Siirry sisältöön

Kieli- ja kulttuuritausta huomioitava sosiaali- ja perhepalveluissa

Lapsen kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioon ottaminen tärkeää myös lastensuojelussa.

Ulkoasiainministeriölle
HEL7M0589-27
Lastensuojelun Keskusliiton lausunto luonnoksesta Suomen neljänneksi määräaikaisraportiksi kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen täytäntöönpanosta

Lastensuojelun Keskusliitto kiittää ulkoasiainministeriötä mahdollisuudesta lausua luonnoksesta Suomen neljänneksi määräaikaisraportiksi kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen (SopS 1-2/1998) täytäntöönpanosta.

Euroopan neuvoston ministerikomitean hyväksymät edelliset puitesopimuksen täytäntöönpanoa Suomessa koskevat suositukset hyväksyttiin helmikuussa 2012[1]. Neljännessä raportissa on tarkoitus tuoda esiin niitä toimia, joihin on ryhdytty tai ryhdytään ministerikomitean antamien päätelmien ja suositusten johdosta.

Lastensuojelun Keskusliitto tarkastelee asiaa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta. Kun kyseessä on kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten hyvinvointi ja oikeudet, tulee toiminnan perustua lapsen oikeuksista lähtevä kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan. Tämä koskee myös ihmisoikeussopimusten monitorointia. Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artikla edellyttää, että lapsen etua on harkittava kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen oikeuksien komitean mukaan lapsen edun ensisijaisuuden noudattaminen edellyttää lapsiin suorasti tai epäsuorasti liittyvien toimien ja päätösten arviointi lainvalmistelussa, hallintotoiminnassa ja lainkäytössä. Kysymys on lapsivaikutusten arvioinnista[2]. Vaikka Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu lapsivaikutusten arvioinnin lisääminen kaikessa päätöksenteossa, se ei kuitenkaan ole toteutunut. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaiseman tutkimuksen[3] mukaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvia vaikutuksia tunnistettiin vuonna 2012 vain kolmessa prosentissa hallituksen esityksiä. Määrä on sama kuin vuonna 2009.

Lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) 2 artikla velvoittaa kohtelemaan kaikkia lapsia yhdenvertaisesti ilman minkäänlaista erottelua, joka perustuu muun muassa lapsen tai hänen vanhempiensa kieleen, kansalliseen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään tai syntyperään. LOS 12 artiklan mukaan lapsella on oikeus vapaasti ilmaista näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa ja nämä näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lapselle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa hallinnollisissa toimissa. Tähän oikeuteen liittyy kiinteästi LOS 13 artiklan mukainen lapsen oikeus ilmaista mielipiteensä sekä lapsen oikeus saada tietoa. LOS 14 artiklassa säädetään, että lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Valtion tulee kunnioittaa vanhempien lapselle antamaa ohjausta tämän oikeuden käyttämisessä. LOS 17 artiklan mukaan valtioiden ja alan toimijoiden tulee edistää lastenohjelmien ja -kirjojen tarjontaa myös alkuperäiskansojen kielillä. LOS 20 artiklan mukaan lapsen sijaishuollossa (lastensuojelussa) on kiinnitettävä huomiota kasvatuksen jatkuvuuteen sekä etniseen, uskonnolliseen, sivistykselliseen ja kielelliseen taustaan. LOS 29 artiklan mukaan koulutuksen tulee kehittää mm. lapsen oman kielen ja kulttuurin kunnioitusta sekä suvaitsevaisuutta. LOS 30 artiklan mukaan niissä maissa, joissa on etnisiä, uskonnollisia tai kielellisiä vähemmistöryhmiä tai alkuperäiskansoihin kuuluvia henkilöitä, tällaiseen vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalta lapselta ei saa kieltää oikeutta nauttia yhdessä ryhmän muiden jäsenten kanssa omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään. Keskeinen on myös LOS 31 artiklan mukainen lapsen oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. Kaikille lapsille tulee tarjota yhtäläiset mahdollisuudet kulttuuri-, taide-, virkistys- ja vapaa-ajantoimintoihin.

Ihmisoikeuskasvatusta sekä tietoisuutta ja ymmärrystä eri kulttuureista lisättävä

Lapsen oikeuksien komitea on Suomelle vuonna 2011 antamissaan suosituksissa esittänyt huolensa niistä ongelmista, joita haavoittuvassa tilanteessa olevat lapsiryhmät, kuten romanilapset, kohtaavat koulutusjärjestelmässä. Nämä ongelmat näkyvät esimerkiksi koulupoissaolojen suurena määränä, heikkoina oppimistuloksina, erityisopetukseen osallistuvien lasten suurena määränä ja koulupudokkaiden suurena määränä.[4] Vähemmistöihin kuuluvien lasten koulukiusaamiskokemukset ovat myös herättäneet huolta[5].

Lapsen oikeuksien komitea sekä myös kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen neuvoa-antava komitea Suomea koskevassa raportissa suositteli, että opettajien tietoutta eri kulttuureista ja lasten kokemista ongelmista lisätään sekä sisällytetään vähemmistöjen oikeudet opettajien koulutukseen ja koulujen opetussuunnitelmiin. Myös kaikkien lasten tietoisuutta ja ymmärrystä eri kulttuureista tulee lisätä sekä varhaiskasvatuksessa että koulussa.

Lapsiasiavaltuutetun julkaisussa ”Enemmän samanlaisia kuin erilaisia. Romanilasten ja -nuorten hyvinvointi ja heidän oikeuksiensa toteutuminen Suomessa”[6] olennaisena kehittämistarpeina tuotiin esille romanilasten ja -nuorten kohtaamaan kiusaamiseen puuttuminen ja syrjinnän ehkäiseminen, romanikulttuurin tuntemuksen edistäminen ja romanikielen opetuksen järjestäminen nykyistä laaja-alaisemmin. Ihmisoikeusliiton vuonna 2012 tekemän selvityksen mukaan romanit itse toivovat kaikille lapsille ja nuorille kouluihin romanien historian opetusta. Tämä olisi hyvä pohja ennakkoluulojen ja väärinkäsitysten hälventämiselle.[7]

Myös saamelaisten lasten osalta heidän kulttuurinsa tuntemuksen lisääminen olisi tärkeää ja sillä olisi vaikutusta ennakkoluulojen vähentämiseksi. Etenkin saamelaisalueen ulkopuolella lapset tietävät vähäisesti saamelaisista tai saamelaiskulttuurista eikä se juurikaan sisälly heidän opintoihinsa. Myös opettajia tulisi kouluttaa ymmärtämään pohjoisen monikulttuurisuutta ja kaksikielisyyttä saamelaisten näkökulmasta.

Lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) 29 artiklassa edellytetään koulutusta, joka kehittää kunnioitusta ihmisoikeuksia kohtaan. Koulutuksen tulisi mm. antaa tietoa ihmisoikeussopimusten sisällöstä. LOS 29 artiklan mukaan oppimisen peruspäämäärien tehtävänä on antaa lapselle elämisen taitoja, vahvistaa lapsen kykyä nauttia kaikista eri ihmisoikeuksista ja edistää kulttuuria, johon asianmukaiset ihmisoikeusarvot vaikuttavat. Tavoitteena on voimaannuttaa lasta kehittämällä hänen taitojaan, oppimistaan ja muita valmiuksia, ihmisarvoa, itsetuntoa ja itseluottamusta. YK:n jäsenvaltiot ovat hyväksyneet vuonna 2012 YK:n ihmisoikeuskasvatusta koskevan julistuksen, joka velvoittaa Kaikkia YK:n jäsenvaltioita järjestämään ihmisoikeuskasvatusta ja -koulutusta. Ihmisoikeuskeskuksen ”Ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus Suomessa” -julkaisussa[8] painotetaan opettajien ja kasvattajien roolia ihmisoikeuskoulutuksen ja -kasvatuksen toteuttajina ja kehittäjinä. Lastensuojelun Keskusliitto pitää ihmisoikeuskasvatusta ja -koulutusta merkittävänä tekijänä ihmisoikeuksien toteutumiselle ja siten myös kouluviihtyvyyden lisääntymiselle ja koulukiusaamisen vähenemiselle[9]. Ei pelkästään opettajat ja varhaiskasvattajat, vaan kaikki lasten kanssa työskentelevät ja toimivat eri alojen ammattilaiset tarvitsevat tietoa lasten ihmisoikeuksista ja eri kulttuureista.

Lastensuojelun Keskusliitto tuo tässä yhteydessä esille Euroopan neuvoston nuorten ihmisoikeuskasvatuksen kokemuksiin perustuvan Lasten ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja Compasiton, joka on käännetty suomenkielelle ja se antaa perustiedot lapsen ihmisoikeuksista ja ihmisoikeuskasvatuksen tavoitteista. Compasiton menetelmät perustuvat lasten aktiiviseen osallistumiseen ja heidän omiin kokemuksiinsa. Compasiton käyttöön annetaan koulutusta lasten kanssa työskenteleville kasvattajille.[10]

Sosiaali- ja perhepalveluissa tulee vahvistaa eri kieli- ja kulttuuritaustan huomioimista

Lastensuojelun Keskusliitto painottaa, että sosiaali- ja perhepalveluissa, etenkin lastensuojelutyössä, tulee vahvistaa eri kieli- ja kulttuuritaustan huomioimista. Lastensuojelulain 4 §:n[11] sisältämä lapsen edun määritelmä sisältää lapsen etnisen ja kielellisen taustan huomioimisen mutta tähän liittyvää käytännön kehittämistyötä on tehty vielä hyvin vähän. Myös esityksessä sosiaalihuoltolaiksi 31 §:ssä säädettäisiin, että asiakkaan etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimintatavat ja ratkaisut parhaiten turvaavat kielellisen, kulttuurisen sekä uskonnollisen taustan huomioimisen (kohta 5).

Lastensuojelun osalta ongelmana on ollut ruotsinkielisten lasten mahdollisuus saada sijaishuoltopaikka muualta kuin suomenkielisestä perheestä tai laitoksesta. Erityisen ongelmallista on, jos lapsi sijoitetaan kuntaan, jossa on vain suomenkielistä peruskoulutusta. Lapsen oikeus käyttää äidinkieltään ei tällöin voi toteutua. Vaikeutena on myös tuotu esille lastenpsykiatristen palveluiden saaminen ruotsinkielellä.[12]

Lapsen kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioon ottaminen lastensuojelussa on erittäin tärkeää myös saamelaisten, romanilasten ja muiden vähemmistöihin kuuluvien lasten kielen ja kulttuurin jatkuvuuden turvaamisessa. Esimerkiksi saamelaisista alaikäisistä suuri osa asuu pohjoisen saamelaisalueen ulkopuolella. Tästä syystä on välttämätöntä, että etenkin isojen kaupunkien lastensuojelussa ollaan tietoisia saamelaisten oikeuksista alkuperäiskansana.

Yhdenvertainen oikeus ilmaista näkemyksiään

Lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artiklan mukaan lapsella on oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Lapsen oikeuksien komitea on yleiskommentissaan[13] korostanut, että vähemmistöryhmiin ja alkuperäiskansoihin kuuluvilla lapsilla, siirtolaislapsilla ja muilla lapsilla, jotka eivät puhu enemmistön kieltä, tunnustettaisiin olevan oikeus ilmaista näkemyksiään yhtäläisesti ja yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa.[14] Ministerikomitean päätöslauselmassa kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen täytäntöönpanosta Suomessa korostetaan, että kansallisiin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä koskevia erilaisia kuulemisjärjestelmiä ja -menettelyjä tulisi täydentää. Päätöslauselmassa myös tuodaan esille, että lukumääräisesti pienempien vähemmistöjen edustajien mahdollisuuksia vaikuttaa tosiasiallisesti päätöksentekoprosessiin tulisi parantaa. Erityisen tärkeää tämä on vähemmistöihin kuuluvien lasten osalta, sillä on vaarana, että vähemmistöihin kuuluvat lapset tulevat kahteen kertaan marginalisoiduksi. Vähemmistöihin kuuluvat ihmiset saattavat helposti joutua syrjityiksi. Näin on myös lasten laita. Lapset ovat ryhmä, jonka ääni ei tule automaattisesti kuuluville. Heidän oikeutensa ovat usein käytännössä jossain määrin toissijaisia aikuisväestön oikeuksiin nähden.

Päätöksentekoon osallistuminen vaatii tietoa lapsille ja nuorille ymmärrettävällä tavalla, heidän omalla kielellään. Myös lasten vanhemmat tarvitsevat tietoa palveluista ymmärrettävällä tavalla. Lastensuojelun Keskusliitto on kehittänyt ja ylläpitää lastensuojelu.info –sivustoa[15], jossa tarjotaan tietoa lastensuojelusta useilla eri kielillä mm. venäjäksi. Lastensuojelun Keskusliitto on myös kääntänyt lastensuojelulain venäjäksi sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta.[16]

Poikien ei-lääketieteellisestä ympärileikkauksesta

Lastensuojelun Keskusliitto on useissa aiemmissa lausunnoissaan tuonut esille kielteistä kantaansa poikien ei-lääketieteelliseen ympärileikkaukseen[17]. Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että Pohjoismaiden lapsiasiavaltuutetut ovat antaneet poikien ei-lääketieteelliseen ympärileikkaukseen liittyen julkilausuman 30.9.2013[18]. Lapsiasiavaltuutetut yhdessä lasten lääketieteen ammattilaisten kanssa toivat esille, että suostumukseen kykenemättömälle lapselle tehtävä ympärileikkaus, jolle ei ole lääketieteellisiä perusteita, on ristiriidassa lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 12 artiklan sekä 24 artiklan kanssa. 12 artiklan mukaan lapsella on oikeus ilmaista näkemyksensä häntä itseään koskevissa asioissa. 24(3) artiklan mukaan lasta on suojattava hänen terveyttään mahdollisesti vahingoittavilta perinteisiltä tavoilta.

Julkilausumassa ehdotetaan, että ympärileikkaus voitaisiin suorittaa vasta, kun poikalapsi voi itse antaa siihen tietoisen suostumuksensa. Tämän edellytyksenä on, että poika on saavuttanut sellaisen iän ja kehitystason, että hän pystyy ymmärtämään hänelle annetun toimenpidettä koskevan tarpeellisen tiedon.

[1] http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=93272&GUID={80D408BF-34E3-4822-ADE5-9FF802BAA6CF}

[2] Kirsi Alila: Lapsivaikutusten arviointi – kansallisia ja kansainvälisiä näkökulmia. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2011:7. http://lapsiasia.fi/wp-content/uploads/2015/04/lapsivaikutusten_arviointi.pdf Lapsivaikutusten arviointi on kirjattu hallituksen ohjelmaan 2011. http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/147449/Kataisen+hallituksen+ohjelma/81f1c20f-e353-47a8-8b8f-52ead83e5f1a

[3] OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 122. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA LAINVALMISTELUN PERUSTIETOJA VUODEN 2012 HALLITUKSEN ESITYKSISSÄ. 2013. http://www.optula.om.fi/material/attachments/optula/julkaisut/verkkokatsauksia-sarja/UQ8sjng9P/tta122_Slant_Rantala_2013.pdf

[4] Lapsen oikeuksien komitean päätelmät Suomelle CRC/C/FIN/CO/4, 2011, kohta 51. http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=82628&GUID={08815486-C2F7-4348-A1DC-0985FA9542EC}

[5] Lapsen oikeuksien komitean päätelmät Suomelle CRC/C/FIN/CO/4, 2011; ADVISORY COMMITTEE ON THE FRAMEWORK CONVENTION FOR THE PROTECTION OF NATIONAL MINORITIES. ACFC/OP/III(2010).

[6] http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504223028

[7] Reetta Toivanen: Romanit ja kulttuuri. Selvitys romanien osallisuudesta ja osallistumisesta kulttuuritoimintaan Suomessa.

https://ihmisoikeusliitto.fi/wp-content/uploads/2014/05/Romanit_ja_kulttuuri_Selvitys_romanien_osallisuudesta_ja_osallistumisesta_kulttuuritoimintaan_Suomessa_IOL_2012.pdf

[8] http://ihmisoikeuskeskus-fi-bin.directo.fi/@Bin/3b1ad3e91aab6c2d04a2975e3496c5dd/1402936178/application/pdf/272052/IOK-Ihmisoikeuskasvatus-%20ja%20-koulutusselvitys.pdf

[9] Lastensuojelun Keskusliiton vastaus opetus- ja kulttuuriministeriölle kommenttipyyntöön koskien demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta opettajankoulutuksessa https://www.lskl.fi/kannanotot-ja-lausunnot/demokratia-ja-ihmisoikeuskasvatuksen-perusteet-luodaan-varhaiskasvatuksessa/

[10] Compasito lasten ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja https://unicef.studio.crasman.fi/pub/public/pdf/Compasito_SU_pdf_nettiversio.pdf

[11] Lastensuojelulaki 4 § ”Lastensuojelun keskeiset periaatteet” 2 mom: Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle: 1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet; 2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon; 3) taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen; 4) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden; 5) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen; 6) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä 7) kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen.”

[12] Johanna Lindholm,Svenska Finlands Folkting: Suomenruotsalaisten lasten oikeudet kielellisten oikeuksien valossa, Lapsen oikeudet ja kansainvälinen lasten suojelu -neuvottelukunta, Lastensuojelun Keskusliitto, 14.2.2013.

[13] CRC/C/GC/12, 2009.

[14] Katso myös: Council of Europe: Child Participation Assessment Tool. Indicators for measuring progress in promoting the right of children and young people under the age of 18 to participate in matters of concern to them. http://www.coe.int/t/dg3/children/participation/Child_participation_AssementTool_en.pdf

[15] http://www.lastensuojelu.info/

[16] https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/-/stm-lastensuojelulaki-on-kaannetty-venajaksi

[17] Mm. Lastensuojelun Keskusliiton lausunto ulkoasiainministeriölle kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen Suomen kolmannen määräaikaisraportin laatimiseen 12.12.2008 https://www.lskl.fi/kannanotot-ja-lausunnot/lausunto-ulkoasiainministeriolle-kansallisten-vahemmistojen-suojelua-koskevan-puiteyleissopimuksen-suomen-kolmannen-maaraaikaisraportin-laatimiseen/

[18] http://lapsiasia.fi/tata-mielta/aloitteet/aloitteet-2013/pohjoismaisten-lapsiasiavaltuutettujen-ja-lasten-laaketieteen-ammattilaisten-yhteinen-julkilausuma/