Siirry sisältöön

Lasten hyvinvointia mittaavien indikaattoreiden kehittämistyön kiinnityttävä lapsen oikeuksien sopimukseen

Tietoa marginaaliin jäävien lasten ja nuorten hyvinvoinnista saatava.

Lastensuojelun Keskusliiton lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit -hankkeen raporttiluonnoksesta.

Lausuntopyyntö 30.8.2010/OKM:18/040/2009

Lastensuojelun Keskusliiton mielestä on tärkeää huomioida raporttiluonnoksessa seuraavat näkökulmat:

  • Lasten hyvinvointia mittaavien kansallisten indikaattoreiden kehittämistyön tulee kiinnittyä tiiviisti Lapsen oikeuksien sopimukseen sekä kansainväliseen indikaattorityöhön.
  • Kansallisesti tarkasteltuna indikaattorityö edellyttää sellaisten erillistutkimusten toteutumisen turvaamista, joilla saadaan tietoa muuten marginaaliin jäävien lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Lapsen omien kokemusten laadullista mittaamista on myös perusteltua kehittää.
  • Perustettavaksi esitetyn tietopohjapolitiikan kehittämistä ja arviointia ohjaavan työryhmän kokoonpanossa tulee huomioida lapsitutkimuksen ja lastensuojelujärjestöjen näkökulma.

Lastensuojelun Keskusliiton mielestä työryhmä on perehtynyt monipuolisesti lapsen hyvinvointitiedon vertailuun sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Raportissa tiedostetaan lasten hyvinvointia kuvaavien kansallisten indikaattoreiden kehittämisen haasteet, mahdollisuudet ja ongelmakohdat.

Siten sitä voidaan pitää perusteellisesti ja asiantuntevasti laadittuna katsauksena lasten hyvinvointi-indikaattoreiden kehityskaareen. Lapsia koskevan tilastotiedon pulmana on ollut hajanaisuus ja hyvin eri mitallinen tiedonkeruu erityisesti valtionhallinnon ja kunnallishallinnon kesken.

Tilastotietojen kerääminen  on kallista

Riittävän kokonaiskuvan muodostamisesta ei ole ollut kellään yksiselitteistä vastuuta ja tämä on hidastanut lasten hyvinvointia tarkastelevien kansallisten indikaattoreiden kehittymistä. Tilastotietojen kerääminen ja muokkaaminen vertailukelpoiseksi trenditiedoksi on kallista ja siksi on kiitettävää, että työryhmä on tehnyt lapsia koskevien tilastojen kehittämisehdotuksensa huolella.

Kansainvälisen vertailun osalta on tärkeää huomioida myös raportissa mainittu EU:n indikaattoreiden kehittämistyö sosiaalisen suojelun komitean toimeksiantona. Tällä hetkellä työ EU:ssa lasten hyvinvointia koskevien indikaattoreiden osalta on kesken, mutta lienee syytä ennakoida tulevaa ja varautua myös toimeksiantoihin EU:sta.

Lapsen oikeuksien strategian valmistelutyö on parhaillaan käynnissä. Strategian valmistuttua esim. Euroopan perusoikeusviraston jo aiemmin kehittämät indikaattorit (joilla voidaan mitata, miten lapsen oikeuksia suojellaan, kunnioitetaan ja edistetään EU:ssa ja jäsenmaissa) aiheista perheympäristö ja sijaishuolto, hyväksikäytöltä ja väkivallalta suojelu, koulutus, kansalaisuus ja kulttuuri sekä riittävä elintaso otettaneen tehokkaammin käyttöön EU:n sisällä.

On siis hyvä huomioida se, että EU:ssa on käynnissä ainakin kaksi eri prosessia, joilla tähdätään lapsia koskevien mittareiden kehittämiseen: toinen on raportissa esille tuotu sosiaalisen suojelun komitean työ (lasten hyvinvointi) ja toinen on EU:n perusoikeusviraston luomat indikaattorit (lapsen oikeuksien juurtuminen).

Raporttiluonnoksessa lapsilähtöinen lähestymistapa

Työryhmän valinnat lasten hyvinvoinnin seurantaan käytettäviksi indikaattoreiksi ovat Lastensuojelun Keskusliiton mielestä kannatettavia. Ne kuvaavat kuutta osa-aluetta: materiaalista elintasoa, terveyttä ja hyvinvointia, koulua ja oppimista, turvallista kasvuympäristöä, osallistumista ja sosiaalista toimintaa sekä yhteiskunnan tarjoamaa tukea ja suojelua. Indikaattoreiden luokittelu avainindikaattoreiksi, hälytysindikaattoreiksi, kuvaileviksi indikaattoreiksi ja tavoiteindikaattoreiksi selkiyttää tulkintaa.

Raporttiluonnoksessa on lapsilähtöinen lähestymistapa, mikä noudattaa YK:n yleissopimuksen tarkastelua lapsesta subjektina ja omien oikeuksiensa kantajana. On hyvä, mikäli jatkossa löytyisi resursseja lapsen omien kokemusten laadulliseen mittaamiseen eri indikaattoriluokkien alla. Tämän avulla voitaisiin täydentää kvantitatiivisista tutkimuksesta saatuja tuloksia ja näin parantaa tilastojen tulkintaa ja myös arviointia.

Erillisrahoitusta tarvitaan

Lastensuojelun Keskusliitto pitää kannatettavana, että nyt puuttuviksi todettujen indikaattoreiden kehittämistyöhön ja käyttöönottoon suunnataan erillisrahoitusta. Erillisrahoituksen mahdollisuus tulee turvata, jottei vaarana ole joutua tekemään isoja ratkaisuja tai päätöksiä liian vähäisten tietojen perusteella.

Erillisrahoituksen turvin toteutettu indikaattorityö mahdollistaisi näille erillistutkimuksille niiden vaatiman joustavuuden sekä virallisten indikaattoreiden ja erillistutkimuksin kootun tiedon välisen yhteensovittamisen. Järjestöjen roolia tietopohjia yhdistettäessä voidaan hyödyntää erityisesti tulkintojen täydentäjinä.

Tärkeää arvioida millaista tietoa kerätään

Työryhmä on tuonut esiin tilastotuotannon puutteita. Alle kouluikäisten lasten hyvinvoinnista ei ole toistaiseksi tiedonkeruujärjestelmää, joka mahdollistaisi tietojen kokoamisen indikaattoreiden muodossa. Sen lisäksi, että Lastensuojelun keskusliitto pitää tärkeänä kehittää alle kouluikäisten kohdalla käytettäviä indikaattoreita, on tärkeää arvioida sitä, millaista tietoa tulee kerätä peruskoulun päättäneistä nuorista.

Eri ikäluokista koottavien tietojen yhteismitallisuus ja lasten hyvinvointia kuvaavien indikaattoreiden laaja hyödynnettävyys edellyttää riittävien resurssien turvaamista indikaattorityölle.  Lastensuojelun keskusliiton näkemyksen mukaan indikaattorilistaa voitaisiin täydentää myös sen kaltaisilla tiedoilla, kuin saavatko lapset, nuoret ja lapsiperheet suositusten mukaisia palveluja (esimerkiksi uuden neuvola-asetuksen mukaisia palveluja) ja kuinka nopeasti palvelujen piiriin on mahdollista päästä (esimerkiksi lastenpsykiatriseen hoitoon tai tutkimukseen).

Lapsiuhritutkimus vakiinnuttettava

Lapsiuhritutkimus tulee vakiinnuttaa siten, että sille turvataan rahoitus määräajoin toistettavaksi tutkimukseksi.  Tämän tutkimuksen avulla voitaisiin varmistaa trenditietojen saaminen kotona sattuneesta väkivallasta ja seksuaalisen hyväksikäytön yleisyydestä vuodesta 1988 lähtien ja kiusaamisesta, ikätoverien väkivallasta ja Internetin kautta tapahtuneesta hyväksikäyttöyrityksistä vuodesta 2008 lähtien. Tulevina vuosina tutkimukseen voitaisiin liittää uusia aiheita tarpeen mukaan. Tärkeätä on, että lapsiin kohdistuvaa väkivallan ja muiden rikosten seuranta on säännöllistä ja systemaattista samaan tapaan kuin aikuisiin kohdistuneissakin rikoksissa. Lisäksi Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä sitä, että lastensuojelun syytietoja aletaan koota valtakunnallisesti. Lastensuojelun kasvavat asiakasmäärät ja palvelujärjestelmän kehittämis- ja uudistamistarpeet vaativat valtakunnallista tietoa lastensuojelua aiheuttavista tekijöistä.

Työryhmä on käsitellyt selvityksessään YK:n lapsen oikeuksien komitean huomautuksia siitä, että syrjimättömyyden toteutumisen seurantaan ei ole käytettävissä indikaattoreiden antamaa tietoa. Tietoa pitäisi saada muun muassa haavoittavissa oloissa elävistä lapsista, maahanmuuttajalapsista, pakolais- ja turvapaikkaa hakevista lapsista sekä vammaisista lapsista.

Mitä tulee lasten köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn EU:ssa, on hyvä pitää mielessä, että komissiossa on parhaillaan käynnissä avoimen koordinaation menetelmän uudelleen arviointi ja suunnitelmat Euroopan köyhyydentorjuntafoorumin perustamiseksi (Platform Against Poverty). Lisäksi korjauksena sivulla 40 esitettyyn Pohdinta-jaksoon, EU:n johtotroikka (Espanja, Belgia ja Unkari) ovat sitoutuneet esittämään lasten köyhyyttä ja hyvinvointia koskevan EU-suosituksen hyväksymistä alkuvuodesta 2011.

Työryhmä onnistunut työssään

Työryhmän esitys rakentaa indikaattoreiden tarkastelu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen perustalle on tervetullut lähestymistapa ja vastaa YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomea koskeviin huomioihin ja suosituksiin. Työryhmä on onnistunut työssään vähintäänkin hyvin: sopimuksen artiklat on koottu indikaattoriluokkien yhteyteen kohtuullisen kattavasti. Lapsen oikeuksien perustavimpana yleissopimuksen piirteenä on lupaus lasten syrjimättömyydestä. Tämän lisäksi Lastensuojelun Keskusliiton mielestä olisi syytä huomioida yleisenä tarkasteluperiaatteena maininta lapsen oikeudesta elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen.

Nyt esitetty hyvinvointitiedon jäsentämistapa antaa sen sijaan paremmat mahdollisuudet lapsen oikeuden sopimuksen toimeenpanon seurantaan. Lastensuojelun Keskusliiton mielestä Suomen kannattaa aktiivisesti saattaa tämä Lapsen oikeuksien sopimus- perusteinen tiedonkeruujärjestelmänsä YK:n lapsen oikeuksien komitean tietoon.

YK-sopimuksen käyttö normatiivisena pohjana ei tuota ongelmia tai puutteita.

Kuntien ja valtionvallan yhteistyötä lisättävä

Lasten ja lapsiperheiden saatavilla olevien palvelujen määrä ja laatu liittyvät keskeisesti lasten hyvinvointiin. Kunnat tuottavat ja tilastoivat näitä hyvinvointipalveluja. Lastensuojelun keskusliiton mielestä on tärkeää, että kunnat ja valtiovalta lisäisivät yhteistyötä. Se parantaisi mahdollisuuksia seurata sekä lasten hyvinvoinnin että palveluiden muutoksia.

Työryhmä on tehnyt ehdotuksensa kansalliselle tietopohjapolitiikalle. Se ehdottaa valtioneuvostolle ministeriöiden tietotuotannon koordinaatiovastuuta sekä yhteistyötä kuntien kanssa. Tietopohjapolitiikan vetovastuuta ehdotetaan ministeriöille, jossa vastataan lapsi- ja nuorisopolitiikasta.

Esitetään myös, että ministeriö kokoaa Lasten hyvinvoinnin tietopohjapolitiikan yhteiselimen kehittämistä ja arviointia varten. Työryhmään ehdotetaan kuuluviksi keskeiset tilastotiedon tuottajat ja ministeriöt sekä Suomen Kuntaliitto ja lapsiasiavaltuutetun toimiston edustaja.

Lastensuojelun Keskusliitto kannattaa esitystä, mutta pitää tärkeänä, että työryhmään voisi kuulua myös lapsitutkimuksen ja lastensuojelujärjestön edustaja/edustajia. Tutkijat ja järjestöt voisivat seurata systemaattisesti muissa maissa tapahtuvaa indikaattoreiden kehittämistyötä sekä tuoda esiin erilaisia tiedonkeruun tarpeita.

Kansallisella tasolla perustettava työryhmä voi tukea kuntia indikaattorityössä tarjoamalla tukea toimivien ohjaus- ja yhteistyörakenteiden kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa. Erittäin tärkeää on luoda sellaiset toimintarakenteet ja -käytännöt, joissa tilastot, tutkimus, kehittämistyö ja tietojen hyödyntäminen ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa keskenään.