Siirry sisältöön

Lapsivaikutusten arviointi mukaan metropolialueen organisointiin

Organisointi ei saa aiheuttaa palvelujen järjestämisen ja tuottamisen hajautumista entisestään. Palveluja suunniteltaessa, tuotettaessa ja niitä arvioitaessa on lasten kuulemiseen myös kiinnitettävä erityisesti huomiota.

Lastensuojelun Keskusliiton lausunto metropolialueen erityiskysymyksiä selvittävälle sosiaali- ja terveysministeriön jaostolle

Lastensuojelun Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa liittyen metropolialueen organisointiin ja ERVA alueen erityiskysymyksiin. Keskusliitto korostaa, että aikaa kuulemistilaisuuteen valmistautumiseen olisi tullut olla selkeästi enemmän, sillä näin lyhyellä varoitusajalla toteutettuna kuulemisprosessista muodostuu enemmän teknisluonteinen tapahtuma.

Lastensuojelun Keskusliiton tärkeimpiä tehtäviä on ajaa lapsen etua, vaikuttaa yhteiskuntapoliittisesti lapsia koskevassa päätöksenteossa ja yhdistää eri tahojen lastensuojeluasiantuntemus.

Keskusliitto ei ota kantaa tässä vaiheessa siihen, kuinka sosiaali- ja terveyspalvelut tulisivat metropolialueella tai erityisvastuualueella järjestää. Keskusliitto korostaa, että tällaisten laajojen ja kauaskantoisten kannanottojen valmistelu tapahtuu keskusliitossa työvaliokunnassa ja vaatii keskusliiton hallituksen hyväksynnän.

Keskusliitto painottaa, että pääasia on se, että palveluiden järjestämisellä turvataan lapsen oikeuksien sopimuksen mukaiset lapsen oikeudet sekä kansallisessa lainsäädännössä palveluille asetetut vaatimukset. Rakenneuudistuksessa keskeistä on, etteivät palvelujen laatu ja saatavuus saa entisestään heikentyä, vaan sosiaali- ja terveyspalvelut tulee turvata yhdenvertaisesti ja alueellisesti tasa-arvoisesti niitä tarvitseville. Lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artikla asettaa sopimusvaltioille velvoitteen kunnioittaa ja taata yleissopimuksessa tunnustetut oikeudet kaikille niiden lainkäyttövallan alaisille lapsille ilman minkäänlaista erottelua.

Keskusliitto painottaa LOS 3 artiklan mukaista lapsen edun näkökulmaa, johon liittyy kiinteästi lapsen suojelu ja huolenpito mutta myös lapsen oikeus osallistua ja vaikuttaa. Lapsen oikeus osallistua on sekä yksittäisten lasten että lapsiryhmien oikeus. Lastensuojelun Keskusliitto pitää ensiarvoisen tärkeänä, että lasten kuulemiseen palveluja suunniteltaessa, tuotettaessa ja niitä arvioitaessa kiinnitetään erityisesti huomiota.

Lapsiin kohdistuvien päätösten ja toimenpiteiden vaikutuksia tulee arvioida ennakkoon, jotta lapsen edun kannalta parhain mahdollinen vaihtoehto on valittavissa. Lapsivaikutusten arvioinnin tulee ulottua suunnittelusta seurantaan asti. Lapsivaikutusten arviointi edellyttää aina lasten ja nuorten mielipiteiden selvittämistä, lasten osallistumista. Lasten antama palaute on tärkeää niin palveluiden suunnittelussa kuin niiden parantamisessakin. Lapsilla on merkittävä asema kokemusasiantuntijoina palveluiden kehittämisessä.

Metropolialueen etuna on, että alueella on paljon asiantuntemusta lapsivaikutusten arvioinnissa. Tätä asiantuntemusta on mahdollista hyödyntää kehittämistyössä. Lapsivaikutusten arvioinnilla voidaan lisätä yhdenvertaista ja tasa-arvoista palvelujen tuottamista, niiden saatavuutta ja saavutettavuutta sekä vastustaa segregoitumista.

On huomattava, että lapsivaikutusten arviointi ei ole riittävää, jos se tehdään ainoastaan erityisesti lapsille ja nuorille suunnattuja palveluita, esimerkiksi varhaiskasvatus- tai koulupalveluita, suunniteltaessa. Lapsinäkökulmaa on harkittava kaikilla hallinnonaloilla, yhtä hyvin rakennetun ympäristön suunnittelussa kuin esim. sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotta lasten ja nuorten elämänpiirin kokonaisuus ja moninaisuus tulee huomioiduksi. Ympäristön suunnittelun kannalta olennaista on ottaa lapsivaikutukset huomioon esimerkiksi puistojen, leikkipaikkojen, liikuntapaikkojen, koulujen ja päiväkotien suunnittelussa ja rakentamisessa.

Lastensuojelun Keskusliitto tuo esille, että metropolialueen organisoinnissa lapsivaikutusten arvioinnilla on merkittävä rooli nimenomaan kulkuyhteyksiin ja liikenteen järjestämiseen liittyen. Lapsille itselleen tehdyissä kyselyissä korostuu selkeästi, että lapsille tärkeät palvelut, tulisivat olla lähellä tai hyvien kulkuyhteyksien päässä. Lapsille ja nuorille tulee toteuttaa turvalliset, hyvin hallittavissa olevat liikenneyhteydet. Julkisen liikenteen järjestäminen on tässä erityisasemassa.

Keskusliitto haluaa tuoda esille, että metropolialueorganisointi toteutuessaan ei saa aiheuttaa palvelujen järjestämisen ja tuottamisen hajautumista entisestään. Jo nyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat pirstaleisia ja vaikeasti hahmotettavissa. Esimerkiksi vammaisten lasten perheet tuovat esille, että palveluviidakossa seikkaileminen kuluttaa perheen voimavaroja ja aikaa, mikä on pois perheen lapsilta ja vaikuttaa koko perheen jaksamiseen ja hyvinvointiin. Hyvällä yksilöllisellä palveluiden suunnittelulla ja palveluohjauksella sekä riittävän aikaisella tuen saamisella on iso merkitys niiden perheiden kannalta, jotka ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaina.

Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun näkökulmasta paitsi oikea-aikaiset, myös oikein räätälöidyt peruspalvelut ja ennaltaehkäisevät palvelut ovat merkittävässä asemassa. Lastensuojelun palvelut ovat laajaa erityisosaamista vaativia, mutta lähtökohtaisesti lastensuojelun palveluiden tulisi olla peruspalveluita. Peruspalvelut vaativat isoa väestöpohjaa. Keskusliiton näkemyksen mukaan lastensuojelussa on vain muutamia toimintamuotoja, joita voidaan viedä ERVA alueelle. Erityisosaamista vaativia osa-alueita ovat sen kaltaiset asiat, kuin tietyt sijaishuollon kysymykset, väkivaltakäyttäytymiseen liittyvät asiat, lapsiperheissä esiintyvät vaikeat päihdeongelmat, pitkittyneet ja siksi lastensuojelukysymyksiksi muodostuneet huolto- ja tapaamisriita-asiat sekä vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten ja perheiden lastensuojeluasiat, joissa on tarvetta huomioida erityisesti kielelliset ja kulttuuriset oikeudet lastensuojelua järjestettäessä. Lastensuojelun Keskusliitto näkee ERVA alueen oleelliseksi tehtäväksi palveluiden tasa-arvoisuuden varmistamisen. Vaativat, laajaa monialaista ja -ammatillista erityisosaamista edellyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamuodot tai hankkeet, kuten esim. THL:n toteuttama lastenasiaintalohanke, sopivat keskusliiton näkemyksen mukaan ERVA alueelle.

Metropolialueen erityispiirre on, että alueella asuu paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia ja perheitä. Näiden lasten ja perheiden palveluiden järjestämiseen ja suunnitteluun tulee panostaa, jotta palvelut ovat saatavissa ja toteutettavissa yhdenvertaisesti valtaväestön palveluiden kanssa. Tässä kulttuuriin ja kieleen liittyvät erityiskysymykset ovat merkittävässä asemassa. Lastensuojelun Keskusliitto esittää arvioitavaksi, liittyykö esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille lapsille ja perheille suunnattuihin palveluihin sellaisia kokonaisuuksia, joita olisi hyvä toteuttaa ERVA alueen palveluina. Yksi tällainen palvelumuoto voisi olla esimerkiksi yksin maahan tulleiden turvapaikanhakijalasten vastaanotto- ja edustajapalveluiden koordinointi ja järjestäminen.

Lapsille ja nuorille palveluiden pysyvyydellä ja jatkuvuudella on erittäin suuri merkitys. Palveluiden järjestämisessä ei saa käydä niin, että esimerkiksi sosiaalipalveluiden osalta osa perheistä ja lapsista joutuu väliinputoajiksi, palveluita on vaikea saavuttaa/tavoittaa tai välimatkat palveluihin muotoutuvat liian pitkiksi.

Lapsille ja nuorille palvelut ovat ihmisiä, lapset ja nuoret toivovat lähi- ja ruohonjuuritason palveluita, tuttuja ihmisiä, joihin on helppo ottaa yhteyttä. Lapset toivovat kasvokkain kohtaamisia ja riittävästi aikaa, jotta heidän asiansa tulevat riittävästi selvitetyiksi. Lasten palvelut tulee järjestää lasten (lapsiperheiden) yleis- ja erityispalveluissa eikä osana aikuisille suunnattuja palveluita. Lisäksi tarvitaan erityisasiantuntemusta vammaisten lasten terveyspalveluissa. YK:n lapsen oikeuksien komitea on viimeisimmissä suosituksissaan Suomelle tuonut esille, että vammaisten lasten oikeus saada hyvänlaatuisia terveyspalveluita tulisi taata.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa tulee panostaa selkokieliseen palveluista tiedottamiseen. Selkokielistä palveluista tiedottamista tarvitsevat erityisesti lapset ja nuoret mutta myös lasten vanhemmat.

Laadukkaassa työssä lasten kanssa korostuu moniammatillisuus, joka edellyttää ammattilaisten hyvää, saumatonta keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä perheiden kanssa. Jos palveluja tuottavat yksiköt paisuvat liian suuriksi perheiden kannalta, vaikeutuu yhteydenotto esimerkiksi siitä syystä, että palveluiden järjestämisestä vastaava henkilö saattaa jäädä perheille epäselväksi tai henkilöä ei ole selkeästi määritelty.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtamiseen, järjestämiseen ja tuottamiseen tulee panostaa siten, että sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan perhe- ja asiakaslähtöisesti laajoina nykyiset hallinnonalat ylittävinä kokonaisuuksina.

Lastensuojelun Keskusliitto haluaa vielä painottaa järjestöjen merkitystä palveluiden kehittämistyössä. Lapsiystävällinen kunta –teema on ollut viimeaikoina paljon esillä järjestöjen työssä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden alueellisessa organisoinnissa kannattaa käyttää hyväksi se aineisto, jota eri järjestöt, esim. Suomen UNICEF ry ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto, ovat työstäneet ja kehittäneet.

Kirsi Pollari

Erityisasiantuntija


050 439 8823

Opintovapaalla vuoden 2019 loppuun saakka. Tehtäväalueenani on lapsen oikeudet, vammaisten lasten oikeudet sekä lasten terveydenhuoltoon liittyvät kysymykset.