Siirry sisältöön

Lasten ihmisoikeuksien huomioiminen kuuluu myös yritysten toimintaan

Yritysten tulee tarkastella toimintaansa enemmän myös lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

Ulkoasiainministeriölle

Lastensuojelun Keskusliiton lausunto: Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet; alustavat elementit eurooppalaisen ei-sitovan instrumentin / instrumenttien laatimiseksi

Viite: HEL7M0589-7

Lastensuojelun Keskusliitto kiittää ulkoasiainministeriötä mahdollisuudesta lausua Euroopan neuvoston ihmisoikeuksien johtokomitean alaisuudessa kokoontuvan liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia käsittelevän työryhmän (CDDH-CORP) alustavista ehdotuksista liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia käsitteleviksi elementeiksi.

Lastensuojelun Keskusliitto arvostaa sitä, että lapsivaikutusten arviointia on ryhdytty tekemään lisääntyvässä määrin eri yhteiskunnan aloilla ja lapsivaikutusten arvioinnin lisääminen kaikessa päätöksenteossa on myös tuotu esille hallitusohjelmassa[1]. Keskusliitto korostaa, että toiminnan vaikutukset lapsiin tulee aina arvioida lapsia koskevissa asioissa, jotta toiminnalla voidaan taata lapsen edun (YK:n lapsen oikeuksien sopimus 3 artikla) arviointi ja harkinta. Ohjeistusta ja välineistöä lapsivaikutusten arviointiin tulee ehdottomasti kehittää myös yritystoiminnassa.

Lastensuojelun Keskusliitto keskittyy lausunnossaan tarkastelemaan asiaa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) näkökulmasta.

Keskusliitto korostaa lausunnossaan seuraavia asioita:

  • Lasten ihmisoikeuksien huomioiminen kuuluu myös yritysten toimintaan, vaikka niiden toiminnassa esimerkiksi lapsivaikutusten arviointia harvemmin tuodaan esille. Yritysten tulee tarkastella toimintaansa enemmän myös lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin näkökulmasta.
  • Lasten on saatava tietoa heille sopivassa muodossa kaikista heihin vaikuttavista asioista, esimerkiksi oikeuksistaan, kansallisista määräyksistä ja menettelytavoista, paikallisista palveluista sekä valitus- ja muutoksenhakumenettelyistä.
  • Nuorten työntekijöiden osalta tulee ottaa huomioon heidän erityistarpeensa ja tukea esim. laadukasta koulutusta, ammattiopintoja ja työssä oppimista.
  • Lapsille suunnattua markkinointia ja mainontaa on valvottava ja ohjeistettava riittävästi.
  • Lapsia tai lapsiryhmiä ei saa syrjiä tuotteiden tai palveluiden tarjonnassa. Toisaalta lapsia on myös suojattava vahingollisilta ja heidän hyvinvointiaan ja terveyttään haittaavilta tuotteilta tai toiminnoilta.
  • Vanhempien mahdollisuuksia sovittaa yhteen perhe- ja työelämä on nykyistä joustavammin tuettava.
  • Yritysten tulee varmistaa, ettei lapsityötä käytetä missään vaiheessa arvoketjua.
  • Lapsen oikeuksien sopimuksen kaikki oikeudet sekä liiketoimintaa ohjaavat lapsenoikeusperiaatteet koskevat myös lapsille ja perheille tuotettavia yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluita.

Lastensuojelun Keskusliitto kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että lasten oikeuksien käsittely ja pohdinta on työryhmän ehdotuksissa jäänyt hyvin vähäiselle huomiolle. YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavissa periaatteissa[2] tuodaan esille, että yrityksillä on velvollisuus kunnioittaa kaikkia ihmisoikeuksia, joita säännellään ihmisoikeuksia koskevissa kansainvälisissä sopimuksissa. Lapsen oikeuksien sopimus on merkittävin lasten ihmisoikeuksia koskeva kansainvälinen asiakirja[3]. Lasten ihmisoikeuksien esille tuominen on erityisen merkityksellistä, sillä lapset haavoittuvamman asemansa vuoksi ovat alttiimpia väkivallalle, hyväksikäytölle ja kaltoinkohtelulle. Lapsilla on myös vähemmän mahdollisuuksia tuoda esille ja vaikuttaa oikeuksiensa loukkauksiin, josta syystä lapset tarvitsevat aikuisilta erityistä suojelua.[4]

Liiketoimintaa ohjaavat lapsenoikeusperiaatteet korostavat, että ihmisoikeuksia koskeva due diligence -prosessi tarkoittaa myös lapsivaikutusten arviointia. Tämän mukaisesti siis yritysten tulisi tunnistaa ja arvioida sekä todelliset että mahdolliset haitat lasten oikeuksille. Yritysten tulisi myös myötävaikuttaa siihen, että tilanteessa, jossa yritysten toiminta aiheuttaa lasten oikeuksien heikentymistä, yritysten tulee muuttaa toimintaansa. Yritysten tulisi myös seurata toimintatapansa muutoksien tulosta, jotta voidaan varmistaa lapsille aiheutuvien haittojen poistuminen. Tästä tulee myös viestiä avoimesti. Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentissa on yksityiskohtaisesti tuotu esille mitä periaate lasten oikeuksien osalta tarkoittaa[5].

Tiedottaminen nuorille heidän omista oikeuksistaan

Lastensuojelun Keskusliitto on useissa lausunnoissaan tuonut esille, että nuorille suunnattua tietoa heidän omista oikeuksistaan on riittämättömästi. Vaikka nuorilla olisi periaatteessa mahdollisuus lain puitteissa toimia omassa asiassaan liittyen oikeuksiensa loukkauksiin, viranomaisohjeistus näitä tilanteita varten ei ole riittävän selkeää ja myös vaikeasti löydettävissä. Tieto on annettava nuorille sopivalla tavalla ja niiden kanavien kautta, joita nuoret ovat tottuneet käyttämään. Tämä koskee erityisesti nuoria työntekijöitä. Nuorille olisi annettava tietoa ja neuvontaa heidän ymmärtämällään kielellä ja ottaen huomioon heidän ikänsä ja kehitystasonsa sekä heidän sukupuolensa ja kulttuurinsa. Olisi myös laadittava lapsiystävällistä tiedotusmateriaalia, joka sisältää asiaan liittyvää oikeudellista tietoa, ja levitettävä sitä. Olisi myös perustettava erityisiä tiedotuspalveluja, kuten lapsille tiedottamiseen erikoistuneita verkkosivustoja.[6] Tähän on kiinnittänyt huomiota myös YK:n lapsen oikeuksien komitea, joka on yleiskommentissaan tuonut esille, että ”lasten on voitava saada tietoa ikänsä ja valmiuksiensa kannalta sopivassa muodossa kaikista heihin vaikuttavista asioista, esimerkiksi oikeuksistaan, kaikista heihin vaikuttavista menettelyistä, kansallisesta lainsäädännöstä, kansallisista määräyksistä ja menettelytavoista, paikallisista palveluista sekä valitus- ja muutoksenhakumenettelyistä.”[7]

Työelämässä on usein mukana nuoria (alle 18-vuotiaita)[8]. On tuotu esille, että nuorten työntekijöiden oikeuksissa ja kohtelussa on ollut ongelmia[9]. Vaikka esimerkiksi erilaisilla tiedotuskampanjoilla on pyritty lisäämään nuorten työelämätietoisuutta, on edelleen tuotu esille, että nuorten työtehtävät, työajat ja palkkaus eivät aina vastaa sovittua.[10] Lastensuojelun Keskusliitto vaatii sen varmistamista, että ne ehdot, joilla nuoret työntekijät tekevät työtehtäviään, täyttävät asianmukaiset vaatimukset.

Olennainen kysymys nuoriin työntekijöihin liittyen on myös nuorten työllisyyden edistäminen. Erityisesti tämä koskee niitä nuoria, joiden voi olla vaikeaa työllistyä esimerkiksi terveysongelmien tai vammaisuudesta[11] johtuvien syiden vuoksi. Myös maahanmuuttajataustaisten nuorten työllisyyden edistämiseen liittyvät toimenpiteet ovat tärkeitä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä yhteistyötoimia yritysten kanssa, joilla em. seikkoihin on pyritty vaikuttamaan.[12] Liiketoimintaa ohjaavissa lapsenoikeusperiaatteissa kannustetaan kaikkia yrityksiä ottamaan huomioon nuorten työntekijöiden erityistarpeet ja tukemaan esim. laadukasta koulutusta, ammattiopintoja ja työssä oppimista.[13]

Mainonta ja markkinointi

Kuluttajansuojalain 2 luvun 2 §:ssä säädetään, että ”alaikäisille suunnattua tai alaikäiset yleisesti tavoittavaa markkinointia pidetään hyvän tavan vastaisena erityisesti, jos siinä käytetään hyväksi alaikäisen kokemattomuutta tai herkkäuskoisuutta, jos se on omiaan vaikuttamaan haitallisesti alaikäisen tasapainoiseen kehitykseen tai jos siinä pyritään sivuuttamaan vanhempien mahdollisuus toimia täysipainoisesti lapsensa kasvattajina.”[14] Kilpailu- ja kuluttajavirasto on sivustollaan korostanut yrityksille, että tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa ja mainonnassa lapsille ja nuorille, tulee noudattaa tiettyjä periaatteita, jotka ovat poikkeuksellisia verrattuna aikuisille suunnattuun markkinointiin ja mainontaan[15]. Myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston julkaisussa Lapset & elintarvikkeiden markkinointi, tuodaan esille oleellisia asioita liittyen lasten terveyteen vaikuttavaan kuluttamiseen.[16] Elintarvikemarkkinoinnin vaikutuksista lasten ruokavalioon on tehty useita katsauksia ja niiden perusteella voidaan todeta, että mainonnan sisältö ja määrä vaikuttavat erityisesti lasten ja nuorten kulutustottumuksiin. Alaikäiset ovat myös aikuisia alttiimpia mainonnan vaikutuksille. Kansanterveydestä huolehtivat tahot pitävät useimpia lapsille ja nuorille markkinoituja ruokia epäterveellisinä, joista aiheutuu lukuisia erilaisia terveyshaittoja ja kroonisia sairauksia. Myös Kuluttajaliitto on kiinnittänyt asiaan huomiota[17]. Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä, että lapsille suunnattua markkinointia ja mainontaa valvotaan ja ohjeistetaan riittävästi.

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsen etu on asetettava ensisijaiseksi kaikissa lainsäädäntöelinten toimissa (LOS 3 (1)). Lapsella on myös oikeus erityiseen suojeluun (LOS 3 (2)) sekä parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan (LOS 24 artikla). Lapselle on myös turvattava oikeus elämään sekä henkiinjäämisen ja kehittymisen edellytykset mahdollisimman täysimääräisesti (LOS 6 artikla). Lapsen oikeuksien sopimuksen perusteella lapsella on oikeus suojeluun alkoholin käytön aiheuttamilta haitoilta. Tutkimukset osoittavat, että alkoholin mielikuvamainonta vaikuttaa eniten juuri lapsiin ja nuoriin. Alkoholimainonta yleisesti vaikuttaa alaikäisten alkoholinkäyttöä lisäävästi ja on siten omiaan vaarantamaan lasten terveyttä. Lastensuojelun Keskusliitto on useissa kannanotoissaan korostanut esimerkiksi alkoholin mainonnan kieltämistä yleisillä paikoilla kokonaisuudessaan[18]. Keskusliitto painottaa, että lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteet lasten terveyden ja hyvinvoinnin suojelemiseksi ovat tärkeämmät kuin yritystoiminnan etu.

Lapsen oikeuksien komitea on suositellut, että mediayhtiöiden kanssa voitaisiin toimia yhteistyössä lasten suojelemiseksi mediassa esiintyvältä lapsille vahingolliselta materiaalilta.[19] Komitea on myös korostanut lasten yksityisyyden suojaa (LOS 16 artikla) ja vaatinut kunnioittamaan erityisesti niiden lasten oikeuksia, jotka ovat oikeusprosesseissa osallisena lapsiuhrin tai todistajan asemassa.

Lasten ja nuorten syrjivä kohtelu

Lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artikla kieltää lasten syrjinnän ja asettamiseen eriarvoiseen asemaan esim. aikuisten kanssa. Suomen perustuslain 6 §:ssä säädetään, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi iän perusteella. Säännös velvoittaa kohtelemaan lapsia tasa-arvoisesti yksilöinä.

Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että lapsia tai lapsiryhmiä ei saa syrjiä tuotteiden tai palveluiden tarjonnassa. Esimerkiksi vammaiset lapset ja nuoret sekä heidän vanhempansa ovat tuoneet esille, että tosiasiallinen mahdollisuus päästä esimerkiksi liikkeisiin tai kahviloihin ei toteudu pyörätuolia käyttävän lapsen tai nuoren osalta. Keskusliitto painottaa, että yritysten tulee pyrkiä järjestämään ja suunnittelemaan tilojaan siten, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on yhtäläinen mahdollisuus päästä esteettömästi asioimaan tiloissa. Kyse on osallistumisesta ja osallisuudesta, jota YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus korostaa. Myös vähemmistöihin kuuluvat lapset, kuten romanilapset ovat kokeneet syrjintää. Lapsiasiavaltuutetun julkaisussa nuoret toivat esille, että romanilapsia ja -nuoria seurataan ja valvotaan korostuneesti esimerkiksi kaupoissa ja muissa julkisissa tiloissa heidän etnisen taustansa perusteella.[20]

Lastensuojelun Keskusliitto arvostaa joidenkin yritysten toimenpiteitä, joilla nuorten ja lasten mielipiteitä ja näkemyksiä on otettu huomioon, kun esim. liikekeskusten julkisia tiloja on suunniteltu ja niistä on pyritty tekemään mukavia ja sopivia myös lapsille ja nuorille.[21]

Työn ja perheen yhteensovittaminen

Lapsen oikeuksien sopimuksen 18 (1) artiklan mukaan vanhemmat vastaavat yhteisesti lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä ja lapsen edun on määrättävä heidän toimintaansa tässä tehtävässä. YK:n kansainvälinen väestö- ja kehityskonferenssi toi esille, että vanhemmat ovat yhä useammin riippuvaisia työn ja perheen yhteensovittamisessa kolmansista osapuolista. Konferenssi ehdotus oli, että valtiot yhdessä työnantajien kanssa pyrkisivät edistämään sitä, että työnteko ja vanhempainvastuu, erityisesti pienten lasten yksinhuoltajatalouksissa olisi helpommin toteutettavissa. Yksi tällainen konferenssin esille tuoma toimenpide on joustavat työajat.[22] Lapsen oikeuksien komitea on yleiskommentissaan korostanut, että sopimusvaltioissa tulisi panostaa perheystävälliseen työpolitiikkaan.[23] Myös liiketoimintaa ohjaavissa lapsenoikeusperiaatteissa korostetaan työolosuhteiden laajentamista niin, että ne tukevat sekä nais- että miestyöntekijöiden roolia vanhempina ja huoltajina. Lastensuojelun Keskusliitto on useissa eri lausunnoissaan ja kannanotoissaan tuonut esille, että vanhempien mahdollisuuksia sovittaa yhteen perhe- ja työelämä on nykyistä joustavammin tuettava.[24]

Lasten suojeleminen väkivallalta, hyväksikäytöltä ja kaltoinkohtelulta

Liiketoimintaa ohjaavat lapsenoikeusperiaatteet korostavat, että yrityksen tulee varmistaa, ettei lapsityötä käytetä missään vaiheessa arvoketjua[25]. Yrityksiä kannustetaan työskentelemään vertaisyritysten, yhteisöjen, lapsen oikeuksia ajavien järjestöjen, ammattiyhdistysten ja hallitusten kanssa lasten koulutuksen edistämiseksi ja lapsityön perimmäisten syiden poistamiseksi kestävien ratkaisujen avulla. Yrityksiä kannustetaan myös tukemaan kansallisia ja kansainvälisiä aloitteita sekä yhteisöjä niiden pyrkimyksissä lapsityön eliminoimiseksi. Sekä em. periaatteet että lapsen oikeuksien komitea[26] korostavat yritysten toimintaohjeita, joissa asetetaan nollatoleranssi suhteessa väkivaltaan, hyväksikäyttöön ja kaltoinkohteluun.

Lapsiin liittyvät yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lastensuojelun Keskusliitto haluaa korostaa, että yhä useammin sosiaali- ja terveyspalveluita tuotetaan yritysmuodossa. Keskusliitto painottaa, että lapsiin liittyvissä palveluissa sekä erityisesti niiden hankinnoissa tulee ottaa huomioon vahva lapsen oikeuksien näkökulma ja erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sekä palveluiden laatuun, kuten esim. henkilöstön määrään ja ammattitaitoon, sekä palveluiden riittävään valvontaan. Kilpailutettaessa lapsille ja perheille suunnattuja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ei hinta saa olla määräävä tai ensisijainen peruste palvelun hankinnassa. Lapsen oikeuksien sopimuksen kaikki oikeudet kuten myös liiketoimintaa ohjaavat lapsenoikeusperiaatteet koskevat lapsille ja perheille tuotettavia sosiaali- ja terveyspalveluita.

[1] Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011. http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/147449/Kataisen+hallituksen+ohjelma/81f1c20f-e353-47a8-8b8f-52ead83e5f1a

[2] “Guiding Principles on Business and Human Rights: Implementing the United Nations ‘Protect, Respect and Remedy’ Framework”. http://www.ohchr.org/Documents/Publications/GuidingPrinciplesBusinessHR_EN.pdf

[3] Lapsen oikeudet tarkoittavat nimenomaisesti lapsen ihmisoikeuksia.

[4] Liiketoimintaa ohjaavat lapsenoikeusperiaatteet https://unicef.studio.crasman.fi/pub/public/pdf/Lapsenoikeusperiaatteet_2013.pdf

[5] Children’s rights and due diligence by business enterprises. General comment No. 16 (2013) on State obligations regarding the impact of the business sector on children’s rights. CRC/C/GC/16.

[6] Euroopan neuvoston ministerikomitean suuntaviivat lapsiystävällisestä oikeudenkäytöstä http://www.coe.int/t/dghl/standardsetting/childjustice/Source/GuidelinesChildFriendlyJustice_FI.pdf

[7] YLEINEN HUOMAUTUS NRO 12 (2009) Lapsen oikeus tulla kuulluksi. CRC/C/GC/12. kohta 82.

[8] Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930998

[9] KIRJALLINEN KYSYMYS 542/2012 vp, Hanna Mäntylä /ps, Nuorten asema järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa. {APPL}=utpkk&${BASE}=faktautpkk&${THWIDS}=0.30/1394294310_82207&${TRIPPIFE}=PDF.pdf

[10] Lapsiasiavaltuutetun lausunto http://lapsiasia.fi/tata-mielta/lausunnot-2/lausunnot-2014/lapsiasiavaltuutetun-lausunto-ykn-yrityksia-ja-ihmisoikeuksia-koskevien-ohjaavien-periaatteiden-kansallista-toimeenpanosuunnitelmaa-koskevasta-muistiosta/ Taloussanomat 30.5.2012 http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2012/05/30/kesatyontekijan-painajainen-pomo-ihan-pihalla/201230279/139

[11] VATES vetoaa nuorten vammaisten työllistämiseksi 29.3.2013

[12] Taloudellinen tiedotustoimisto http://www.tat.fi/tutkimukset/valmistu-toihin/

[13] Katso myös: Allianssin lausunto yhdenvertaisuuslakiin 24.5.2013 http://www.alli.fi/sitenews/view/-/nid/2611/ngid/28

[14] Kuluttajansuojalaki (38/1978) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780038#L2P2

[15] http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/yritykselle/markkinointi/lapset/

[16] http://www.kuluttajavirasto.fi/File/ab3d87b6-0ea9-4561-94f3-0045e0888603/Lapset%20ja%20elintarvikkeiden%20markkinointi.pdf

[17] http://www.kuluttajaliitto.fi/markkinointi

[18] Lastensuojelun Keskusliiton lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esityksestä laeiksi alkoholilain 33 ja 40 §:n muuttamisesta https://www.lskl.fi/kannanotot-ja-lausunnot/alkoholimainonta-yleisilla-paikoilla-kiellettava-kokonaan/ EV 198/2013 vp – HE 70/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain 33 ja 40 §:n muuttamisesta http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ev_198_2013_p.shtml

[19] General discussion of the United Nations Committee on the Rights of the Child. http://www.ohchr.org/EN/HRBodies/CRC/Documents/Recommandations/media.pdf

[20] Pekka Junkala & Sanna Tawah: Romanilasten ja -nuorten hyvinvointi ja heidän oikeuksiensa toteutuminen Suomessa. Lapsiasiavaltuutetun toimiston selvityksiä 1:2008.

[21] Helsingin Sanomat 4.3.2014: Nuorten ääni sai kuulua. Kauppakeskusten suunnittelussa Oulussa ja Hämeenlinnassa hyödynnettiin nuorten toiveita.http://www.hs.fi/kotimaa/a1393830577715  Helsingin keskustakirjaston suunnitteluun pyritään osallistamaan myös lapsia: Keskustakirjasto – vuorovaikutus ja osallistaminen tulevaisuuden kirjaston suunnittelussa

[22] A/CONF.171/13/Rev.1 — Report of the International Conference on Population and Development. Chapter V: THE FAMILY, ITS ROLES, RIGHTS, COMPOSITION AND STRUCTURE. https://www.unfpa.org/sites/default/files/event-pdf/icpd_eng_2.pdf

[23] General comment No. 16 (2013) on State obligations regarding the impact of the business sector on children’s rights. CRC/C/GC/16.

[24] Esim. Lastensuojelun Keskusliiton lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta. https://www.lskl.fi/kannanotot-ja-lausunnot/perhe-etuuksia-kehitettaessa-huomioitava-lapsen-ja-perheen-nakokulma/  Ehkäisevään lastensuojeluun panostaminen kannattaa, LSKL:n lehdistötiedote 12.6.2012 https://www.lskl.fi/tiedottaa/tiedotusvalineille/tiedotteet/tiedotteet_2012/ehkaisevaan_lastensuojeluun_panostaminen_kannattaa.2576.news