajajärjestelmässä[55]. Yksi vastaanottojärjestelmän perusongelmista on, että yksitulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita sijoitetaan ympäri Suomea sijaitseviin yksiköihin sen mukaan, missä on tilaa. Yksiköitä avataan ja suljetaan turvapaikanhakijamäärien vaihdellessa ja ulkomaalaishallinnossa tehtävien jatkuvien muutosten vuoksi. Tämä tuo haasteita myös jatkossa esimerkiksi edustajajärjestelmän osalta, kun täytyy valita kahdesta huonosta vaihtoehdosta; joko edustaja vaihtuu tai edustaja jatkaa työtään pitkän matkan takaa.

Eduskunnan oikeusasiamies pitää yhtenä keskeisenä ihmisoikeusongelmana Suomessa sitä, että yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden säilöönottoa ei ole vielä kielletty. Toinen keskeinen lapsiin liittyvä ongelma on nk. paperittomien lasten ihmisoikeustilanne: paperittomien lasten oikeudessa sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin että perusopetukseen on vielä epäselvyyksiä ja niiden täyttämisessä selkeitä puutteita.[56] Myös Lastensuojelun Keskusliitto pitää näitä kysymyksiä keskeisinä perus- ja ihmisoikeusongelmina Suomessa ja vaatii niihin puuttumista pikaisesti.

Keskusliitto pitää erittäin valitettavana, että hallitusohjelman kirjausta ilman huoltajaa tulleiden lasten säilöönoton kieltämisestä ei aiota toteuttaa. Lasten vapaudenriisto on lähtökohtaisesti ongelmallista. Jos lapsia on välttämätöntä poikkeustapauksissa ottaa säilöön, tulee lapsille tulee taata yhdenvertaisesti heille kuuluvat lapsen oikeuksien sopimuksen mukaiset oikeudet. Lapsen edun ensisijaisuuden arviointi tulee tehdä näkyväksi säilöönottopäätöksissä. Säilöönottoon tehtäviä lainsäädäntömuutoksia valmistelevan työryhmän tehtävänä oli myös säilöönotolle vaihtoehtoja.  Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole vielä selvitetty. Lausuntokierroksella juuri ollut luonnos hallituksen esitykseksi antaa ymmärtää, ettei kansainvälisessä keskustelussa ole tullut esille hyviä vaihtoehtoja. Säilöönotosta ja sen vaihtoehdoista on kuitenkin keskusteltu useilla areenoilla, ja asiasta on muun muassa ilmestynyt säilöönotolle vaihtoehtoja etsivän kansainvälisen koalition julkaisema käsikirja.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on ilmaissut huolensa siitä, että ilman huoltajaa tullut lapset saattaa jäädä ilman lastensuojelun palveluja, koska eri hallinnonalojen lainsäädännön ja viranomaiskäytäntöjen yhteensovittaminen koetaan vaikeaksi. Apulaisoikeusasiamies esitti, että tarvitaan ohjeistusta kunnille tilanteissa, joissa lasten asema määräytyy samanaikaisesti sekä kansainvälistä suojelua hakevan vastaanottoa ja maahanmuuttajien kotoutumisen edistämistä koskevan lainsäädännön että lastensuojelulain ja muun sosiaalihuollon lainsäädännön perusteella.[57]

Ihmiskauppaan liittyvät kysymykset

Valtioneuvoston selonteossa ihmisoikeuspolitiikasta (VNS 7/2009 vp) tuotiin selkeästi esille ihmiskauppa keskeisenä perus- ja ihmisoikeusongelmana, johon Suomen tulee intensiivisesti puuttua.  Lastensuojelun Keskusliitto pitää lähtökohtana ihmiskaupan lapsiuhrien suojelussa, että se perustuu ennen kaikkea YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen eikä pelkästään ihmiskauppaa säätelevään normistoon. Kotimaastaan tai yhteisöstään syystä tai toisesta lähtemään joutuneet lapset joutuvat helposti salakuljettajien ja rikollista toimintaa harjoittavien vaikutuspiiriin. Lasten tilanteet eivät aina asetu kategorioihin, joilla viranomaiset pyrkivät hallitsemaan muuttoliikettä, vaan lasten aseman määrittely voi liikkua edestakaisin kategoriasta toiseen. Kaikki lasten muuttoliike ei ole ihmiskauppalähtöistä, ja toisaalta lapsesta voi tulla ihmiskaupan uhri missä vaiheessa matkaa tahansa. Riippumatta kotimaasta tai alueelta lähdön syystä lapsi voi joutua matkalla myös erilaisen hyväksikäytön uhriksi, joka ei ole ihmiskauppaa. Tämän vuoksi ei voida kyllin korostaa sitä, että lasta on kohdeltava aina ennen kaikkea lapsena ja hänelle tulee tarjota suojelua lapsena, käsitettiinpä hänen maahantulonsa hallinnollisesti kuuluvan mihin kategoriaan tahansa.

Keskusliitto katsoo, että yhteistyö ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ja lastensuojelun välillä tulee olla tehokasta ja toimintavastuut selkeitä. On syytä tarkistaa, onko vastuunjakoa ohjeistettu riittävästi. Yhteistyö edellyttää lastensuojelun työntekijöiltä hyvää asiantuntemusta ihmiskaupan uhrien tunnistamisessa ja auttamisessa. Lastensuojelun ammattilainen ei välttämättä kohtaa työssään montaakaan ihmiskaupan uhria, minkä vuoksi riittävää erityisosaamista ja kokemusta ihmiskaupan uhrien erityistarpeista ei pääse kertymään. Siksi on hyvä, että ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää koordinoi taho, jolle on kertynyt osaamista asiassa. Koulutusyhteistyö ja toimivat konsultaatiomahdollisuudet eri viranomaisten välillä ovat olennaisia. Koska kansalaisjärjestöillä on olennainen merkitys uhrien tunnistamisessa ja auttamisessa, on myös järjestöjen ja viranomaisten vastuut jaettava ja ilmaistava riittävän selkeästi.

[1] Lapsen oikeuksien komitean päätelmät Suomelle. CRC/C/FIN/CO/4, kohta 20. “Komitea suosittelee, että sopimusvaltio tehostaa pyrkimyksiään vahvistaa yleistä tietoisuutta, myös lasten, vanhempien ja lasten parissa työskentelevien ammattihenkilöiden tietoisuutta, yleissopimuksesta sekä siihen ja muihin asiaa koskeviin kansainvälisiin asiakirjoihin perustuvasta kansallisesta lainsäädännöstä. Lisäksi komitea suosittelee, että sopimusvaltio tehostaa asianmukaista ja järjestelmällistä koulutusta, jota annetaan kaikille lasten puolesta ja lasten parissa työskenteleville ammattiryhmille, erityisesti lainvalvontaviranomaisille, opettajille, terveydenhuoltoalan ammattilaisille, sosiaalityöntekijöille ja sijaishuollon eri muotojen henkilöstölle.”

[2] (Linkki ei enää toimi 12.8.2016)

[3] Lastensuojelun Keskusliitto viittaa MLL:n asiantuntijalakimiehen Esa Iivosen asiantuntijakirjoituksiin ja -esityksiin sekä kansainvälisen että kansallisen lapsiköyhyteen liittyvän keskustelun osalta.

[4] Eurochild is a network of organisations and individuals working in and across Europe to promote the rights and well-being of children and young people.

[5] Katso http://bit.ly/1gHehGG (Linkki ei enää toimi 12.8.2016)

[6] Suomen maakohtainen raportti tutkimuksesta vammaisia lapsia koskevasta jäsenvaltioiden politiikasta http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/etudes/join/2013/474420/IPOL-LIBE_ET(2013)474420_FI.pdf Member States’ Policies for Children with Disabilities http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/etudes/join/2013/474416/IPOL-LIBE_ET(2013)474416_EN.pdf

[7] http://www.coe.int/t/dg3/children/

[8] http://www.coe.int/t/dg3/children/StrategyAdopted_en.asp

[9] LSKL:n lausunto: Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet; alustavat elementit eurooppalaisen ei-sitovan instrumentin / instrumenttien laatimiseksi. 13.3.2014.

[10] Liiketoimintaa ohjaavat lapsenoikeusperiaatteet (Unicef, Pelastakaa Lapset, The Global Impact): ”Arvoketju. Yrityksen arvoketjuun kuuluvat toiminnot, jotka muuntavat panoksen tuotokseksi arvoa lisäämällä. Arvoketjuun kuuluu tahot, joihin yrityksellä on suora tai epäsuora liikesuhde ja jotka joko a) toimittavat tuotteita tai palveluja, joista on hyötyä yrityksen omille tuotteille tai palveluille, tai b) ottavat vastaan yrityksen itsensä tarjoamia tuotteita tai palveluja.”

[11] Liiketoimintaa ohjaavat lapsenoikeusperiaatteet https://unicef.studio.crasman.fi/pub/public/pdf/Lapsenoikeusperiaatteet_2013.pdf

[12] http://www.awiph.be/youthinclusion/fichiers/Recommandations-en.pdf

[13] http://www.coe.int/t/dg3/children/participation/Newdefault_en.asp

[14] http://www.coe.int/t/dghl/standardsetting/childjustice/Source/GuidelinesChildFriendlyJustice_FI.pdf

[15] http://www.coe.int/t/dg3/children/publications/Childfriendly%20health%20care%20documents%20EN%20(2).pdf

[16] CRC/C/FIN/CO/4. http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=82628&GUID={08815486-C2F7-4348-A1DC-0985FA9542EC}

[17] Lapsen oikeuksien komitea. Yleiskommentti ”Lapsen oikeus tulla kuulluksi” CRC/C/GC/12 http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/etudes/join/2013/474416/IPOL-LIBE_ET(2013)474416_EN.pdf

[18] Committee on the Rights of the Child. General comment No. 14 (2013) on the right of the child to have his or her best interests taken as a primary consideration (art. 3, para. 1). CRC/C/GC/14.

[19] Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011 http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/147449/Kataisen+hallituksen+ohjelma/81f1c20f-e353-47a8-8b8f-52ead83e5f1a

[20] Lausunto Suomen ihmisoikeuspolitiikasta ja sen seurannasta sekä valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmasta http://seta.fi/seta/wp-content/uploads/2014/01/140122ihmisoikeuspaneelin-loppulausunto-Suomen-ihmisoikeuspolitiikasta.pdf

[21] Ihmisoikeuskeskuksen selvitys ihmisoikeuskasvatuksesta ja -koulutuksesta Suomessa http://www.ihmisoikeuskeskus.fi/mita-teemme/ihmisoikeuskasvatus-ja-koulutus/  ks. myös Lastensuojelun Keskusliiton lausunto ihmisoikeuskasvatukseen liittyen https://www.lskl.fi/kannanotot-ja-lausunnot/demokratia-ja-ihmisoikeuskasvatuksen-perusteet-luodaan-varhaiskasvatuksessa/ United Nations Declaration on Human Rights Education and Training http://www.ohchr.org/EN/Issues/Education/Training/Pages/UNDHREducationTraining.aspx

[22] Tietoa kampanjasta löytyy kampanjan verkkosivustolta http://www.tunteasaa.fi

[23]

[24] http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=33147

[25] http://www.coe.int/t/dg3/children/corporalpunishment/default_en.asp

[26] http://www.coe.int/t/DG3/children/1in5/default_en.asp

[27] http://www.underwearrule.org/Default_en.asp

[28] 10 keskeistä suomalaista ihmisoikeusongelmaa. Eduskunnan oikeusasiamiehen esitys asiantuntijaseminaarissa ”Toteutuvatko perus- ja ihmisoikeudet Suomessa?” Tampereen yliopistossa 10.12.2013 http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/julkaisut/puheet-esitelmat.htx

[29] Aloite koulukiusaamiseen puuttumisen keinojen tehostamiseksi

[30] Pohjoismaisten lapsiasiavaltuutettujen ja lasten lääketieteen ammattilaisten yhteinen julkilausuma http://lapsiasia.fi/tata-mielta/aloitteet/aloitteet-2013/pohjoismaisten-lapsiasiavaltuutettujen-ja-lasten-laaketieteen-ammattilaisten-yhteinen-julkilausuma/

[31] Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain, riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 5 ja 10 §:n sekä sosiaalihuoltolain 17 §:n muuttamisesta (HE 186/2013 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130186

EV 21/2014 vp – HE 186/2013 vp

[32] Lakivaliokunnan mietintö 1/2014 vp http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/lavm_1_2014_p.shtml

[33] Lastensuojelun Keskusliiton lausunto Oikeusministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain, riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta. https://www.lskl.fi/kannanotot-ja-lausunnot/saannosehdotukset-asiantuntija-avusteisesta-huoltoriitojen-sovittelusta-kannatettavia/

[34] ”Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimusaineiston valossa” http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102984/THL_RAPO52_2012_web.pdf

[35] Asiaan liittyen ks. Lastensuojelun Keskusliiton lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta https://www.lskl.fi/kannanotot-ja-lausunnot/lukioon-valmistavaan-koulutukseen-osallistuvien-opiskelijoiden-osallistumis-ja-vaikutusmahdollisuudet-turvattava/

[36] ”Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa” Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 124. Kelan tutkimusosasto. Helsinki 2012. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37848

[37] ”Kriisistä kriisiin – lapsiperheiden toimeentulo 1995–2009” http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100862/sauli.pdf?sequence=1

[38] Lastensuojelun Keskusliitto haluaa muistuttaa tässä yhteydessä Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten tutkimusyhteenliittymästä (SOTERKO) http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/organisaatio/yhteistyo/soterko

[39] Oikeusasiamies: Lastensuojelun puutteet yksi Suomen ihmisoikeusongelma http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/julkaisut/puheet-esitelmat.htx

[40] Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 6/2012 http://www.e-julkaisu.fi/vtv/lastensuojelu/pdf/6_2012_lastensuojelu_netti.pdf

[41] ”Samalla puolella? – Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa.”

[42] ”Sadoissa verkoissa sukkulointia – kumppanuudet sijaishuollossa.”

[43] ”Hatkassa – Selvitys nuorten luvattomista poissaoloista ja sijaishuoltopaikkojen käytännöistä”.

[44] “Olisiko jo tekojen aika? Lastensuojelun asiakastyössä toimivien näkemyksiä lastensuojelun nykytilasta.”

[45] Susanna Hoikkalan tekemä selvitys Kiinnipito lastenkodeissa julkaistaan kevään 2014 aikana.

[46] Apulaisoikeusasiamies tutkii viidentoista kunnan menettelyn. Lastensuojelulaitoksen käyttämät rajoitustoimenpiteet eivät perustuneet lakiin. http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/pubman/templates/2.htx?id=837

[47] Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 6/2012 http://www.e-julkaisu.fi/vtv/lastensuojelu/pdf/6_2012_lastensuojelu_netti.pdf

[48] Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:19 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3611-9 Ks. myös Lastensuojelun Keskusliiton lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle Toimiva lastensuojelu -selvitysryhmän loppuraportista https://www.lskl.fi/kannanotot-ja-lausunnot/lastensuojelun-kehittaminen-edellyttaa-peruspalveluiden-kehittamista/

[49] Sopimusvaltioiden yleissopimuksen 44 artiklan mukaisesti antamisen raporttien käsittely. Päätelmät: Suomi. 7.9.2011.CRC/C/FIN/CO/4. Kohta 40.

[50] Katso YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti General Comment No. 9 (2006). The rights of children with disabilities. CRC/C/GC/9.

[51] Lastensuojelun Keskusliiton lausunto vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä https://www.lskl.fi/kannanotot-ja-lausunnot/ykn-vammaisten-henkiloiden-oikeuksia-koskeva-yleissopimus-saatettava-voimaan-viivyttelematta/

[52]Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1839361#fi

[53]The State of the World’s Children 2013: Children with Disabilities http://www.unicef.org/publications/index_69379.html

[54] Vammaisten lasten oikeuksien toteutuminen Suomessa http://www.unicef.fi/files/unicef/kuvat/Yhteenveto_Suomen_tilanteesta.pdf Linkki ei enää toimi (22.8.2016)

[55] “Ei omainen eikä viranomainen – Selvitys ilman huoltajaa Suomeen tulleiden lasten edustajajärjestelmästä.”

[56] 10 keskeistä suomalaista ihmisoikeusongelmaa. Eduskunnan oikeusasiamiehen esitys asiantuntijaseminaarissa ”Toteutuvatko perus- ja ihmisoikeudet Suomessa?” Tampereen yliopistossa 10.12.2013 http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/julkaisut/puheet-esitelmat.htx

[57] AOA kiirehtii parannuksia ilman huoltajaa suomeen tulleiden lasten asemaan. Apulaisoikeusasiamiehen tiedote, liittyen salassa pidettävään ratkaisuun 4509/4/09. https://www.oikeusasiamies.fi/fi/-/aoa-sakslin-kiirehtii-parannuksia-ilman-huoltajaa-suomeen-tulleiden-lasten-asemaan