Siirry sisältöön

Lapsilisän indeksisidonnaisuuden poistaminen heikentää entisestään vaikeassa asemassa olevien lasten ja perheiden tilannetta

Lastensuojelun Keskusliiton lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi lapsilisälain ja elatustukilain 4 §:n muuttamisesta; lapsilisän indeksisidonnaisuuden poistaminen.

Lastensuojelun Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi lapsilisälain ja elatustukilain 4 §:n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lapsilisälakia poistamalla lapsilisän indeksisidonnaisuus 1.1.2016 alkaen.

Lastensuojelun Keskusliitto ei pidä esitystä lapsilisän indeksisidonnaisuuden lakkauttamisesta perusteltuna, sillä lapsilisän reaaliarvo on jo tällä hetkellä noin 30 prosenttia alempi kuin se oli vuonna 1994. Lapsilisät sidottiin kansaneläkeindeksiin vasta maaliskuun 2011 alusta alkaen, ja indeksikorotukset jätettiin tekemättä vuosina 2013–2015. Viime eduskuntakaudella lapsilisien tasoa myös leikattiin 8,1 prosentilla. On myös syytä huomioida, että lapsilisien tasoleikkauksen kanssa samaan aikaan käyttöön otettu verotuksen lapsivähennys ei koske kaikkein pienituloisimpia perheitä (esim. pelkän opintotuen tai takuueläkkeen varassa elävät). Verovähennys on myös voimassa määräaikaisesti vain vuoden 2017 loppuun saakka.

 Indeksisidonnaisuuden lakkauttaminen kokonaan heikentäisi lapsilisän reaaliarvoa edelleen. Tämä vaikuttaa erityisesti pienituloisiin lapsiperheisiin, sillä tulonsiirtojen merkitys pienituloisissa perheissä on noin kolminkertainen muihin lapsiperheisiin verrattuna. Köyhiä lapsiperheitä koskettaa siis selvästi muita perheitä merkittävämmin se, että keskeiset lapsiperheille suunnatut etuudet, kuten lapsilisä, vanhempainpäiväraha ja kotihoidon tuki ovat reaaliarvoltaan alentuneet. Kun lapsiperheiden toimeentulovaikeudet koskettavat tutkimusten mukaan kaikkein eniten yhden huoltajan perheitä sekä monilapsisia perheitä, on asia merkittävä myös perheiden syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.[1]

Hallituksen esitysluonnoksen perusteluissa todetaan, että kaikkein pienituloisimpien, lapsilisän ohella myös toimeentulotukea saavien kotitalouksien, tulotasoon indeksisidonnaisuuden poistaminen ei vaikuta. Esityksen mukaan pienempi lapsilisä korvautuu toimeentulotuella, ja tällöin muuttuu vain tulojen rakenne, ei tulotaso. Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että etuuksina lapsilisä ja toimeentulotuki ovat hyvin erityyppisiä.

Lapsilisä on universaali kaikille kuuluva etuus, joka on myös lapsiperheiden näkökulmasta hyvin ennakoitavissa. Toimeentulotuki sen sijaan on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Toimeentulotukeen liittyvistä tutkimuksista tiedetään, että toimeentulotuen alikäyttö on varsin yleistä. Erilaisten arvioiden mukaan tukeen olisi oikeutettuja 2-2,5 kertaa niin paljon kuin tällä hetkellä on tuen käyttäjiä. [2]On myös syytä ottaa huomioon, että toisin kuin toimeentulotuki, lapsilisä voi joissain tilanteissa tosiasiallisesti olla perustuslain 19 §:n 2 momentin mukaista perustoimeentuloa, eikä vain perustoimeentulon turvaa täydentävä etuus kuten hallituksen esityksen perusteluissa todetaan.

Hallituksen esityksen lapsi- ja lapsiperhevaikutusten arviossa todetaan, että lapsilisän indeksisidonnaisuuden poistaminen tuo toimeentulotuen piiriin jonkin verran myös uusia lapsiperheitä alimman tulotason perheistä, suurilapsisimmista perheistä sekä työttömistä ja yksinhuoltajaperheistä. On ristiriitaista, että heikentämällä ensisijaisia etuuksia hallitus siirtää lapsiperheitä viimesijaisen, harkinnanvaraisen etuuden piiriin. Tätä ratkaisua ei voida millään tavalla pitää lapsen edun mukaisena.

Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että kyse ei ole ainoastaan lapsilisän indeksisidonnaisuuden lakkauttamisesta vaan laajemmasta kokonaisuudesta. Samanaikaisesti suunnitteilla olevat säästötoimet kuten päivähoitomaksujen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotukset vaikuttavat suoraan ja merkittävästi lapsiperheisiin.

Menoja on suunniteltu karsittavan myös varhaiskasvatuksesta, vanhempainpäivärahojen korvauksista, perusopetuksesta sekä toisen asteen koulutuksesta. Julkisen talouden sopeutustoimet vaikuttavat merkittävästi lasten ja nuorten arkeen ja lisäävät eriarvoisuutta. Perheen taloudellisen tilanteen heikentyminen vaikuttaa kielteisesti lasten hyvinvointiin lisäten syrjäytymisriskiä ja lasten välistä eriarvoisuutta. Näitä kokemuksia myös lapset itse ovat tuoneet esille heille suunnatuissa kyselyissä.[3]

Lapsiperheköyhyys on kääntynyt nousuun ja tällä hetkellä maassamme noin joka kymmenes lapsi asuu köyhässä perheessä. Köyhyys koskee yhä useammin myös perheitä, joissa vanhemmat ovat työssä. Sirpaleinen työmarkkina-asema, pätkätyöt, lyhyiden työsuhteiden ja työttömyyden vuorottelu sekä matalapalkkaisuus aiheuttavat enenevässä määrin taloudellista ahdinkoa lapsiperheissä. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että mitä enemmän lapsia ja mitä nuorempia lapset ovat, sitä suurempi on perheen köyhyysriski. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat yksinhuoltajat. Heillä perheellisyys on riski myös työllistymiselle.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy voimakkaasti vanhempien koulutuksen, sosioekonomisen aseman ja taloudellisen tilanteen mukaan. Perheen varattomuus kaventaa lapsen mahdollisuuksia osallistua elinpiirinsä tavanomaisiin toimintoihin ja valintoihin ja johtaa ulkopuolisuuden kokemuksiin. Köyhyys rajoittaa lasten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koulussa, harrastuksissa ja lähiympäristössään.

Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevien perheiden lasten on todettu kantavan huolta perheen taloustilanteesta samalla kun perheen toimeentulohuolet kuormittavat vanhempia ja ovat riskitekijä vanhempien jaksamiselle. Lapsiperheiden köyhyys aiheuttaa huono-osaisuuden ylisukupolvistumista. Nyt suunnitteilla oleva lapsilisän indeksisidonnaisuuden poistaminen osuu kipeimmin juuri niihin lapsiperheisiin, joissa elävät lapset ovat jo nyt haavoittuvassa asemassa.

 YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsella on oikeus hänen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Sopimus myös edellyttää, että päätösten lapsivaikutukset arvioidaan ja lapsen etu asetetaan etusijalle päätöksenteossa. Arvioinnin avulla voidaan myös lieventää leikkausten vaikutuksia heikommassa asemassa olevien lasten ja perheiden arkeen.

Viimeisimmissä suosituksissaan Suomelle YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea tehostamaan pyrkimyksiään tukea vähäosaisia perheitä sekä takaamaan kaikille lapsille oikeuden riittävään elintasoon. Lapsen oikeuksien komitea lisäksi suosittelee, että Suomi toteuttaa tarvittavat toimet lasten köyhyyttä koskevien tietojen kokoamiseksi ja analysoimiseksi laajamittaisesti.[4]

Myös Euroopan komissio on antanut jäsenmailleen suosituksen ”Investoidaan lapsiin ja murretaan huono-osaisuuden kierre” lapsiperheköyhyyden ja lasten sosiaalisen syrjäytymisen estämiseksi. Lapsiin investoiminen merkitsee myös lasten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämistä.

Lastensuojelun Keskusliitto katsoo, että suunnitteilla oleva lapsilisän indeksisidonnaisuuden poistaminen heikentää entisestään vaikeassa asemassa olevien lasten ja perheiden tilannetta ja lisää siten näissä perheissä elävien lasten eriarvoisuutta ja sosiaalista huono-osaisuutta. Näin ollen hallituksen esityksestä on luovuttava.

[1] Iivonen, Esa: Lapsiperheköyhyys nyky-Suomessa. Esitys pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivillä 29.9.2011. http://www.socca.fi/files/1406/tulostettu_Lapsiperhekoyhyys_Nyky-Suomessa.pdf

[2] Kuivalainen, Susan (2007) Toimeentulotuen alikäytön laajuus ja merkitys. Stakes: Helsinki.

[3] Entten tentten pelistä pois! Lapsen ääni 2015 -raportti lasten kokemasta köyhyydestä ja osallisuudesta. Pelastakaa Lapset ry 2015.

[4] YK:n lapsen oikeuksien komitea. Sopimusvaltioiden yleissopimuksen 44 artiklan mukaisesti antamien raporttien käsittely (2011). CRC/C/FIN/CO/4. Komitean antamat suositukset kohta 50.